Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ostoskorivertailu paljastaa: Itä-Suomi juo piimää, lännessä syödään pullaa

S-ryhmän kuluttaja-analyytikko kävi läpi 70 miljoonaa suomalaista ostoskoria. Eri alueiden ruokatottumuksista löytyi eroja.

Talous
 
Sami Kero / HS
Idässä juodaan esimerkiksi muuta maata enemmän piimää, ja lännessä syödään muuta maata enemmän varrasleipiä.
Idässä juodaan esimerkiksi muuta maata enemmän piimää, ja lännessä syödään muuta maata enemmän varrasleipiä. Kuva: Sami Kero / HS

Hiihtolomalla suomalaiset matkustavat ja joutuvat usein tekemään ostoksia vierasta ruokakulttuuria edustavassa marketissa.

Ulkomailla? Ei, vaan ihan Suomen rajojen sisäpuolella.

Idässä syödään muuta maata enemmän hapatettuja leipiä ja kauraleipää, lännessä sämpylöitä ja varrasleipiä. Etelässä herkutellaan erikoisjuustoilla, pohjoisessa ja idässä maistuu perus-edam. Idässä syödään possua, lännessä nautaa. Tampereen seudulla menee erityisen paljon broilerinsiipiä.

Ruokatottumusten selkeät erot maan eri osien välillä nousivat esiin, kun S-ryhmän kuluttaja-analyytikko Katariina Roininen kävi läpi koko Suomen S-kaupoissa tehdyistä ostoksista kertynyttä valtavaa tietomassaa. Hän analysoi noin 70 miljoonasta ostoskorista kertyneet tiedot.

S-ryhmä on päivittäistavarakaupassa markkinajohtaja. Lähes puolet suomalaisten ruokaostoksista tehdään sen kaupoissa.

Makumaailmojen perusero vaikuttaa halkaisevan Suomen pitkittäin kahtia: idässä arvostetaan happamia makuja, länsisuomalaisten suussa maistuu makea.

”Tämä ero näkyy ihan selkeästi”, Roininen kuvaa.

Lännen ostoskoreissa korostuvat pulla ja makeat setsuurityyppiset leivät, idässä juodaan muuta maata enemmän piimää ja syödään happamia ruislimppuja.

Vaikka Suomi on ruokakulttuuriltaan yhtenäistynyt, vanhat ruokaperinteet näkyvät yhä esimerkiksi siinä, että lännessä ja pohjoisessa nautitaan muuta maata enemmän leipäjuustoa. Pohjoisessa taas syödään muuta maata enemmän rieskaa.

Lisäksi idässä ja pohjoisessa ilmeisesti leivotaan etelää ahkerammin: Kääremargariinin ja juoksevan margariinin kulutus on muuta maata suurempaa. Näillä alueilla myös jauhoja, varsinkin ruisjauhoja, ostetaan enemmän kuin muualla.

Uudempaa perinnettä vaikuttaa juurruttaneen esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja vastaan taistellut Pohjois-Karjala-projekti. Se sai ilmeisesti voin turmiollisuuden iskostettua itäsuomalaisiin.

”Idässä ostetaan enemmän margariineja, erityisesti terveysvaikutteisia margariineja, kuin muualla Suomessa”, Roininen sanoo.

Etelä-Suomi erottui muusta maasta siinä, että etelässä erikoisemmat elintarvikkeet korostuivat muuhun maahan verrattuna. Onpa kyse erikoistomaateista, erikoisoluista tai erikoisemmista juustoista, etelässä ne päätyvät ostoskärryyn muuta maata todennäköisemmin. Myös luomutuotteita myydään etelässä enemmän kuin muualla maassa.

”Uudet vaikutteet rantautuvat etelään ensimmäisinä. Täältä ne siirtyvät vähitellen muuhun maahan”, Roininen selittää.

”Toki taloudellisillakin seikoilla voi olla merkitystä.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat