Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomen merkittävin taloustieteilijä koulutus­leikkauksista: Älyllinen loukkaus koko tiedeyhteisöä kohtaan

Bengt Holmström vastaanotti tiistaina Louise ja Göran Ehrnroothin säätiön kunniapalkinnon.

Talous
 
Sirpa Raiha / HS
Taloustieteen professori Bengt Holmström pitää hallituksen koulutusleikkauksia käsittämättömän suurina.
Taloustieteen professori Bengt Holmström pitää hallituksen koulutusleikkauksia käsittämättömän suurina. Kuva: Sirpa Raiha / HS
Kuka

Suomen merkittävin taloustieteilijä

 Bengt Holmström on Suomen kansanvälisesti merkittävin taloustieteilijä. Hänen tutkimuksiaan on julkaistu kaikissa maailman merkittävimmissä kansantaloustieteellisissä julkaisuissa.

 Holmström hoitaa kuuluisassa Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT) yhden 1900-luvun merkittävimmän kansantaloustieteilijän Paul A. Samuelsonin nimikkoprofessuuria.

Yhdysvaltalaisen huippuyliopiston MIT:n taloustieteen professorin Bengt Holmströmin lääke kehittyneiden kansantalouksien talousvaikeuksiin on yksinkertainen, mutta vaikeasti toteutettava.

”Meidän pitää oppia oppimaan uudella tavalla.”

Holmström palkittiin tiistaina Louise ja Göran Ehrnroothin säätiön 75 000 euron kunniapalkinnolla. Viime vuonna palkinnon sai presidentti Martti Ahtisaari.

Uusilla oppimistavoilla Holmström viittaa automaatiotekniikan hyödyntämisen vaikeuksiin.

Uusi tekniikkaa korvaa perinteisiä työtehtäviä monilla toimialoilla. Tekniikan kehittyminen on herättänyt taloustieteilijöiden keskuudessa paljon keskustelua. Sen piti olla resepti tuottavuuden vauhdittumiseen, mutta todellisuudessa vauhti on hidastunut.

Holmström arvelee keskeiseksi ongelmaksi sen, että opimme hyödyntämään uutta tekniikkaa poikkeuksellisen hitaasti. Esimerkiksi vaativaa ohjelmointia ei opita ohjekirjoista.

”Jos katsotaan, miten Suomen menestys luotiin, se oli jäljittelemällä. Suomesta lähdettiin ulkomaille oppimaan, miten erilaisia koneita ja palveluja kehitetään. Se loi perustan sille, minkä päälle rakennettiin uusia innovaatioita.”

Uuden tekniikan hyödyntämisen keskipisteessä on siis tekemällä ja kokeilemalla oppiminen. Ongelmana on, että se on hyvin hidasta. Holmströmin mukaansa kyse on ikään kuin metsästyksestä.

Ajatus syttyi hänen mieleensä vuosi sitten, kun hän keskusteli Slush-kasvuyritystapahtuman perustaneen Miki Kuusen kanssa. Kuusi kertoi keskeiseksi osaamiseksi sen, että hän on hyvä etsimään tietoa verkosta. Sitä voi verrata metsästystaitoon.

”Metsästystäkään ei opi pelkästään ohjekirjoista. Jos on eilen saanut kalaa tietystä paikasta järveä, mutta tänään samasta paikasta ei tulekaan kalaa, tuskin kukaan ajattelee järven olevan rikki. Kalastukseenkaan ei ole yhtä oikeaa reseptiä.”

Uusi tekniikkaa on yksi tärkeä syy tuloerojen kasvamiseen Yhdysvalloissa. Pienipalkkaisilla palvelualoilla, joissa uutta tekniikkaa on vaikea hyödyntää, työmahdollisuudet ja palkat ovat kasvaneet.

Suurin häviäjä on keskiluokka, joiden työpaikkoja on hävinnyt valtavasti. Etenkin valmistavassa teollisuudessa uutta tekniikkaa on voitu soveltaa suoraviivaisesti, minkä takia se on syrjäyttänyt perinteisiä työtehtäviä. Kolmannes Yhdysvaltojen valmistavan teollisuuden kadonneista työtehtävistä on siirtynyt Kiinaan.

Holmström pitää hyvin mielenkiintoisena, että tuloeroja eivät niinkään selitä erot ammattiryhmien palkkauksessa, vaan erot työnantajien menestymisessä.

”Parhaimmat työntekijät hakeutuvat parhaiten menestyneisiin yrityksiin, jotka maksavat parasta palkkaa. Palkkaerot eri työntekijöiden välillä parhaiten menestyneissä yrityksissä eivät ole kasvaneet, mutta erot palkkatasossa yritysten välillä ovat kasvaneet.”

Holmström uskoo, että palkkaerot johtuvat myös kädestä pitäen opituista taidoista.

Suomen talouden keskeisin tavoite eli tuottavuuden parantaminen voidaan ratkaista pitkälle ottamalla oppia muilta eli ”imitoimalla”.

”Imitointi on myös merkittävä keino uusien innovaatioiden syntymiseen.”

Holmström painottaa, että suomalaisilla on kaikki edellytykset oppia soveltamaan uutta tekniikkaa entistä paremmin ja tehokkaammin. ”Suomi on hyvin koulutettu kansa, mutta se ei näy talouden tuloksissa. Ei riitä, että suomalaiset ovat korkeasti koulutettuja, vaan meidän pitää olla oikealla tavalla ja ehkä laaja-alaisemmin koulutettuja.”

Hallitus aikoo leikata koulutuksesta suoraan ja epäsuoraan tällä vaalikaudella liki miljardia euroa, jos indeksikorotusten peruminen otetaan huomioon.

Hallituksen kaavailemia säästöjä Holmström pitää käsittämättömän suurina.

”Erikoisinta on, että rahoitusta karsitaan parhaiten menestyviltä yliopistoilta. Leikkaukset ovat älyllinen loukkaus tiedeyhteisöä kohtaan. Ilmeisesti hallitus kyseenalaistaa yliopistojen kyvyn tehdä järkeviä päätöksiä tieteentekemisessä.”

Holmströmin mielestä hallituksella on oikeus päättää yliopistojen määrästä ja sijainnista.

”Sen sijaan hallituksen ei pitäisi sekaantua siihen, mitä yliopistoissa opetetaan tai mitä tutkimuksessa painotetaan. Yliopistoille kuuluu täydellinen intellektuaalinen autonomia.”

Tärkeintä tieteessä ovat oikeat kysymykset, sanoo Holmström. Poliitikoilla ei ole välttämättä edellytyksiä ymmärtää, mitkä ovat ne kysymykset, jotka ovat koulutuksen ja tutkimuksen kannalta tärkeitä.

Holmström muistuttaa fyysikko Albert Einsteinin vastauksesta siihen, miten tämä ratkaisisi maailman ongelmat tunnissa.

”59 minuuttia kuluisi sen pohtimiseen, mikä on se todellinen ongelma. Minuutti jäisi ongelman ratkaisemiseen. Suomessa hallitus on käyttänyt tuntinsa aika lailla toisin tavoin.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat