Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Venäjän talous ui syvissä vesissä – nuori ekonomisti kertoo, mistä se johtuu

Vladislav Žukovski pitää Venäjän talouden kriisiä kolmiulotteisena hirviönä, jonka pauloista ei ole kunniallista pääsyä.

Talous
 
SERGEI KARPUKHIN / Reuters
Ulkomaanvaluutassa asuntolainansa ottaneet mielenosoittajat sulkivat Neglinnaja-kadun Venäjän keskuspankin tuntumassa Moskovassa helmikuussa. Heidän lainasummansa on kasvanut nopeasti ruplan heikennyttyä.
Ulkomaanvaluutassa asuntolainansa ottaneet mielenosoittajat sulkivat Neglinnaja-kadun Venäjän keskuspankin tuntumassa Moskovassa helmikuussa. Heidän lainasummansa on kasvanut nopeasti ruplan heikennyttyä. Kuva: SERGEI KARPUKHIN / Reuters

Moskova. Leninin sovhoosin kulttuuritalolle Moskovan eteläpuolelle oli viime sunnuntaina kokoontunut nelisensataa maakuntien miestä. Paikan nimi on hieman hämäävä, ”sovhoosi” on yksityinen suurtila, joka kantaa neuvostoaikaista nimeään. Meneillään oli Liittovaltion kyläneuvosto -nimisen järjestön koolle kutsuma maaseudun hätäkokous.

Hätäkokous? Elintarvikkeiden tuontikieltojenhan piti pelastaa Venäjän maatalous.

”Yksi askel eteen ja kymmenen taakse”, luonnehtii sunnuntain keskustelutilaisuuden nuorin osanottaja, ekonomisti Vladislav Žukovski, 28, Venäjän politiikkaa.

”Kun aloitimme itsekidutuksen vastapakotteilla, loimme maataloustuotannon taseeseen 30–40 prosentin aukon.”

Tilastojen mukaan ruuan hinta on noussut pakoteaikana ruplissa 25–30 prosenttia. Žukovskin mukaan tämä on vääristelyä, todellisuudessa hinnat ovat jo kaksinkertaiset ja puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ja tuontia korvaava kotimainen tuotanto on osittain ala-arvoista.

Toisin sanoen maaseutua ei ole pelastettu vaan koko kansantalous on tuhottu hävittämällä kysyntä.

”Ja kulutuskysynnän rakenne on primitivisoitu”, Žukovski jatkaa.

”Toisin sanoen. Jos väestö käytti tuloistaan ennen 35–40 prosenttia ruokaan, on tämä osuus kahden vuoden aikana noussut 60–65 prosenttiin. Kaikki rahat menevät välttämättömyyksiin: lääkkeisiin, ruokaan ja asumiseen.”

”Rahat eivät riitä korkean teknologian tuotteisiin, autoihin, elektroniikkaan tai kodin tekniikkaan. Kulutamme entistä vähemmän sellaista, minkä tuotanto olisi talouden rakennemuutoksen moottori.”

Andrei Rudakov
Ekonomisti Vladislav Žukovski.
Ekonomisti Vladislav Žukovski.

Venäjän talous ui syvissä vesissä, vaikka öljyn hinta on hieman noussut ja rupla toipunut kuluneella viikolla. Itse asiassa ruplan vahvistuminen ei ole hallitukselle välttämättä mieluisa uutinen: budjetin tuloruplat vähenevät, alijäämä kasvaa ja leikattavaa pitäisi löytää lisää.

Hyvinä vuosina koottujen hyvinvointi- ja rakennerahastojen varat ovat valuuttamääräisiä, ja niistäkin riittää vähemmän ruplia budjetin reikien paikkaamiseen.

Valtiovarainministeri Anton Siluanov arvioi tammikuussa, että budjettialijäämä on saman suuruinen kuin rahastojen varat. Toisin sanoen eväät on tällä menolla syöty ennen vuoden loppua. Toinen asia on, päästetäänkö näin käymään – luvassa on luultavasti kylmää kyytiä vähäosaisille.

Žukovskin mukaan hallituksen on kuitenkin turha syytellä tilanteesta sen enempää öljyn hinnanlaskua kuin länsimaiden Ukrainan tilanteen vuoksi asettamia talouspakotteitakaan.

”Kirjoitin jo vuonna 2011, että öljyllä ja kaasulla käyvä Titanic on karilla ja vuotaa seuraavat kymmenen vuotta”, ekonomisti sanoo. ”Ulkoisia vaikutuksia on, mutta ne ovat välillisiä. Venäläinen kriisi on suhdannekriisin, rakennekriisin ja järjestelmäkriisin summa.”

Nuoren tutkijan mukaan suhdannekriisi alkoi jo viisi vuotta sitten heti, kun vuosien 2008–2009 taantumasta oli selvitty.

Eli silloin, kun öljyn hinta vielä nousi ja oli yli sata dollaria barrelilta. Rakennekriisi taas johtuu ”putkitaloudesta”: öljy- ja raaka-ainevoitot on sijoitettu ”hotelleihin, ravintoloihin ja kiinteistöihin”.

”Ja järjestelmäkriisi on vaikein, vaarallisin, syvin ja suurin. Sitä ei voi ratkaista talouden keinoin. Se johtuu valta- ja omistusrakenteen täydellisestä toiminta- ja kilpailukyvyttömyydestä.”

”Valta on kietoutunut yhteen oligarkkien ja rikollisten, siis varkaiden ja raaka-aineparonien kanssa. Valta ja omaisuus muhivat korruptoituneessa feodaali-maaorjuuden ekstaasissa eivätkä valtiaat salli minkäänlaista talouden, vallan, propagandan, politiikan tai minkään muunkaan monopolinsa purkamista.”

Sarjatulivauhdilla puhuva eliittiyliopisto Mgimon kasvatti Žukovski alkaa nopeasti kuulostaa oppositiopoliitikolta. Sitä hän jo tavallaan onkin: hänen kommenttinsa talouskanava RBK:n lähetyksessä viime elokuussa tekivät hänestä jonkinmoisen talousjulkkiksen – sikäli kun sellainen Venäjällä voi olla soittamatta valtiollisten tv-kanavien orkesterissa.

Žukovski vetää keskusteluohjelmaa kommunistipuolueen uudessa nettitelevisiossa Krasnaja linijassa. Hänen rinnallaan esiintyy usein Leninin sovhoosin suorasuinen johtaja Pavel Grudinin ja viime vuosikymmenellä vähittäiskauppaketju Perekrostokin johtajana tunnettu liikemies Dmitri Potapenko.

Liittovaltion kyläneuvoston keulahahmo taas on Uralilta kotoisin oleva suurtilallinen Vasili Melnitšenko. Hänen parin vuoden takaisen iskulauseensa mukaan Venäjän ”houretaso on ylittänyt elintason”.

Kommunismin kanssa näillä miehillä ei ole mitään tekemistä. He edustavat talouden pk-sektoria ja poliittista linjaa voisi luonnehtia jonkinlaiseksi äärikepulaisuudeksi. Žukovskin mukaan hänellä ei ainakaan toistaiseksi ole mitään hinkua politiikkaan.

”Tänne perustellaan näppärästi marionetteja, pseudopuolueita ja -liikkeitä, teko-oppositiota, vasemmistolaisia, oikeistolaisia, keskustalaisia, monarkistisia, ortodoksisia, ateistisia. Ja kaikki ovat presidentinhallinnon ohjauksessa. Mitä järkeä tuohon junaan on hypätä?”

Žukovskin näkemyksen mukaan kehittyvien talouksien vetämä maailmantalouden kasvukausi alkaa ylipäätään olla ohitse. Mutta Venäjä on sentään aivan omassa loukossaan.

”Venäjä on pyllähtänyt perseelleen ja ongelma on siinä, että alamme viihtyä tässä. Muutokseen evoluution kautta en usko enää lainkaan. Vallanpitäjät ja tilanteesta hyötyvät eivät ole muutoksesta lainkaan kiinnostuneita.”

”Siksi luvassa on vallankumouksellisia muutoksia. Toinen juttu on, ettei vallankumouksellinen muutos merkitse aina kadulla juoksentelua sapelit ja talikot tanassa, kranaatit kädessä ja kaasunaamari päässä. Mutta 3–7 vuoden kuluessa luvassa on suuria poliittisia muutoksia.”

 

Miksi rupla on niin vahva?

Öljyn ruplahinta on pysynyt suhteellisen vakaana, vaikka valuuttakurssit ovat heitelleet ja öljybarrelin hinta dollareissa on laskenut huimasti.

Kuluvan vuosikymmenen alkuvuosina öljytynnyrin ruplahinta heitteli melko uskollisesti 3 500 ruplan tuntumassa, mikä todisti, että Venäjän talous ja sen raha riippuivat täysin öljystä.

Viime vuoden loppupuolelta alkaen öljyn dollarihinnan lisäksi myös ruplahinta on laskenut selvästi.

Toisin sanoen rupla on vahvistunut öljyyn nähden.

Tynnyri raakaöljyä maksoi perjantaina noin 2 850 ruplaa. Jos vanhaan logiikkaan palattaisiin, pitäisi öljyn olla ruplissa paljon kalliimpaa ja ruplan dollareissa paljon halvempi.

Vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen pankista, miksi rupla on näin vahva?

”Tuohon ei ole yksinselitteistä vastausta. Öljyn hinnan perusteella ruplan pitäisi olla heikompi. Se ainakin tiedetään, ettei keskuspankki ole tehnyt interventioita markkinoille. Mutta ehkä suuret valtionyhtiöt on komennettu kotiuttamaan myyntivoittonsa ulkomailta. Ja on mukana ehkä sitäkin, että kun öljyn hinta on noussut, oletetaan, että sen hinnanlaskussa oli ylipanikointia. Muutkin tekijät vaikuttavat, esimerkiksi ulkomaisten lainojen takaisinmaksut ovat vähentyneet, joten markkinapaineet vähenevät.”

Pelastuuko Venäjä, jos öljyn hinta nousee?

”En ole uskonut, että se olisi romahtamassa tai häviämässä tai jotain todella dramaattista tapahtuisi, joten en puhu myöskään pelastumisesta. Kun kurssi vahvistuu, budjettitulot ruplissa vähenevät ja alijäämä kasvaa. Luvassa on leikkauksia ja tulojen lisäyksiä. Juoksevia menoja voidaan vähentää. Tämä vuosi pärjäillään, jos öljyn keskihinta on runsaat 40 dollaria tynnyriltä. Eli 20 prosenttia alle viime vuoden keskiarvon, iso pudotus sekin.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat