Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Professori vastaa: Mikä saa yrityksen venyttämään moraalin rajoja voitontavoittelun takia?

Käytännöllisen filosofian professorin Juha Räikän mukaan Nokian Renkaiden paljastunut rengasvilppi muistuttaa videopelejä pelaavan pikkulapsen toimintaa.

Talous
 
Roni Rekomaa / Lehtikuva
Nokian Renkaat peukaloi testituloksia jopa 14 vuoden ajan.
Nokian Renkaat peukaloi testituloksia jopa 14 vuoden ajan. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Miljoonahuijauksissa moni yritysjohtaja käyttäytyy kuin videopelejä pelaava pikkulapsi – tuloksella ei ole muuta merkitystä kuin se, että päihittää edellisen ennätyksen.

Näin analysoi Turun yliopiston käytännöllisen filosofian professori Juha Räikkä Nokian Renkaiden paljastunutta rengasvilppiä. Kauppalehti kertoi perjantaina Nokian Renkaiden peukaloineen talvi- ja kesärenkaiden testituloksia jopa 14 vuoden ajan.

Juha Räikkä
Juha Räikkä

Testitulosten ansiosta Nokian Renkaiden osakekurssi on pysynyt hyvänä.

”Kyse on psykologisesta palkkiosta, sillä usein suurten huijausten takana ovat jo valmiiksi varakkaat ihmiset. En tiedä, onko ahneus oikea termi, toiminta on lähempänä pelihimoa”, Räikkä sanoo.

Nokian Renkaiden tapauksessa Räikkä viittaa optioihin. Nokian Renkaiden vuonna 2014 eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja Kim Gran on saanut yli 15 miljoonaa euroa optiosta, joiden arvo riippuu osakekurssin kehityksestä. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan optiot muodostivat noin 80 prosenttia Granin verotetuista 21 miljoonan euron kokonaisansioista vuosina 2005–2014.

Kauppalehden haltuunsa saamien yhtiön sähköpostien perusteella kuluttajia harhautettiin, että optiot tuottaisivat rahaa haltijoilleen.

Rahan määrällä ei kuitenkaan ole väliä, kun puhutaan miljoonavoitoista, Räikkä sanoo.

”Käsityskyky hämärtyy. Enää ei laskeskella, että saako tällä summalla ostettua moottorivenettä. Voitontavoittelusta tulee peliä, jossa pelataan puhtaasti numeroilla.”

Nokian Renkaiden vilppi on vain äärimmäinen esimerkki moraalin venyttämisestä liiketoiminnassa. Usein voitontavoittelussa oikean ja väärän rajaa venytetään paljon maltillisemmin. Ja usein me myös sallimme sen, Räikkä sanoo.

”Koko järjestelmä on sellainen, että yrityksen johdossa olevilla henkilöillä on kovat paineet täyttää kriteerit, jotka on annettu muualta”, Räikkä sanoo.

Yrityksissä velvollisuus erottaa oikea väärästä on nimenomaan yksilöillä, Räikkä huomauttaa.

”Kun tulosta on pakko tehdä, alkaa moraali venyä ja venyä. Tällaisissa tilanteissa kiviä kannattaa heitellä varovasti. Tuloksesta vastuussa oleva henkilö on usein ikävässä tilanteessa.”

Järeämpää kieltä on syytä käyttää, kun kyseessä on selvä huijaus, sanoo Räikkä.

”Nokian Renkaiden tapauksessa oli kyse siitä. Näyttäisi siltä, että on ajateltu, ettei moraali kuulu toimintaan. Suurimmat törkeydet kuuluu tuomita.”

Markkinatalous ei pakota ketään tekemään väärin. Ihmiset ovat erilaisia, samoin yritysjohtajat, ja lopulta ihmiset tekevät itse omat valintansa, muistuttaa Räikkä.

Mahdollisuus valtaviin voittoihin vilpin turvin näyttää Räikän mukaan olevan markkinatalouden ominaisuus, muttei suinkaan sisäänrakennettu osa sitä.

Yrityksen tehtävä kun on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Yksinkertaisimmillaan tulos on numeroita, ja mitä isompia numeroita, sen parempi.

Kun tilanne on tarpeeksi tiukka tai kun yrityksen johdossa olevan henkilön moraali pettää, järjestelmää voi käyttää hyväksi.

”Oli järjestelmä millainen tahansa, niin yksilö on aina se heikoin lenkki”, Räikkä sanoo.

Samalla markkinatalous on täynnä esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat sekä eettisiä että kannattavia.

”Ei tästä tarvitse tehdä manifestia markkinataloutta vastaan. Eettisesti täysin kestävä yritystoiminta on mahdollista. Kun ristiriita etiikan ja tuloksen välille syntyy, johtuu se yksilön moraalin pettämisestä.”

Nokian Renkaiden testimanipulointi tuli julki vain noin puoli vuotta sen jälkeen, kun autojätti Volkswagen jäi kiinni päästöhuijauksesta. Volkswagen oli ohjelmoinut osan dieselmoottoreistaan niin, että typpipäästöt vähenivät, kun autojen päästöjä testattiin. Manipulointiohjelma asennettiin ainakin 11 miljoonaan autoon.

Päästöhuijauksen taustalla oli pohjimmiltaan suurempien voittojen tavoittelu.

Onko yritysjohtajien moraali löystynyt, kun suuria huijauksia tuntuu tulevan julki säännöllisesti?

Juha Räikän mukaan ei.

”Jo Adam Smith sanoi aikoinaan, että kartelleja syntyy heti, jos niitä ei aktiivisesti estetä. Toisin sanoen ihmisen kaupantekotaidot ovat aina olleet tunnettuja. Ihminen on aina osannut huijata.”

Toisaalta suurten huijausten paljastuminen voi kieliä siitä, että valvonta toimii.

”Huijaukset tulevat ehkä nykyään herkemmin julki kaikessa laajuudessaan”, Räikkä sanoo.

http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/8a4797daca34d2bbe76d4d121abe0be7a8a04fe0-HSTA_NOKIAN%20RENKAAT%20TALVITESTIRATA.jpg
Nokian Renkaiden testikuljettaja näyttää miten testiradalla hurjastellaan
Helsingin Sanomat vieraili tammikuun puolivälissä Nokian Renkaiden testiradalla Ivalossa. Toimittaja: Petri Sajari, kuvaus ja leikkaus: Jukka Gröndahl
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/18b1e9e5f48ae26426abe8b8d8eaa64ee9fc26cf-nookia.jpg
Rengaskohun uskotaan heikentävän Nokian renkaiden myyntiä
Rengasliikkeissä pohdittiin kohun vaikutuksia kevään myyntisesonkiin. Toimittaja: Juha-Pekka Raeste, kuvaus ja leikkaus: Esa Syväkuru
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat