Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Opintotuen leikkauksista tulossa riita – Raimo Sailas: ”Opintolaina on kuin myrkkyä”

Hallitus aikoo leikata korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta neljänneksen. Lainalla opiskelu on Pohjoismaissa yleisintä Islannissa ja Norjassa.

Talous
 
Juhani Niiranen / HS
Opiskelijat osoittivat mieltään opintotuen leikkauksia vastaan maaliskuussa 2015.
Opiskelijat osoittivat mieltään opintotuen leikkauksia vastaan maaliskuussa 2015. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Tästä on kyse

Lainan osuus voi kasvaa

 Hallitus aikoo leikata korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta 150 miljoonaa euroa eli noin neljänneksen.

 Opintorahan taso voi laskea, tukikuukausien määrä vähentyä ja lainan osuus kasvaa.

 Selvitysmies, professori Roope Uusitalo luovuttaa ehdotuksensa opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle tiistaina.

Lainarahalla opiskelu jakaa jyrkästi mielipiteitä. Toisten mielestä se romuttaisi koulutuksellisen tasa-arvon, lisäisi opiskelijoitten työssäkäyntiä ja lykkäisi valmistumista. Toisten mielestä lainapainotteinen opintotuki olisi mitä kannattavin investointi, joka myös kannustaisi valmistumaan nopeasti.

Lainaväittely sai vauhtia hallituksen kaavailemista mittavista leikkauksista opintotukeen. Selvitysmies, professori Roope Uusitalo luovuttaa esityksensä säästökeinoista opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok) tiistaina. ”Ilmaisen” opintorahan osuus tuesta todennäköisesti vähenee ja lainan osuus kasvaa.

Markku Ulander
Roope Uusitalo
Roope Uusitalo

Opintolainan suosio on Suomessakin viime vuosina noussut. Viime vuonna opintolainoja oli noin kahden miljardin euron edestä. Vuonna 2014 noin puolella korkeakoulututkinnon suorittaneista oli lainaa.

Pohjoismaista suomalaiset ja tanskalaiset korkeakouluopiskelijat käyttävät vähiten opintolainaa, käy ilmi Kelan parin vuoden takaisesta vertailusta. Islannin opintotuki on kokonaisuudessaan lainaa ja Norjassa opintotuki myönnetään lainana, mutta opintosuoritusten ja valmistumisen perusteella jopa 40 prosenttia lainasta muutetaan opintorahaksi.

Korkeakoulututkinnon suorittaneella suomalaisella oli vertailun aikaan opintolainaa keskimäärin 7 500 euroa, kun taas Islannissa ja Norjassa keskimääräiset opintolainat ovat suuret, noin 30 000 euroa.

Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaalipoliittinen sihteeri Silja Silvasti huomauttaa, että Norjassa työmarkkinatilanne on tyystin erilainen ja korkeakoulutetut saavat korkeampaa palkkaa.

”Lainamalliin siirtyminen on Norjassa saanut aikaan takapakkia koulutuksen periytyvyyden ehkäisemisessä. Suureen velkariskiin perustuva tukijärjestelmä nostaa alemmista sosiaaliluokista tulevien nuorten kynnystä hakeutua opintoihin”, Silvasti sanoo.

Suomen korkeakouluopiskelijoille vuonna 2014 tehdyn kyselyn mukaan vain peruskoulun käyneiden vanhempien jälkeläisistä 18 prosenttia harkitsee opintolainaa, kun korkeakoulun käyneiden lapsista vastaava osuus on 27 prosenttia.

”Vaikutukset riippuvat paljon siitä, minkälainen opintotukimalli on tulossa”, arvioi asiantuntija Ida Mielityinen Akavasta. Jos opintoraha tuntuvasti pienenee, opintojen rakenne vaikuttaa siihen, voiko käydä enemmän töissä vai joutuuko ottamaan lainaa. Jos opintorahaa saisi vain kandidaatintutkintoon asti, se veisi monet työelämään kanditasolla.

Vielä 1980-luvulla, kun opintolainoihin turvautuivat lähes kaikki opiskelijat, inflaatio ja melko varma työllistyminen auttoivat selviytymään niistä. Enimmillään opintolainaa saattoi kertyä yli 100 000 markkaa.

Koron noustessa 1990-luvun alussa liki 20 prosenttiin markkinaehtoisen opintolainan suosio romahti, mutta silti valtio joutui maksamaan pankeille takausvastuita, kun lainoja ei pystytty laman ja työttömyyden takia maksamaan takaisin.

Korkojen lasku ei pystynyt nostamaan lainan suosiota, vaan kriisitietoisuuden kasvaessa sitä alettiin välttää viimeiseen asti.

”Opintolaina on kuin myrkkyä, vaikka asuntoon tai muihin kevyempiin tarkoituksiin lainoja kyllä otetaan”, huomauttaa nyt Raimo Sailas, jonka johtama työllisyystyöryhmä esitti keväällä 2003, että tuki perustuisi valtion takaamaan lainaan, jonka hoitokuluja voisi vähentää verotuksessa.

”Opiskelu on investointi, ja investointi yleensä rahoitetaan lainalla. Meillähän on Suomessa turhan pitkät opiskeluajat, joita opintolainamalli voisi lyhentää, jos se sidotaan nopeahkoon valmistumiseen”, Sailas sanoo.

”Itse pidän merkillisenä sitä, että jos tienaa omalla työllä yli tietyn rajan, pitää maksaa opintotukea takaisin, mutta jos rikkaat vanhemmat avustavat, ei tukea peritä takaisin”, Sailas ihmettelee.

”Vaan eipä tunnu opiskelijoilla olevan rahapulaa, kun ei ateriatukikaan kelpaa”, Sailas viittaa Kelan tietoon, jonka mukaan viime vuonna lähes puolet opiskelijoista jätti tuen käyttämättä, vaikka siihen pantiin yhteiskunnan varoja yli 30 miljoonaa euroa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat