Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Euroopan keskuspankki aloittanee uudet poikkeustoimet – ilmoitusta odotetaan torstaina

Ekonomistit ovat liki varmoja, että torstaina kerrotaan jälleen uusista rahapoliittisista muutoksia.

Talous
 
YVES HERMAN / REUTERS
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi on alkuvuoden aikana vihjannut monta kertaa uusista poikkeustoimista.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi on alkuvuoden aikana vihjannut monta kertaa uusista poikkeustoimista. Kuva: YVES HERMAN / REUTERS
Aikajana

Viisi vuotta eurokriisiä

Euroopan keskuspankin poikkeustoimien perimmäinen syy on keväällä 2010 kärjistynyt eurokriisi. Se ei ole vieläkään ohitse.

2011

Syksyllä euroalueella on vakavan pankkikriisin vaara. Joulukuussa EKP antaa liikepankeille lainaa edullisilla ehdoilla 489 miljardin euron arvosta. Sama operaatio toistetaan maaliskuussa 2012, jolloin lainoja annetaan 530 miljardin euron arvosta.

2012

Heinäkuussa pääjohtaja Mario Draghi ilmoittaa EKP:n ryhtyvän kaikkiin tarvittaviin toimiin euron suojelemiseksi. Syksyllä keskuspankki kertoo olevansa valmis kriisivaltioiden joukkolainojen osto-ohjelmaan, jos ne pyytävät ensiksi hätärahoitusta eurovaltioiden hätärahoitusyhtiöiltä. Kriisin pahin vaihe rauhoittuu. EKP ei koskaan aloita tätä nimenomaista osto-ohjelmaa.

2013

Lokakuussa euroalueen inflaatiovauhti hidastuu alle prosenttiin. Osa sijoittajista alkaa pelätä vaarallista deflaatiokierrettä, joka voi halvauttaa talouden pitkäksi ajaksi.

Marraskuussa EKP asettaa ohjauskoron 0,25 prosenttiin. Korkotaso ei ollut koskaan ollut yhtä matalalla, mutta inflaatiovauhti ei juuri kiihdy.

2014

Kesäkuussa EKP päättää ensimmäisenä suurena keskuspankkina maailmassa asettaa talletuskoron negatiiviseksi. Lisäksi se panee ohjauskoron ennätyksellisen matalalle 0,05 prosenttiin.

Syyskuussa EKP ilmoittaa omaisuusvakuudellisten arvopapereiden ja katettujen joukkolainojen osto-ohjelmasta, joilla se yrittää tehostaa kevyen rahapolitiikan välittymistä reaalitalouteen. Samalla se asettaa liikepankkien talletuskoron -0,20 prosenttiin

2015

Maaliskuussa EKP ottaa järeämmät keinot käyttöön. Eurojärjestelmä alkaa ensi kerran historiansa aikana ostaa kaikkien eurovaltioiden joukkolainoja, EU:n rahoituslaitosten joukkolainoja ja muita arvopapereita yhteensä 60 miljardilla eurolla kuukausittain syyskuun 2016 saakka.

Joulukuussa liikepankkien talletuskorko asetetaan -0,30 prosenttiin ja arvopapereiden osto-ohjelmaa pidennetään maaliskuun loppuun 2017. Rahapoliittisen elvytyksen määrä kasvaa 1 500 miljardiin euroon. Markkinat pettyvät.

Ekonomistit ovat lähes varmoja, että Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoittaa torstaina uusista poikkeustoimista euroalueen talouskasvun jouduttamiseksi.

Uusien poikkeustoimien todennäköisyyttä ovat lisänneet pääjohtaja Mario Draghin lukuisat vihjaukset, joiden mukaan EKP on valmiudessa toimimaan. Pääjohtaja Draghi on lausunnoissaan myös korostanut, että EKP:llä on käytössään vielä käyttämättömiä keinoja.

Uutistoimisto Reutersin mukaan enemmistö ekonomisteista odottaa Euroopan keskuspankin asettavan liikepankkien talletuskoron -0,40 prosenttiin ja kasvattavan kuukausittaisia arvopaperiostojansa 70 miljardiin euroon. Nykyisin talletuskorko on -0,30 prosenttia ja keskuspankki ostaa markkinoilta arvopapereita 60 miljardilla eurolla kuukasittain.

Finanssiyhtiö Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju pitää mahdollisena, että EKP voisi kokeilla uudenlaisia keinoja kannustakseen liikepankkeja lisäämään lainanantoaan.

”Uusi talletuskorkojärjestelmä voisi olla sellainen, jossa liikepankit joutuisivat maksamaan sitä suurempaa talletuskorkoa, mitä enemmän niillä on reservivaatimuksen ylittämiä varoja keskuspankissa.”

Euroalueen keskeinen ongelma on pula uusista investoinneista, jota kuvaa pääomakannan kehittyminen. Pääomakanta muodostuu tuotantoon käytettävistä kiinteistä varoista. Jos uudet investoinnit eivät lisäänny, euroalueen talouskasvu voi olla pitkän aikaa verkkaista ja epävarmaa.

”Toivoisin, että arvopapereiden kuukausittaista osto-ohjelmaa lisättäisiin, koska se toimisi nykyisessä tilanteesa paremmin kuin yhä enemmän negatiiviset talletuskorot. Itselläni on sellainen käsitys, että markkinoiden odotukset EKP:n toimista ovat vähän ylimitoitettuja”, sanoo finanssiryhmä OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Negatiiviset talletuskorot ovat aiheuttaneet suurille keskieurooppalaisille liikepankeille ongelmia, koska se heikentää niiden kannattavuutta.

Keskuspankilla ei kuitenkaan ole keinoja pakottaa liikepankkeja lisäämään lainanantoaan. Se voi ainoastaan kannustaa niitä toimimaan haluamallaan tavalla. Negatiivinen talletuskorko tarkoittaa, että liikepankit joutuvat maksamaan talletuksistaan keskuspankkiin.

Kannustintaan EKP on tehostanut lisäämällä rahan tarjontaa ostamalla maaliskuun alusta lähtien markkinoilta muun muassa liikepankeilta eurovaltioiden ja EU:n joukkolainoja 60 miljardilla eurolla kuukausittain.

Uusien investointien vähäisyys ei johdu pelkästään eurokriisin pitkittymisestä, vaan maailman toiseksi suurimman kansantalouden Kiinan talouskehityksestä ja kehittyvien kansantalouksien ongelmista.

”Suurin kysymysmerkki maailmantaloudessa on Kiinan talouskehitys, joka vaikuttaa laajasti myös euroalueeseen. Kiinasta tulee varmasti vielä monta yllätystä. Jos EKP ei tekisi mitään torstaina, se olisi valtava epäonnistuminen. Seuraukset rahoitusmarkkinoilla voisivat olla arvaamattomia.”

Kehittyneiden talouksien yhteistyöjärjestö OECD heikensi helmikuun lopussa ennustettaan euroalueen kuluvan vuoden talouskasvusta 0,2 prosenttiyksiköllä 1,4 prosenttiin. Yhdysvaltalainen finanssiyhtiö Citigroupin ennuste on 1,3 prosenttia. Joulukuussa EKP ennusti, että euroalueen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,7 prosenttia.

Erot ennusteissa ovat kohtalaisen suuria, mikä kertoo euroalueen talouteen kohdistuvasta epävarmuudesta. Lisäksi euroalueen talouskehitystä ennakoivat mittarit osoittavat, että kasvuvauhti on todennäköisestä hidastunut alkuvuonna.

EKP:n ensisijaisena tavoitteena on kuitenkin huolehtia hintavakaudesta. Se tarkoittaa, että inflaatiovauhdin pitäisi olla keskipitkällä aikavälillä hieman alle kaksi prosenttia. Inflaatio-odotuksia on saattanut hieman muuttaa raakaöljyn kallistuminen maaliskuussa 40 dollariin barrelilta. Tammikuun puolivälissä Brent-viitelaadun raakaöljy maksoi halvimmillaan noin 28 dollaria barrelilta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat