Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomi sijoittuu julkisen sektorin koon vertailussa EU:n neljänneksi

Nettomenoilla laskettuna Tanskassa, Ranskassa ja Belgiassa on suhteellisesti suurempi julkinen sektori.

Talous
 

Suomen julkisen talouden menot suhteessa bruttokansantuotteeseen eivät ole EU:n suurimmat, jos jätetään huomioimatta julkisyhteisöjen sisäiset menot.

Euroopan tilastokeskuksen Eurostatin tiistaina julkaiseman tilaston mukaan Suomen julkisen talouden menot suhteessa bruttokansantuotteeseen olivat 58,1 prosenttia vuonna 2014. Tilastokeskuksen mielestä vertailukelpoisempi suhde on 50,6 prosenttia.

Eurostat suhteuttaa julkisen talouden menot bruttokansantuotteeseen bruttomääräisesti. Tilastokeskus suosittaa nettomääräistä suhteutusta, jossa vähennetään julkisen talouden myyntitulot.

”Nettomääräinen laskelma antaa paremman käsityksen julkisen talouden koosta, koska siinä poistetaan julkisen talouden sisäisten siirtojen vaikutus. Suomessa sisäisten siirtojen merkitys on poikkeuksellisen suuri”, sanoo yliaktuaari Jukka Hytönen Tilastokeskuksesta.

Nettomääräiset julkisen talouden suhteelliset menot ovat Suomea suuremmat Ranskassa, Belgiassa ja Tanskassa.

Suomessa julkisen talouden nettomääräiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat kasvaneet selvästi Ruotsia ja Tanskaa enemmän vuoden 2008 jälkeen, mikä johtuu taantuman pitkittymisestä. Taantumassa bruttokansantuote supistuu ja julkisen talouden menot kasvavat.

Vuoden 2008 jälkeen Suomen julkisen talouden koko suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut 8,5 prosenttiyksikköä.

Tilastokeskuksen laskelma sisältää myös menoja, jotka ovat myös julkisen talouden tuloja. Suomessa esimerkiksi monia sosiaalietuuksia verotetaan. Lisäksi julkisyhteisöjen työnantajana maksamat sosiaaliturvamaksut ja verot ovat julkisen talouden tuloja.

Toinen tapa tarkastella julkisen talouden kokoa suhteessa bruttokansantuotteeseen on kokonaisveroaste.

Vuonna 2014 kokonaisveroaste Suomessa oli EU-jäsenmaista 43,9 prosenttia eli neljänneksi suurin. Tanskassa kokonaisveroaste oli 49,9 prosenttia, Ranskassa 45,9 prosenttia ja Belgiassa 45,3 prosenttia. EU:ssa keskimäärin kokonaisveroaste oli 38,8 prosenttia vuonna 2014.

Kokonaisveroasteella ja nettomenoilla on vahva yhteys toisiinsa, sillä valtioiden välinen järjestys on vertailussa lähes sama molemmilla mittausmenetelmillä.

Yksinkertaistaen nettomenolaskelma kertoo sen, mikä määrä julkisen talouden menoista on kustannettava veroilla. Erotusta kokonaisveroasteeseen selittää pääasiassa julkiset omaisuustulot, julkisyhteisöjen muut tulot ja julkisyhteisöjen alijäämä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat