Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

”Pääministeri Tsipras on pettänyt kansan” – Kreikan syvä talousahdinko jatkuu toivottomana

Pakolaiskriisi on haudannut alleen Kreikan talouden ongelmat, mutta ne eivät ole kadonneet mihinkään. Maan tila on yhä erittäin vaikea.

Talous
 
Kreikkalaiset kipuilevat säästöjen kourissa
Kreikkalaiset kipuilevat säästöjen kourissa
Vaikka Kreikan tilanne näyttää aiempaa vakaammalta, pinnan alla muhii pettymys pääministeri Alexis Tsiprasiin ja meneillään oleviin säästötoimiin. Toimittaja Paavo Teittinen, kuvaus ja leikkaus Kalle Koponen

Ateena. Protestilaulut raikaavat Ateenan ydinkeskustan lähettyvillä.

”Seis sosiaaliturvan tuholle!”

”Jatkamme lakkoilua!”

”Kaikki talouskuria vastaan!”

Värikkäät liput liehuvat. Sieltä täältä ihmismassasta pistää esiin uhmakasta tekstiä kantava kyltti. Paikalle on kerääntynyt tuhansia mielenosoittajia.

Tämä näky on tuttu.

Se on toistunut vuosi vuodelta läpi Kreikan talouskriisin.

Omónoia-aukiolla on jopa uusi mielenosoituskoira. Edellinen, joka tunnettiin nimellä Loukanikos eli Makkara, kuoli sydänkohtaukseen vuonna 2014.

Kalle Koponen / HS
Tuhannet kreikkalaiset osoittivat mieltään pääministeri Alexis Tsiprasin suunnittelemia eläkkeiden leikkauksia ja veronkiristyksiä vastaan Ateenan ydinkeskustan pohjoisosissa tammikuun lopussa.
Tuhannet kreikkalaiset osoittivat mieltään pääministeri Alexis Tsiprasin suunnittelemia eläkkeiden leikkauksia ja veronkiristyksiä vastaan Ateenan ydinkeskustan pohjoisosissa tammikuun lopussa.

Viime vuoden kesällä Kreikan velkakriisi ravisteli koko euroalueen yhtenäisyyttä.

Heinäkuussa solmitun lainaohjelman jälkeen maan talousahdinko on pitkälti kadonnut Euroopan uutisagendalta. Sen tilan on vienyt historiallinen pakolaiskriisi. Kreikasta on tullut ovi Eurooppaan lähes jokaiselle sortoa ja köyhyyttä pakenevalle.

Talousongelmat eivät silti ole kadonneet. Tilanne muistuttaa monin tavoin vuodentakaista: rahat ovat loppumassa ja hallitus riitelee velkojien kanssa. Alkuvuodesta mielenosoitukset ovat täyttäneet Ateenan kadut kerta toisensa jälkeen.

Jotain on toki toisin. Vaikka kuinka etsii, Ateenan keskustaan kokoontuneen ihmisjoukon seasta ei löydy ainuttakaan vasemmistolaisen pääministeripuolue Syrizan punalippua.

Alexis Tsipras on pettänyt kansan. Hän lupasi korottaa eläkkeitämme, mutta aikoo nyt leikata niitä!” sanoo Yannis Protonotarios.

Protonotarios, 64-vuotias eläköitynyt professori Ateenan teknillisestä korkeakoulusta, kuuluu sosialistiseen Kansan Yhtenäisyys -liikkeeseen. Sen perustivat Syrizasta lähteneet kapinalliset viime syksynä, kun Tsipras hyväksyi uuden, kovien ehtojen kanssa tulleen 86 miljardin euron hätälainaohjelman.

”Taistelimme Tsiprasin puolesta, ja hän käänsi meille selkänsä”, Protonotarios sanoo.

Toverit nyökkäilevät vieressä.

Työministeriön sisäänkäynnin tuntumaan on leiriytynyt jo viikkojen ajan työttömien telttamielenosoitus. Alexandra Martini, 25, jakaa vallankumousta julistavia lehtisiä ohikulkijoille.

”Vuosi sitten meillä oli toivoa, kun vasemmistolainen hallitus oli ensimmäistä kertaa nousemassa valtaan. Nyt näemme, ettei mikään ole muuttunut.

Martinin mielestä Tsiprasin sinetöimä uusi lainasopimus on vielä aiempia ankarampi.

”Tämä hallitus liikkuu päivä päivältä kauemmas tekemistään lupauksista.”

Viime heinäkuussa, päiviä ennen kansanäänestystä maan velkojien lainaehdoista, pääministeri Tsipras keräsi Ateenan keskustaan kymmeniätuhansia ihmisiä uhmaamaan muiden eurovaltioiden vaatimuksia. Nyt Tsiprasin nimi tuntee olevan mielenosoittajille lähes kirosana.

Ihmisiä hämmentää, että runsas vuosi Syrizan valtaannoususta hallitus on taas leikkaamassa eläkkeitä ja korottamassa veroja. Hämmentynyt on myös Syriza itse: se on jopa kehottanut ihmisiä kaduille vastustamaan hallituksen omaa politiikkaa.

Ateenassa vastustetaan nyt talouskuria ahkeraan, mutta tunnelma on silmiinpistävän erilainen kuin kansanäänestyksen aikaan.

Kun kreikkalaisten enemmistö hylkäsi velkojien lainaehdot heinäkuussa, Omónoia-aukiolta lähti liikkeelle hurmioitunut ja toivoa täynnä oleva kulkue. Siihen verrattuna samaa reittiä nyt kulkeva ihmisvirta vaikuttaa alistuneelta, väsyneeltä ja vihaiselta. Moni osoittaa mieltään jo kuudetta vuotta.

Kalle Koponen / HS
Moni peruslääke on jälleen loppu Dimitra Afouxenidi-Kalantzin apteekista. Valtio on kuukausia myöhässä lääkemaksuissaan.
Moni peruslääke on jälleen loppu Dimitra Afouxenidi-Kalantzin apteekista. Valtio on kuukausia myöhässä lääkemaksuissaan.

Väsyneeltä vaikuttaa myös apteekkari Dimitra Afouxenidi-Kalantzi. Mustat silmäpussit erottuvat tiskin takaa.

HS tapasi 59-vuotiaan yrittäjän viimeksi heinäkuussa päiviä ennen kansanäänestystä. Pankit olivat juuri sulkeneet ovensa ja Kreikka liukui kohti jyrkänteen reunaa. Afouxenidi-Kalantzin liikkeestä olivat monet peruslääkkeet loppu. Tilanne on nyt parempi – mutta vain vähän.

Oxi, oxi, oxi, eli loppu, apteekkari pudistelee päätään ja selailee tilauskirjaansa. Pöydällä on pinkka reseptejä asiakkailta, jotka joutuvat odottamaan.

”Syksyllä asiat paranivat hieman. Nyt mennään taas huonoon suuntaan.”

Pääomien liikkeiden rajoitukset ovat edelleen voimassa, mutta lievempinä kuin kesällä.

Afouxenidi-Kalantzin mukaan Kreikan apteekkien varastot ovat silti tyhjillään, koska kansainväliset lääkeyhtiöt hyväksyvät maksut edelleen vain käteisellä. Kreikan vararikossa oleva valtio ei tilannetta helpota.

”Sain heiltä viimeksi lakisääteisiä maksuja syyskuussa”, apteekkari tuhahtaa.

Afouxenidi-Kalantzi on turhautunut. Veroja, veroja, veroja, hän kuvaa hallituksen talouspolitiikkaa.

”Kansalaisilla ei ole rahaa, eläkkeet ovat hyvin pieniä ja hallitus haluaa korottaa veroja entisestään. Nyt yrittäjien täytyi maksaa etukäteen koko tämän vuoden arvioitu verosumma, mikä on ennenkuulumatonta.”

Epäpoliittinen apteekkari harkitsee jopa mielenosoituksiin osallistumista. Afouxenidi-Kalantzi äänesti kesällä velkojien lainaehtojen hyväksymisen puolesta, mutta kokee hallituksen silti pettäneen kansalaiset. Hän ei näe, että Kreikan horisontissa siintäisi toivoa.

”Jotkut puhuvat, että loppuvuodesta sitten, tai ensi vuonna. En näe kasvua missään, yritykset laittavat lappuja luukulle. Miten tämä voisi muuttua?”

Kalle Koponen / HS
Kostas Asimakopoulos on laittanut kauppansa myyntiin.
Kostas Asimakopoulos on laittanut kauppansa myyntiin.

Pientä supermarkettia Ano Patisin keskiluokkaisessa kaupunginosassa pyörittävä Kostas Asimakopoulos on samoissa tunnelmissa.

Viime kesänä oli viikoista kiinni, että Asimakopouloksen kaupasta olisivat ruokatarvikkeet loppuneet.

Sittemmin akuutti kriisi on vaihtunut taas kerran Kreikassa vuosia vallinneeseen näköalattomuuteen.

”Haluaisin olla optimisti, mutta nykymenolla tunnelin päässä ei näytä olevan valoa.”

Hallituksen vaihtuminen on kauppiaan mielestä ainoa asia, mikä Kreikassa on muuttunut kriisin aiempiin vuosiin nähden.

Kukaan ei investoi, verotus on äärikireää, hallitus on tekemässä ihmisten palkkaamisesta entistä kalliimpaa ja eläkkeiden leikkaukset vain pahentavat tilannetta, kauppias luettelee.

Asimakopoulos pyörittää isänsä perustamaa ja perheessä vuosikymmeniä jatkunutta liiketoimintaa yksin, koska kaikki työntekijät on pitänyt erottaa. Pian hänkin ehkä lähtee

”Jos asiat jatkuvat näin, en valitettavasti pysty pitämään kauppaa auki. Olen pannut sen myyntiin.”

”Velkaannun lisää joka päivä. En enää kykene maksamaan rästejäni vaikka myisin yrityksen. Mitä nopeammin saan sen myytyä, sitä parempi.”

Valtaosa Asimakopouloksen tuntemista pienyrittäjistä kärsii samoista ongelmista, hän sanoo.

”Lama on jatkunut jo kuusi vuotta. Tilanne on hyvin, hyvin vaikea.”

Kalle Koponen / HS
Anna Pare-Anastasiadou miettii Kreikasta lähtöä.
Anna Pare-Anastasiadou miettii Kreikasta lähtöä.

Ateena on rujo kaupunki, mutta sen keskuspuisto on kaunis. Tammikuun lopulla se on tyhjillään.

Yrittäjien ahdinko tuntuu täällä kaukaiselta. Lääkäriopiskelija Anna Pare-Anastasiadou, 21, ei mieti, miten saada Pfizer lähettämään lisää lääkkeitä tai pelastaa perheyritys konkurssilta. Hän miettii, pitäisikö Kreikasta lähteä. Maan tila tuntuu välillä niin lohduttomalta.

”Sairaalatöissä olen nähnyt, mitä tarkoittaa, kun rakenteet murenevat. Rahat ovat loppu, joskus meillä ei ole edes stetoskooppeja tai takkeja.”

Valtaosa Pare-Anastasiadoun lääkäriystävistä aikoo muuttaa pois. Kreikka on kärsinyt kriisin aikana valtavasta aivovuodosta. Kun HS tapasi Pare-Anastasiadoun viime heinäkuussa, hän halusi yhä jäädä kotimaahansa. Mieli ei ole muuttunut.

”Itse näen vielä tulevaisuuden täällä. Mutta ehkä jossain pisteessä totean, että toivoa ei ole.”

Tsiprasin hallitus on Pare-Anastasiadoun mielestä edeltäjiään parempi, mutta samasta puusta. Korruptio ei ole kadonnut. Kreikan modernisointia miettimään on valittu puolueen sotureita. Poliittisten nimitysten ja holhouksen perinne jatkuu.

Ensi vuonna Kreikan talous kasvaa jo lähes kolme prosenttia, komissio povaa. Alkaako kriisi vihdoin hellittää?

Pare-Anastasiadou suhtautuu ajatukseen varauksella. ”Olisi kiva tietää, kuinka usein näitä samoja asioita on hoettu.”

Nuori lääkäriopiskelija näkee kyllä Kreikassa muutoksen, mutta se ei liity talouteen vaan kreikkalaisten henkiseen tilaan.

Uutena vuotena hänen talonsa lähellä sijaitsevalle aukiolle oli kokoontunut tuhansia ihmisiä pakkaseen.

”Siinä tilanteessa jokainen ottaa kaikki ylimääräiset vaatteensa ja vie ne ihmisille. Tänne on tullut niin paljon pakolaisia niin lyhyessä ajassa, että valtavan moni on herännyt auttamaan.”

Pare-Anastasiadou ei halua vähätellä kreikkalaisten vaikeuksia, mutta uskoo silti, että Kreikan asema Euroopan pakolaiskriisin ovena on muuttanut sitä hyvään suuntaan.

”Ihmiset näkevät, että joillakin asiat ovat vielä niin paljon huonommin ja nyt meidän täytyy auttaa heitä.”

”Se tuo perspektiiviä.”

HS kävi Ateenassa tammikuun lopussa, minkä jälkeen mielenosoitukset ovat vain yltyneet.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat