Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Talousmahdit välttivät valuuttasodan – kukaan ei silti ole varma, mitä ihmettä taloudessa tapahtuu

Shanghaissa talousmahtien valtiovarainministerit ja 50 keskuspankkiiria pohtivat, mitä ihmettä maailmantaloudelle tapahtuu. Vanhat säännöt eivät enää päde, arvioi taloustoimittaja Juha-Pekka Raeste.

Talous
 
Juha-Pekka Raeste Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on HS:n talouden ja politiikan toimittaja.
ALY SONG / Reuters
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble (vas.), Saksan keskuspankin pääjohtaja Jens Weidmann, Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde ja OECD:n pääsihteeri Angel Gurria osallistuivat ryhmäkuvaan G20-maiden valtiovarainministerien ja keskuspankkiirien tapaamisessa Shanghaissa lauantaina.
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble (vas.), Saksan keskuspankin pääjohtaja Jens Weidmann, Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde ja OECD:n pääsihteeri Angel Gurria osallistuivat ryhmäkuvaan G20-maiden valtiovarainministerien ja keskuspankkiirien tapaamisessa Shanghaissa lauantaina. Kuva: ALY SONG / Reuters

G20-maiden valtiovarainministerit ja keskuspankkiirit antoivat lauantaina Shanghaissa yhteisen lausunnon siitä, että he pidättäytyvät kilpailemasta toisiaan vastaan oman maansa tai valuutta-alueensa valuutan arvoa laskemalla.

Julistus annettiin ilman, että maat sitoutuivat mihinkään konkreettisiin toimiin.

”Pidämme yllä aiemmat valuuttakurssisitoumuksemme, mukaan lukien sen, että pidättäydymme kilpailevista valuutan kurssin laskuista, emmekä käytä valuuttakursseja kilpailutarkoituksiin”, yhteisessä lausunnossa todettiin kaksi päivää kestäneen G20-kokouksen lopuksi lauantaina.

Toisin sanoen maailman 20 rikkainta maata pidättäytyivät valuuttasodan käytöstä kasvattaakseen oman maansa vientituloja ja talouskasvua.

Kun G20-kokous päättyy, Shangaissa käynnistyy heti perään Kansainvälisen järjestelypankki BIS:in (Bank of International Settlements) kaksipäiväinen kokous.

Siinä noin 50 maan keskuspankkien johtajat pähkäilevät, mitä ihmettä maailman taloudelle tapahtuu.

Suomea edustaa kokouksessa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.

Tammi–helmikuussa pörssikurssit ovat heiluneet levottomasti: Euroopassa 12 kuukauden euribor-korko on painunut jo miinukselle, ja talouden vanhat lainalaisuudet ovat monelta osin sekaisin.

Yleisin patenttiselitys ongelmien pääsyyksi lähtee siitä, että Kiinan ripeän kasvun hidastuminen alle seitsemään prosenttiin vuodessa olisi suurin selittäjä maailmantalouden kasvukipuihin.

Keskuspankkiireja hämmentää muun muassa se, että pörssikurssit laskevat ympäri maailmaa, vaikka reaalitalouden luvut ovat esimerkiksi Yhdysvalloissa ja euroalueella olleet lievästi positiivisia.

Viime vuoden toukokuusta osakekurssien hinnat ovat romahtaneet selvästi, mutta verrattuna vuoden 2015 alkuun hinnat ovat pysyneet vakaina.

Yksi osakekursseja ja maailmantaloutta heiluttava seikka on öljyn hinnan ennakoitua suurempi lasku.

Periaatteessa öljyn hinnan laskeminen on lähtökohtaisesti talouskasvulle hyvä asia, koska se lisää ostovoimaa.

Kun öljyn hinta on kuitenkin laskenut viime vuosina rajusti yhteen neljäsosaan huippuhinnoista, ovat sen vaikutukset öljyn tuottajamaille niin rajuja, että niiden investoinnit ympäri maailmaa ovat tyrehtyneet.

Samalla rahoitusyhtiöt ja erityisesti investointipankit kärsivät kolmella eri tavalla.

Ensinäkin pörssikurssien lasku iskee sijoittajiin ja toiseksi matalien korkojen ympäristössä pankkien on vaikeampi tehdä tuottoja.

Kolmanneksi pankit, jotka ovat luotottaneet energiatuotantoa, alkavat olla vaikeuksissa. Moni luottopäätös energiainvestointeihin on tehty sillä odotuksella, että öljyn barrelihinta olisi 55–60 dollarin haarukassa, ja nyt öljyn hinta viruu 30 dollarin tuntumassa.

Vaikean globaalin tilanteen lisäksi huolta lisäävät suurten pankkien kuten saksalaisen Deutsche Bankin ongelmat.

Kun soppaan lisää Euroopan pankeissa jo tiedossa olevat järjestelemättömät luotot, Syyrian sodan, Venäjän tilanteen, Britannian mahdollisen lähdön EU:sta ja Yhdysvaltain oudosti etenevän presidenttivaalikampanjan, ei ihme, jos sijoittajia hermostuttaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat