Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kilpailukykysopimus on yhteiskunnallinen älykkyystesti

Useimmat meistä kunnioittavat kansanvaltaa enemmän kuin järjestövaltaa, kirjoittaa Sixten Korkman kolumnissaan.

Talous
 
Sixten Korkman
Kirjoittaja on on pitkän linjan talousvaikuttaja ja Aalto-yliopiston emeritusprofessori.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat vihdoin ja mutkien kautta solmineet kilpailukykysopimuksen. Toteutuessaan se alentaa yksikkötyökustannuksia ja turvaa palkkamaltin jatkumisen sekä avaa tietä hajautetummalle sopimiselle työehdoista.

Euroopan ja maailmantalouden tilanne on erittäin epävarma ja huolestuttava. Tässä tilanteessa olisi hyvä varmistaa rauha työmarkkinoilla ja selkeät puitteet kehitykselle. Paremmat näkymät tukevat vientiä ja investointeja Suomeen.

Sopimus korvaa hallituksen kaavailemat pakkolait. Niiden toteuttaminen syventäisi taantumaa ja johtaisi vakaviin työmarkkinaselkkauksiin sekä entistä laajempaan työttömyyteen. Sitä tietä ei kannata kulkea.

Sopimus alentaa yksikkötyökustannuksia vähemmän kuin hallitus vaatii, mutta silti merkittävästi. Palkkojen nollakorotukset ensi vuodelle ja sen jälkeinen vientivetoinen palkkamalli tukevat nekin kustannuskilpailukykyä.

Sopimus avaa tietä tavoitellulle nykyistä hajautetummalle sopimiselle yrityksissä ja työpaikoilla. Suunta on oikea, askeleet pohjoismaisittain katsoen turhan vaatimattomia. Asenteellisia ongelmia on niin työntekijä- kuin työnantajapuolella.

Järjestöt esittävät, että hallitus ei säätäisi paikallisesta sopimisesta muutoin kuin käsillä olevan sopimuksen mukaisesti. Tähän hallitus voinee suostua toistaiseksi – tarvetta lainsäädäntöön tulee ajan myötä arvioida kokemusten valossa.

Sopimus vuosityöajan pidentämisestä on vaikea pala ay-liikkeelle. Toisaalta 1,5 miljardin euron menoleikkausten ja veronkiristysten välttäminen sekä miljardin euron verokevennys sopivat tähän tilanteeseen kuin nyrkki silmään. Ikävät toimet tulevat voimaan harkitun asteittaisesti.

Sopimuksen voivat vielä kaataa niin SAK:n hallitus kuin maan hallitus. Osassa ay-liikettä on valmiutta työtaisteluihin. Ne olisivat luonteeltaan poliittisia, ja niiden kärki olisi suunnattu maan hallitusta vastaan.

On myyräntyötä antaa lisäpontta epäilylle, että vasemmistojohtoinen ay-liike on kykenemätön yhteistyöhön porvarihallituksen kanssa.

Useimmat meistä kunnioittavat kansanvaltaa enemmän kuin järjestövaltaa.

Taistelumieltä on myös työnantajien piirissä, jossa jotkut katsovat Suomen pelastamisen edellyttävän nykyisen työmarkkinajärjestelmän räjäyttämistä. Suomi ei kuitenkaan ole otollista maaperää thatcherilaiselle politiikalle.

Voimme toki kaivaa itsemme vielä syvemmälle talouden kuoppaan ja ideologisiin poteroihin, mutta se olisi yhteiskunnallista tyhmyyttä.

Kilpailukykysopimus on tervetullut askel kohti Suomen toipumista talouden kriisistä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat