Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomi on öljyntorjunnan suurvalta – porvoolainen Lamor siivoaa öljyjättien vahingot

Suomella ei ole omia raakaöljyvarantoja eikä öljynetsintään keskittyviä yhtiöitä. Tästä huolimatta Suomi on onnistunut valtaamaan yhden öljyteollisuuden nurkkauksen itselleen.

Talous
 
Kaisa Rautaheimo / HS
Asentajat Johan Kaurila ja Kjell Karlsson täyttävät konttia Lamorin logistiikkakeskuksessa Porvoossa.
Asentajat Johan Kaurila ja Kjell Karlsson täyttävät konttia Lamorin logistiikkakeskuksessa Porvoossa. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Fakta

Maailman puhdistaja

 Larsenien perhe perusti telakkayritys Larsen Marinin vuonna 1982. Neuvostoliiton hajotessa ja idänkaupan murentuessa yhtiö päätti keskittyä öljyntorjuntaan.

 Yhtiö vaihtoi nimensä Lamoriksi vuonna 1995. Se toimii nykyään noin sadassa maassa.

 Lamorin ydintoiminta työllistää noin 150 henkeä. Yhteistyöverkostossa työskentelee 850 työntekijää.

 Liiketoiminta jakautuu öljyntorjuntaan, koulutukseen, maan- ja vedenpuhdistukseen sekä teollisuusprosessien puhdistukseen.

 Laitebisneksen liikevaihto vaihtelee vuosittain 40–60 miljoonan euron välillä riippuen öljyvahinkojen määrästä ja koosta. Globaalin palveluverkoston liikevaihto on suunnilleen 100 miljoonaa euroa.

Kun mustaa kultaa läikkyy, paikalle hälytetään lähes aina perheyritys Porvoosta.

Fred Larsenin johtama öljyntorjuntayhtiö Lamor toimitti muun muassa 70 prosenttia laitteista Meksikonlahdelle, kun brittiläisyhtiö BP:n öljynporauslautta räjähti huhtikuussa 2010, ja putki merenpohjassa katkesi.

Viitisen miljoonaa tynnyrillistä öljyä pulppusi kolmen kuukauden aikana Atlanttiin, ennen kuin vuoto saatiin tyrehdytettyä. Tynnyri eli barreli öljyä on noin 159 litraa.

Lamor taisteli usealla rintamalla, sillä samanaikaisesti Dalianissa sattui Kiinan historian isoin öljyvuoto. Lisäksi Lamor keräsi öljyä Michiganissa ja Hongkongissa.

”Suunnilleen kaikki Finnairin lentokoneet oli rahdattu täyteen öljyntorjuntavälineitä”, Larsen kertoo.

Lamor reagoi öljyturmiin yleensä 24 tunnin sisällä.

”Meksikonlahden tapauksessa lähetimme ihmisiä paikalle komentokeskukseen samana päivänä, kun meihin otettiin yhteyttä. Kolmen päivän sisällä ensimmäiset laitteet saapuivat Yhdysvaltojen yksikkömme logistiikkakeskuksesta. Lähetimme tavaraa myös Suomesta ja Omanista”, toimitusjohtaja kertoo.

Lamorin Amerikan aluejohtaja Rasmus Guldbrand toimi Meksikonlahdella maailman suurimman öljyntorjuntaoperaation komentokeskuksessa. Hän raportoi BP:n johdolle ja Yhdysvaltojen rannikkovartioston amiraalille.

Lamor keksi, kuinka paikallisia kalastuslaivoja voisi muuttaa öljyntorjunta-aluksiksi. Yhtiö toimitti tarvittavat laitteet ja koulutti kolmessa kuukaudessa 1 500 paikallista kalastajaa osallistumaan operaatioon.

”Vaihtoehtoja oli kaksi: Joko kalastajat keskittyisivät valittamiseen tai heidät palkattaisiin mukaan öljyntorjuntaan. Ilmapiiri oli aivan toisenlainen, kun paikalliset olivat mukana tekemässä töitä”, Guldbrand kertoo.

Sean Gardner / Reuters
Meksikonlahdella tapahtunut brittiyhtiö BP:n öljyvahingon hoitaminen vuonna 2010 vaatii kaikkiaan lähes 50 000 ihmisen työpanoksen. Suomalainen Lamor toimitti verkostonsa kautta 70 prosenttia laitteista öljyntorjuntaoperaatioon.
Meksikonlahdella tapahtunut brittiyhtiö BP:n öljyvahingon hoitaminen vuonna 2010 vaatii kaikkiaan lähes 50 000 ihmisen työpanoksen. Suomalainen Lamor toimitti verkostonsa kautta 70 prosenttia laitteista öljyntorjuntaoperaatioon.

Suomella ei ole omia raakaöljyvarantoja eikä öljynetsintään keskittyviä yhtiöitä. Nestekin tuo jalostamansa raakaöljyn ulkomailta, lähinnä Venäjältä.

Tästä huolimatta Suomi on onnistunut valtaamaan yhden öljyteollisuuden nurkkauksen itselleen.

”Olemme ylivoimaisesti maailman suurin toimija öljyntorjunnassa, ehkä noin 3–4 kertaa suurempi kuin seuraavaksi suurin kilpailijamme”, Larsen kertoo.

Lamor hallinnoi kokonaisia öljyntorjuntaoperaatioita. Lamorin laitteet tulevat noin 150 alihankkijalta, joista satakunta on suomalaisia. Lisäksi Lamorilla on Suomessa kumppaniyhtiöitä, joiden tuotteita se markkinoi ja myy.

Larsenin mukaan Lamorin portfoliossa on 800 eri tuotetta.

”Asiakkaamme vaativat kokonaisratkaisuja öljyntorjunta-aluksista kumisaappaisiin. Niin laajaa omaa tuotantoa on mahdotonta ylläpitää, joten toimimme alihankkijaverkoston varassa. Laadimme ratkaisut täällä Porvoossa ja lähetämme ne maailmalle.”

Lisäksi Lamor johtaa maailmanlaajuista öljyntorjunnan ammattilaisten verkostoa.

”Meillä on eri alueilla partneriyrityksiä, joilla on valmius lähettää nopeasti henkilöstöä ja laitteita onnettomuuspaikoille. Paikalliset yhteistyökumppanit ovat välttämättömyys, sillä öljyvahinkoja olisi mahdotonta hoitaa Suomesta käsin”, Larsen kertoo.

Toimintamalli vaatii vähemmän pääomia kuin oman tehdastuotannon ja suurten öljyntorjunjoukkojen ylläpitäminen. Riski hajautuu lukuisille toimijoille.

Parhaillaan Lamor on mukana puhdistamassa Petroperu-yhtiön putkivuotoa. Öljyvahinko sai näyttelijä Leonardo DiCaprionkin ärähtämään Twitterissä heti Oscar-gaalan jälkeen.

Lamor harjaa Hollywood-tähden huolia häivyksiin Amazonin sademetsässä Perussa.

”Perun 3 000 barrelin öljyvahinko ei ole kooltaan kovin suuri, mutta vuoto vaikuttaa paikallisten asukkaiden juomaveden saantiin. Tapaus on saanut paljon mediahuomiota”, Guldbrand sanoo.

Useisiin maailman kolkkiin ulottuvasta yhteistyöverkostosta on hyötyä luottamuksen rakentamisessa.

”Perulaiset pitävät meitä paikallisena yhtiönä, koska resurssimme tulevat joko Perusta tai Ecuadorista. Samalla tuomme paikan päälle suomalaista osaamista, mikä on heidän silmissään hyvä juttu.”

Öljyntorjunnan pitää onnistua niin Siperian paukkupakkasissa kuin Saudi-Arabian helteissäkin.

Larsen näyttää älypuhelimestaan pätkää Perun tv-uutisista, joissa haastatellaan paikallista Lamorin edustajaa ja näytetään kuvia operaatiosta keskellä tiheää, mutaista viidakkoa.

Öljyntorjunnan välineiden täytyy olla kevyitä, yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä – kuin legopalikoita. Monet Lamorin laitteista voi koota ilman työkaluja. Vaikeakulkuisimpiin paikkoihin välineet pitää viedä kävellen.

”Perun onnettomuuspaikalle ei ole teitä tai muuta infrastruktuuria. Joudumme rakentamaan sinne kaikki perusasiat, jotta töitä ylipäänsä voidaan tehdä”, Guldbrand kertoo.

Lamorin työntekijät saattavat joutua rämpimään Perun sademetsissä noin vuoden ajan.

Porvoon logistiikkakeskuksesta lähtee maailmalle myös monitoimikontteja, joiden avulla onnettomuuspaikan työntekijät pääsevät alkuun.

Kontti on todellinen öljyntorjunnan äitiyspakkaus: suojavarusteita, öljypuomeja, poijuja, letkuja, öljykeräimiä, pumppuja ja voimayksiköitä.

Kun pakkaus tupsahtaa vaikkapa Alaskaan, työntekijät voivat samantien pistää pystyyn tehokkaan öljyntorjuntaoperaation.

Pirteät värit ovat tässäkin pakkauksessa tärkeitä. Työntekijöiden pitää nähdä toisensa ja laitteet siivotessaan öljyä vaikeissa olosuhteissa. Jos Lamorin kirkkaankeltainen logo vilahtaa televisioruudussa, se painuu ehkä öljyalan toimijoiden mieleen.

Suomalaisyhtiö häärii lähes poikkeuksetta paikalla isosti uutisoiduissa öljyturmissa, mutta se ei pidä itsestään meteliä.

”Asiakkaamme pitävät matalaa profiilia”,Guldbrand selittää.

Raakaöljyn hinta on romahtanut yli 60 prosenttia kesän 2014 lukemista.

Öljyntuottajat ovat laittaneet kalleimpia projektejaan jäihin. Arktisen alueen riskialttiit öljynporaushankkeet saattavat jäädä pysyvästi toteuttamatta, kun valtiot kiristävät ympäristölainsäädäntöään, energiamarkkinat uudistuvat ja sähköautot yrittävät läpimurtoa.

Öljymarkkinoiden heilahdukset ovat muovanneet Lamorin asiakaskuntaa. Toimitusjohtaja Larsenin mukaan aiemmin yhtiön suurimmat asiakkaat löytyivät öljyntuottajamaista, kuten Saudi-Arabiasta.

”Nyt monilla öljynjalostajilla menee erittäin hyvin, kun ne voivat ostaa öljyä halvalla ja myydä lopputuotteita suunnilleen entisellä hintatasolla. Sama pätee valtioihin. Esimerkiksi Turkki, joka tuo lähes kaiken öljyn, investoi parhaillaan valtavasti ympäristönsuojeluun ja öljyntorjuntaan.”

Onnettomuuden sattuessa hinnalla ei ole väliä. Torjuntajoukot on kutsuttava paikalle, vaikka öljytynnyrillisen hinta olisi pudonnut vain muutamaan dollariin.

Lamor haistelee myös uusia markkinoita.

Yhtiö pyörähti helmikuun lopussa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen delegaation mukana Iranissa. Pakotteista vapautunut maa hinkuu takaisin kansainvälisille areenoille.

Lamor myi ennen sanktioita Iraniin laitteita, joten yhtiön halu palata öljymaan lupaaville markkinoille on kova.

”Saimme kolmen päivän aikana suoran yhteyden tärkeimpään asiakkaaseemme ja teimme saman tien aiesopimuksen. Aivan fantastinen reissu”, Larsen kehaisee.

Öljyntorjunta on vain pikkuruinen suupala koko öljyteollisuudesta. Lamor hallitsee omaa toimialaansa, mutta rajat tulevat vastaan.

Yhtiö etsii kasvunvaraa muilta toimialoilta. Se on esimerkiksi asentanut jo 4 000 jäteveden puhdistusjärjestelmää uuden brasilialaisen yhteistyökumppanin kautta ja toimii myös maan sekä teollisuusprosessien puhdistuksessa.

”Muiden toimintojemme rooli kasvaa. Esimerkiksi öljyisten jätteiden käsittelyn markkinat ovat pelkästään Saudi-Arabiassa satoja miljoonia vuodessa”, Larsen sanoo.

Vaikka fossiilisten polttoaineiden käyttö jonain päivänä loppuisikin kokonaan, öljyntorjuntaa tarvitaan vielä tovi. Öljyvahinkoja sattuu päivittäin noin 5–7 kappaletta. Suurin osa on pieniä, mutta joissakin riittää siivoamista vuosikymmeniksi.

Exxon Valdez -öljytankkeri ajoi karille Alaskassa vuonna 1989. Paikalliselle luonnolle valtavaa vahinkoa aiheuttaneen vuodon siivousurakka kesti 16 vuotta.

Amerikkalaisyhtiö Texaco, joka on nykyään osa Chevronia, jätti Ecuadorin sademetsiin niin suuret määrät myrkyllistä jätettä vuosina 1964–1992, että Lamorille riittää yhä alueella töitä.

”Olemme siellä tälläkin hetkellä siivoamassa”, Larsen toteaa.

Kaisa Rautaheimo / HS
Lamorin toimitusjohtaja Fred Larsen (vas.) ja Amerikan aluejohtaja Rasmus Guldbrand kouluttivat tällä viikolla noin sataa eri puolilta maailmaa saapunutta vierasta öljyntorjunnan saloihin.
Lamorin toimitusjohtaja Fred Larsen (vas.) ja Amerikan aluejohtaja Rasmus Guldbrand kouluttivat tällä viikolla noin sataa eri puolilta maailmaa saapunutta vierasta öljyntorjunnan saloihin.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat