Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Nordean Kiina-analyytikko varoittaa velkakierteestä: ”Kiinan pitää antaa ylivelkaantuneiden yritysten kaatua”

Kiinan valtion omistamat pankit pitävät vararikon partaalla kiikkuvia zombieyrityksiä hengissä.

Talous
 
Akseli Valmunen / HS
Nordean seniorianalyytikko Amy Yuan Zhuang vieraili torstaina Suomessa. Hän pelkää, että Kiinan valtio-omisteisen pankkisektorin syliin kaatuu lähivuosina liuta velkaa pursuavia zombieyrityksiä.
Nordean seniorianalyytikko Amy Yuan Zhuang vieraili torstaina Suomessa. Hän pelkää, että Kiinan valtio-omisteisen pankkisektorin syliin kaatuu lähivuosina liuta velkaa pursuavia zombieyrityksiä.

Kiinan talouspoliittiset liikahdukset ovat viime kesästä lähtien aiheuttaneet kylmiä väreitä sijoittajissa ympäri maailmaa.

Keskuspankin hämmentävä rahapolitiikka, velkaa tankkaava yrityssektori ja kuperkeikkaa heittävät osakekurssit näyttävät länsimaisin silmin hälyttäviltä.

Viime kesänä alkanut pörssiromahdus ei ole löytänyt pohjaansa. Vuoden alusta Kiinan pörssit ovat tulleet taas alas noin 20 prosenttia.

”Jos sama tapahtuisi Yhdysvalloissa, olisimme varmoja, että heidän taloudessaan on jotain pahasti vialla. Kiinassa osakemarkkinoiden yhteys reaalitalouteen on heikko. Kiinan todelliset ongelmat ovat muualla kuin markkinoilla”, arvioi Nordean Kiinaan erikoistunut seniorianalyytikko Amy Yuan Zhuang.

Kaupankäynnille viime vuosi oli surkein sitten kriisivuoden 2009. Maailmankaupan arvo kutistui viime vuonna lähes 14 prosenttia CPD-tutkimuslaitoksen ylläpitämän World Trade Monitorin mukaan. Suurin yksittäinen syy on Kiina.

”Sekä Kiinan vienti että tuonti supistuivat koko viime vuoden aikana selvästi. Maailmankauppa ei voi enää nojata Kiinan vetoapuun, sillä kotimaan markkinoiden painoarvo Kiinassa kasvaa jatkuvasti.”

Kiina on väkiluvultaan noin 250 kertaa ja kansantaloudeltaan noin 50 kertaa Suomen kokoinen maa. Ostovoimakorjattuna Kiina on jo maailman suurin talous. Zhuang uskoo, että punainen jättiläinen porhaltaa Yhdysvaltojen ohi myös absoluuttisesti mitattuna kymmenen vuoden päästä.

Polttavin kysymys kuuluu, kuinka sulavasti Kiinan loppukiri maailmantalouden mahtavimmaksi maaksi sujuu. Maa yrittää luovia suurten rakenneuudistusten läpi ilman kriisejä.

”Kiina on jo muuttunut lähivuosina valtavasti. Kymmenen vuotta sitten kaupankäynti oli Kiinan talouden veturi, mutta nykyään se on selvästi vähemmän riippuvainen ulkomaista. Murros investoinneista kulutusvetoiseen yhteiskuntaan on vasta alkamassa.”

Vakavin uhka Kiinan taloudelle on liiallinen velkaantuminen, etenkin yrityssektorilla.

”Valtio on antanut yritysvelan määrän kasvaa epäterveelle tasolle. Moni ylivelkaantuneista yrityksistä tekee vaivoin voittoa tai on tappiollinen. Esimerkiksi kaivosteollisuudessa on yrityksiä joiden näkymät ovat surkeat”, Zhuang selittää.

Riskinä on, että valtion omistamat pankit syöttävät puolikuolleille yrityksille lisää velkaa, eikä rahalla saada aikaan mitään yhteiskunnan kannalta tuottoisaa.

”Arvioni mukaan kuukausittain jo noin 50 prosenttia yrityssektorin lainoista menee zombieyrityksille, jotka eivät tuota lisäarvoa kansantaloudelle. Jotta ongelma pysyisi piilossa, pankit lainaavat vain lisää pitääkseen yritykset pystyssä. Samalla pankkien riskit kasvavat”

Zhuangin mukaan lainatulvaa voi verrata pyramidihuijaukseen. Standard & Poor’s -luottoluokitusyhtiön mukaan Kiinan yrityslainojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 98 prosenttia vuonna 2008, kun nyt lukema on jo 160 prosenttia.

”Velkaantuneet yritykset tarvitsevat jatkuvasti lisää rahaa, joten yhä suurempi osuus pankkien lainoista menee vanhojen lainojen maksuun. Lopputuloksena voi olla 1990-luvun Japani: lainarahalla ja keskuspankin rahapolitiikalla ei ole mitään vaikutusta. Talous jää jumiin.”

Zombieyritysten korttitalo uhkaa kaatua pankkien syliin. Zhuang arvioi, että Kiinalla on 3–5 vuotta aikaa purkaa yrityssektorilla tikittävä aikapommi.

Kiina on jo ilmoittanut sulkevansa joitakin kaivossektorin yrityksiä. Fortune-lehden mukaan Kiinan keskuspankki valmistelee esitystä, joka antaisi pankkien vaihtaa yritysten maksamatta jääneitä lainoja osakkeiksi. Pankeista tulisi omistajia konkurssin partaalla kiikkuvissa yrityksissä.

Zhuangin mukaan valtion pitäisi toimia rohkeammin.

”Heikoimmat yritykset pitää lopettaa, ja valtion pitää pääomittaa pankkeja, joiden vastuulle yritysten velat kaatuvat. Tämä on ainoa tie.”

Kiinan urakkaa helpottaa se, että pankkisektorista noin 95 prosenttia on jo valtion omistuksessa. Pankkeja ei siis tarvitsisi kansallistaa.

Kiina käy parhaillaan läpi häkellyttävän suurta rakennemuutosta, kun se paimentaa kansalaisiaan kohti keskiluokkaista unelmaa. Entinen maailman tehdas havittelee talousmallia, jota pyörittävät kuluttajat ja palvelusektori.

Kiinan kansallisen tilastokeskuksen mukaan kaupunkilaisten keskipalkka kasvoi hieman yli 250 prosenttia vuosina 2004–2014.

Nordean Zhuang kertoo, että maa kärsii jo käänteisestä Kiina-ilmiöstä, kun tehtaat siirtyvät Kaakkois-Aasiaan ja Itä-Eurooppaan halvemman työvoiman perässä.

”Tilalle ei ole vielä syntynyt riittävästi korkean jalostusasteen tuotantoa. Esimerkiksi teknologiassa Kiina ei vielä pysty pärjäämään Japanin, Korean ja Saksan kaltaisille maille.”

Maan johtajat eivät ole onnistuneet selittämään politiikkaansa selväsanaisesti omille kansalaisilleen puhumattakaan kansainvälisistä sijoittajista.

”Salailu juontaa juurensa tuhansien vuosien päähän. Sananlaskun mukaan keisarin ajatuksia ei pidä lukea. Esimerkiksi keskuspankissa noudatetaan tätä ohjenuoraa, vaikka se johtaa ristiriitaiseen viestintään. Emme vieläkään ole varmoja, mitä Kiina haluaa valuutalleen tehdä”, Zhuang kertoo.

Epäluottamus puhkaisi viime kesänä Kiinan osakekuplan ja aiheutti myöhemmin valuuttamarkkinoilla paniikkireaktion, kun keskuspankki devalvoi Kiinan valuuttaansa hieman.

”Sijoittajat näkivät tietokoneidensa ruuduiltaan vain, että yuanin arvo yhtäkkiä heikkeni kolme prosenttia. Kukaan ei tiennyt miksi. Totta kai sijoittajat ylireagoivat, kun keskuspankki ei selitä aikeitaan. Heidän olisi pitänyt sanoa suoraan, että Kiina tavoittelee paikkaa IMF:n valuuttakorissa.”

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF päättikin viime syksynä pienen viivästyksen jälkeen hyväksyä yuanin osaksi arvovaltaista SDR-valuuttakoriaan. Korissa ovat mukana myös dollari, euro, punta ja jeni.

IMF:n hyväksyntä toi yuanille kansainvälistä uskottavuutta, mutta viime kuukausien pääomapako Kiinasta on Zhuangin arvion mukaan lykännyt keskuspankin suunnitelmia valuutan kelluttamisesta.

”Vielä kesällä uskoimme, että Kiina voisi vapauttaa valuuttansa jopa vuoden sisällä ja yhdistää mantereen yuanin ja Hongkongissa vaihdettavan yuanin yhdeksi valuutaksi. Viime aikojen epävarmuudet ovat sysänneet suunnitelmat hamaan tulevaisuuteen.”

Kiinan valuuttareservit pullistelivat lähes 4 000 miljardissa dollarissa kesällä 2014. Nyt reservejä on jäljellä noin 3 200 miljardia dollaria, kun valtio on yrittänyt suojata yuania devalvointipaineilta. Pääomapako hiljeni helmikuussa osin uuden vuoden pitkien juhlallisuuksien, mutta etenkin pääomakontrollien ansiosta, Zhuang arvioi.

”Valtio on kiistänyt kiristäneensä kontrolliaan, mutta kaikki lähteeni kertovat yksiselitteisesti, että Kiinan pankit ovat alkaneet monitoroida rahavirtoja tiukasti.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat