Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Talousrikokset ovat yhä vakavampia – törkeiden veropetosten osuus jatkoi kasvua

Verottajan epäilyt verorikoksista ja velallisen epärehellisyydestä ovat entistä yleisempiä. Yksi syy on tiukemmassa valvonnassa.

Talous
 
Fakta

Yleisiä talousrikoksia

 Velallisen epärehellisyys tarkoittaa, että velallinen siirtää tai hävittää omaisuuttaan laittomasti. Rangaistavuus edellytti aiemmin konkurssia, mutta ei enää.

 Veropetos tarkoittaa muun muassa väärän tiedon antamista veroviranomaiselle tai veron suuruuteen vaikuttavan tiedon salaamista.

 Peitellyn osingonjaon pyrkimyksenä on saada avointa osingonjakoa edullisempi kohtelu verotuksessa.

Törkeiden veropetosten osuus Verohallinnon tekemistä rikosilmoituksista jatkoi kasvuaan viime vuonna. Veropetos oli edelleen Verohallinnon yleisin syy tehdä rikosilmoitus, ja veropetosepäilyistä jo 82 prosenttia koski törkeää tekomuotoa.

Sama koski Verohallinnon tekemiä ilmoituksia velallisen epärehellisyydestä. Törkeiden tekomuotojen osuus velallisrikoksissa oli viime vuonna jo 76 prosenttia.

Luvut käyvät ilmi Harmaan talouden selvitysyksikön 2015 vuosiraportista, joka julkistettiin tänään keskiviikkona.

Verohallinto arvioi, että yksi syy törkeiden tekomuotojen yleistymiselle johtuu Verohallinnosta itsestään. Verohallinto on valvontatoiminnassaan keskittynyt entistä vakavampaan verorikollisuuteen.

Kasvu on merkittävä: Kun veropetosepäilyistä oli vuonna 2002 törkeitä noin 60 prosenttia, niiden osuus oli noussut 2015 jo yli 80 prosenttiin. Velallisen epärehellisyyttä koskevista ilmoituksista tavallisten ja törkeiden määrä oli kymmenen vuotta sitten lähes yhtä suuri, mutta viime vuonna törkeitä oli jo lähes 80 prosenttia.

Velallisen epärehellisyydestä johtuvien törkeiden tekomuotojen taustalla näyttää olevan myös lain muuttuminen. Pesänhoitajan tekemät rikosilmoitukset velallisen epärehellisyysrikoksista ovat lisääntyneet vuodesta 2013 alkaen, jolloin laki velvoitti konkurssipesän hoitajan tekemään rikosilmoitus havaitsemistaan velallisen epärehellisyysrikoksista.

Verohallinnon tilastoimat velallisen epärehellisyysrikokset ovat yleensä sellaisia, joissa Verohallinto on asianomistajana ja varsinaisen rikosilmoituksen tekijä on esimerkiksi pesänhoitaja.

Törkeiden tekomuotojen määrän kasvu näkyi viime vuonna myös poliisin tilastoissa, Harmaan talouden selvitysyksikön raportti kertoo.

Poliisi kirjasi talousrikosjuttuihin 360 törkeää veropetosepäilyä, joka on viisikymmentä tapausta enemmän kuin 2014. Tavallisten veropetosten määrä sen sijaan oli edellisvuosien tasolla eli alle sadan.

Sama törkeiden tekomuotojen kasvu koskee veropetoksia ja kirjanpitorikoksia.

Vielä vuonna 2008 poliisi kirjasi yhtä paljon ilmoituksia tavallisista ja törkeistä kirjanpitorikoksista. Viime vuonna jo 58 prosenttia näistä kirjanpitorikoksista oli törkeitä.

Kirjanpitorikos on poliisin tietoon tulleista talousrikosnimikkeistä yleisin. Tutkijat kirjasivat viime vuonna järjestelmiinsä yhteensä 815 epäilyä kirjanpitorikoksesta.

Poliisi taas kirjasi viime vuonna ennätyksellisen määrän ilmoituksia erilaisista talousrikoksista. Taloudelliseen rikollisuuteen liittyi kaikkiaan 1 842 uutta ilmoitusta, jossa on lisäystä edelliseen vuoteen 25 juttua eli 1,4 prosenttia. Harmaan talouden selvitysyksikön raportin mukaan luku on historiallisen suuri.

Sen sijaan poliisi sai vuonna 2015 tutkittua hieman vähemmän juttuja kuin edellisvuonna. Poliisi sai valmiiksi kaikkiaan 1 958 talousrikostutkintaa.

Raportin mukaan syynä oli turvapaikanhakijoiden suuri määrä viime vuonna. Maahantulijoiden tilanteen selvittelyyn osallistui myös suuri joukko talousrikostutkinnan poliiseja, raportti selvittää.

Harmaan talouden tarkastuksissa paljastui viime vuonna yhtä paljon rikoksia kuin aikaisemminkin. Yleisin rike oli pimeiden palkkojen maksaminen (75 miljoonaa euroa) ja myynnin kirjaamatta jättäminen (59 miljoonaa euroa).

Selvää kasvua oli peitellyssä osingonjaossa. Yhtiöt nostivat viime vuonna peiteltyä osinkoa 25 miljoonalla eurolla ja osakkaat 47 miljoonalla eurolla, raportti kertoo. Molempien osalta kasvua oli noin 20 miljoonan euron edestä.

Verohallinnon tekemistä rikosilmoituksista 272 päättyi lainvoimaiseen tuomioon vuonna 2015. Syyte hylättiin 29 kertaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat