Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Alkoholi vetää nyt Suomen elintarvike­vientiä – ”Me vielä kiitämme Putinia pakotteista”

Maitotuotteiden viennin tyrehtyminen Venäjän pakotteiden takia nosti alkoholijuomat elintarvikeviennin kärkeen.

Talous
 
Pentti Vänskä
Pk-yritys Lignell & Piispanen pyrkii kasvattamaan vientiään Aasiaan. Vientipäällikkö Antti Hynninen (vas.) ja toimitusjohtaja Harri Nylund yhtiön tehtaalla Kuopiossa.
Pk-yritys Lignell & Piispanen pyrkii kasvattamaan vientiään Aasiaan. Vientipäällikkö Antti Hynninen (vas.) ja toimitusjohtaja Harri Nylund yhtiön tehtaalla Kuopiossa. Kuva: Pentti Vänskä
Fakta

Elintarvikevienninkärkituotteet 2015*

1. Alkoholijuomat (ilman olutta)

2. Voi ja muut maitorasvat

3. Maitojauhe

4. Muut maitovalmisteet

5. Sianliha

6. Suklaa

7. Kaura

8. Juusto

9. Vehnä

10. Muut makeiset

(*tammi–marraskuu)

Lähde: Tulli, Elintarviketeollisuusliitto

Alkoholijuomat ovat nousseet elintarvikkeista Suomen viedyimmäksi tuoteryhmäksi. Monet juomayhtiöt alkoivat viime vuonna tehostaa vientiponnistuksiaan, ja ne ovat myös tyytyväisiä tuloksiin.

Sinebrychoff ottaa keväällä käyttöön uuden pullotuslinjan, jonka avulla pystytään laajentamaan vientiä. Hartwall aikoo tämän vuoden aikana ryhtyä viemään long drink -juomaa kahteen tai kolmeen uuteen maahan.

Isojen rinnalla myös perheyritys Lignell & Piispanen kaavailee kasvattavansa vientinsä jopa puoleen liikevaihdosta lähivuosina.

”Aasiassa on mahdollisuuksia kasvuun, jos asiat etenevät suotuisasti”, sanoo Kuopiossa toimivan perheyrityksen vientipäällikkö Antti Hynninen.

Alkoholijuomien nousu vientitilastossa kertoo siitä, miten elintarviketeollisuus on joutunut etsimään uusia markkinoita sen jälkeen, kun Venäjä asetti muun muassa maito- ja lihatuotteille tuontikiellon vuonna 2014.

Tuontikiellon takia alkoholijuomat kiilasivat ohi juuston, joka oli pitkään elintarvikeviennin kärjessä lähinnä Venäjän-viennin ansiosta.

Nyt juusto on valunut kahdeksanneksi.

Alkoholivienti on pieni valontuikahdus elintarvikealalla, jolle Venäjän viennin tyrehtyminen oli ankara isku.

Elintarvikevienti supistui 17 prosenttia vuonna 2014 ja lähes 10 prosenttia vielä viime vuoden tammi–marraskuussakin. Alkoholijuomia vietiin viime vuoden tammi–marraskuussa 129 miljoonan euron arvosta. Mukana ei ole olutta.

Vuonna 2013, ennen Venäjän tuontikieltoa, juustoja vietiin reippaasti enemmän, 166 miljoonan euron arvosta.

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen kuitenkin uskoo, että romahduksesta saattaa nousta entistä ehompi ruokavienti: Venäjän rajojen sulkeutuminen on pakottanut alan etsimään uusia ja monipuolisempia markkinoita.

”Minulla on tunne, että me vielä kiitämme [Venäjän presidentti Vladimir] Putinia pakotteista”, hän sanoo toiveikkaana.

Juomayritysten vientiponnistukset ovat yksi merkki tästä.

”Uskon, että alkoholijuomista tulee Suomelle merkittävä vientituote”, Juutinen arvioi.

Esimerkiksi Sinebrychoffin Keravalla pantua Karhu-olutta alettiin viedä viime vuonna Kiinaan. Vastaanotto on ollut hyvä.

”Tästä rohkaistuneena tutkimme myös vientiä muualle Aasiaan, Japaniin ja Koreaan”, kertoo vientijohtaja Mats Perander.

Pian Keravalla toimintansa aloittava uusi pullotuslinja mahdollistaa oluen pullottamisen kertakäyttöpulloihin. Ne ovat viennissä tärkeitä.

Hartwallilla taas on ollut rohkaisevia kokemuksia viime vuonna alkaneesta long drinkin viennistä. Se nousi Ruotsin Systembolagetissa juomasekoitusten myydyimmäksi tuotteeksi.

Altian mukaan mielenkiintoisia ovat esimerkiksi Itä-Euroopan ja Venäjän suuret votkamarkkinat sekä Kiina. Kiinassa kasvaa etenkin kiinnostus konjakkeihin.

Larsen-konjakki on Koskenkorvan lisäksi Altian suurin vientituote.

Juomayhtiöt etsivät kasvua nimenomaan viennistä, koska kotimaasta sitä ei ole helppo nyhtää. Suomessa alkoholin kokonaiskulutus on laskussa.

”Suomessa vaivaavat myynnin ja mainonnan rajoitukset”, lisää Lignell & Piispasen Antti Hynninen.

”Myös Suomen taloustilanne saa kuluttajat hyvin tarkasti pohtimaan valintojaan.”

Esimerkiksi Aasiassa suomalaisuus on kilpailuvaltti, juomayhtiöiden vientimiehet uskovat. Se tuo mieleen puhtaan luonnon ja raikkauden.

”Kiinassa Karhu-pulloihin ei haluttu lainkaan edes kiinankielistä etikettiä”, Perander kertoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat