Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pääkaupunkiseudun hevoset lämmittävät lannallaan omakotitaloja – EU-direktiivit haittaavat sen polttoa energiaksi

Energiayhtiö Fortum kerää noin 90 tallin eli 1 650 hevosen lannat ja kuivikkeet Järvenpään lähiseuduilta ja polttaa ne voimalaitoksessaan.

Talous
 
Kaisa Rautaheimo / HS
Enjalan talli on mukana pilottikokeilussa, jossa Fortum hakee tallin lannat poltettavaksi. Ratsastuksen ohjaajaksi opiskeleva Viivi Salmi työskentelee viikonloppuisin tallilla. Nyt on vuorossa lannan luonti.
Enjalan talli on mukana pilottikokeilussa, jossa Fortum hakee tallin lannat poltettavaksi. Ratsastuksen ohjaajaksi opiskeleva Viivi Salmi työskentelee viikonloppuisin tallilla. Nyt on vuorossa lannan luonti. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Tästä on kyse

Lannalle etsitään käyttötapoja

 Vuoden alusta lähtien hevosenlantaa ei saa enää viedä kaatopaikoille. Myös sen käyttö lannoitteena tai maanparannuksessa vaikeutui.

 Hallitus kirjasi viime keväänä hallitusohjelmaansa hevosenlannan sallimisen energiakäyttöön.

 Fortum kokeilee hevosenlannanpolttoa maaliskuun loppuun saakka.

Kerava

Enjalan tallin työntekijä Viivi Salmi noukkii lantakikkareet talikkoonsa ja heilauttaa ne käytävälle kottikärryihin.

Keravalaisen ratsastuskoulun ja yksityistallin 20 hevosta 35:stä tuottaa pääkaupunkiseudulle energiaa. Salmi kerää lannan ja sahanpurun lantalaan, josta Fortum hakee seoksen poltettavaksi Järvenpään voimalaitoksessaan.

Talliyrittäjä Jonna Enjala oli ensimmäisiä yrittäjiä, jotka lähtivät mukaan Fortumin kokeiluun.

”Hevosenlannan hävittäminen muuttui vuoden alusta vaikeammaksi, joten halusin valmistautua tilanteeseen etukäteen”, Enjala sanoo.

Fortum kerää noin 90 tallin eli 1 650 hevosen lannat ja kuivikkeet Järvenpään lähiseuduilta. Kokeilu alkoi syksyllä ja päättyy maaliskuussa. Yhtiö hakee parhaillaan ympäristölupaa toiminnan jatkamiseksi.

Fortumin HorsePower -hankkeen kaupallinen päällikkö Anssi Paalanen uskoo, että lannanpoltto Järvenpäässä jatkuu.

”Hevosenlanta on hyödyntämätön biomassapolttoaine. Lisäksi kuivike- ja lantahuolto on lähipalvelu, jota tarjoamme talliyrittäjille.”

Yhtiö laskee lannanpolton olevan myös päästöjen kannalta kannattavaa. Lannan säilöminen ja hautaaminen maahan tai kaatopaikalle tuottavat metaania, joka on merkittävä kasvihuonekaasu. Kun kuivikkeena käytettävä sahanpuru on metsäteollisuuden sivutuote, sekä lanta että puru tulevat hyötykäyttöön.

Suomen 75 000 hevosta ovat maantieteellisesti hajallaan. Jotta kuljetuskustannukset eivät kasvaisi liian suuriksi, lanta kannattaa kerätä tiheiltä hevosalueilta, kuten Uudeltamaalta. Siksi Fortum haluaa lannanpoltosta myös vientituotteen. Se tähtää Pohjoismaiden ja Euroopan markkinoille. Järvenpään laitos on Pohjoismaiden suurin hevosenlantaa hyödyntävä laitos.

”Pelkästään Tukholman lähialueella on 100 000 hevosta, puhumattakaan muusta Euroopasta. Kilpailu hevosenlannanpoltosta on vielä vähäistä”, Paalanen sanoo.

Hevosenlannan polttoa hidastaa toistaiseksi EU, joka luokittelee lannan jätteeksi. Se tarkoittaa, että lantaa voi polttaa vain jätteenpolttoon tarkoitetuissa voimaloissa. Sekä energiateollisuus että talliyrittäjät pitävät luokitusta järjettömänä.

”Joudumme esimerkiksi valvomaan lannasta ainesosia, joita siinä ei ole”, kertoo Paalanen.

Jos lannan luokitus muuttuisi biomassaksi, kymmenet energialaitokset Suomessa voisivat polttaa sitä. Nyt niitä on kourallinen.

Viime keväänä Juha Sipilän hallitus kirjasi hallitusohjelmaan, että hevosenlannan käyttö pitäisi sallia energiatuotannossa. Talliyrittäjät toivovat asian etenevän poliittisesti.

”Vihdoinkin. Paljon sen eteen on tehty töitä”, toteaa yrittäjä Enjala.

Lannan poltto ei ratkaise Suomen energiatuotantoa. Polton helpottaminen olisikin ennen kaikkea talliyrittäjien toive. Moni tuskailee lannan hävittämisen kanssa, sillä hävittäminen on kallista ja työlästä. Vuoden alusta lantaa ei enää saa viedä kaatopaikalle. Lisäksi sen hyödyntäminen lannoitteena tai maanparannusaineena vaikeutui.

”Yrittäjä saa olla koko ajan hereillä muuttuvien säädösten kanssa. Yritän kehittää entistä parempia tapoja lannan hävittämiseen”, Enjala sanoo.

Osa tallin hevosista seisookin kokeeksi olkipatjalla. Patja vähentää työtä tallissa, mutta sen jälkikäsittely on toistaiseksi kallista.

Talliyrittäjä maksaa Fortumille 25–50 euroa hevosta kohti kuukaudessa. Fortum tuo kuivikkeena käytettävän purun sekä hakee lannan ja kuivikkeen pois. Monelle yrittäjälle sopimus on edullinen. Enjala arvioi, että hinta on hänelle suurin piirtein sama kuin lannan hävittäminen maksaisi muuten.

”Yrittäjälle järjestelmä on kuitenkin helppo. Fortum hoitaa kuivikkeen tuomisen ja poiskuljetuksen parin viikon välein.”

Enjalan visio on, että hän saisi talliinsa oman biokaasunpolttolaitoksen. Talli voisi tuottaa oman energiansa ja vähän lähitalojenkin tarpeisiin.

”Mutta se on vielä kaukainen haave. Toistaiseksi hevosenlannan polttaminen Järvenpäässä on minulle paras vaihtoehto.”

Kaisa Rautaheimo / HS
Moni talliyrittäjä tuskailee lannan hävittämisen kanssa, sillä se on kallista ja työlästä. Kuvassa Enjalan tallin hevoset ulkoilemassa.
Moni talliyrittäjä tuskailee lannan hävittämisen kanssa, sillä se on kallista ja työlästä. Kuvassa Enjalan tallin hevoset ulkoilemassa.
Kaisa Rautaheimo / HS
EU määrittelee lannan jätteeksi.
EU määrittelee lannan jätteeksi.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat