Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Asuntojen hintaero Helsingin ja muun Suomen välillä repesi uuteen ennätykseen

Talous
 
Kimmo Taskinen / HS
Kuva: Kimmo Taskinen / HS

Asuntojen hintaero muun Suomen ja pääkaupunkiseudun välillä repesi helmikuussa uuteen ennätykseen. Vanhojen osakehuoneistojen keskimääräinen neliöhinta oli pääkaupunkiseudulla keskimäärin 3 655 euroa, Tilastokeskus kertoo. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella se oli keskimäärin 1 667 euroa eli ero oli jo lähes 2 000 euroa neliöltä.

Neliöhintojen ero tarkoittaa, että pääkaupunkiseudulla 100 neliön asunto maksaisi jo keskimäärin 200 000 euroa enemmän kuin muualla Suomessa.

Helsingin hinnat liitelevät vielä aivan omissa korkeuksissa verrattuna jopa muuhun pääkaupunkiseutuun. Vanhojen osakehuoneistojen eli käytännössä rivitalojen ja kerrostalojen neliöhinta oli Helsingissä helmikuussa 4 105 euroa, Espoossa (johon on laskettu myös Kauniainen) 3 356 euroa ja Vantaalla 2 688 euroa.

Asuntoluottoihin erikoistuneen Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan hintaeron jatkuva laajeneminen on huolestuttava uutinen.

”Hinnat ovat Helsingin seudulla ja muissa kasvukeskuksissa olleet aina kalliimpia. Mutta ei tämä silti mikään positiivinen ennätys ole. Eron kasvaminen vain alleviivaa sitä, että asuntojen tarjonnan kasvattamiseksi pääkaupunkiseudulla pitää käyttää rohkeita keinoja”, Brotherus sanoo.

Hän viittaa Tukholman seudun ja ylipäätään Ruotsin esimerkkiin, jossa pankkien löyhä luottopolitiikka yhdessä Tukholman seudun epäonnistuneen asuntopolitiikan kanssa on johtanut asuntojen selvään hintakuplaan.

Asuntolainoja myönnetään Ruotsissa edelleen keskimäärin 100 vuodeksi, mikä tarkoittaa, ettei niitä lyhennetä juuri lainkaan. Samaan aikaan kuilu Tukholman seudun asuntojen kysynnän ja tarjonnan välillä on revennyt.

”Ruotsissa puhutaan jo, että lapset pitää kiikuttaa suoraan synnytyslaitokselta asuntojonoon. Se on varoittava esimerkki siitä, mihin tilaan asuntomarkkinat voidaan ajaa”, Brotherus sanoo.

Hintaerojen leveneminen on asuntomarkkinoiden yksi tarina. Toinen on se, että asuntojen hinnat nousivat helmikuussa koko maassa verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Pääkaupunkiseudulla asunnot kallistuivat 2,7 prosenttia, muualla Suomessa 1,7 prosenttia viime vuoden helmikuusta.

Brotheruksen mukaan uutinen tukee viime viikkojen muita positiivia uutisia Suomen kotimarkkinoilta.

”Tämä tukee käsitystä kotimaisen kysynnän piristymisestä, josta myös kuluttajien luottamusluvut, kaupan luvut ja asuntokauppojen lukumäärä ovat jo kertoneet. Viennin piristymisestä ei näy edelleenkään merkkejä, mutta rakennus- ja palvelualat ajavat kasvua”, Brotherus sanoo.

Syitä piristymiseen ovat Brotheruksen mukaan se, että työttömyyden kasvu näyttää pysähtyneen, mikä on kasvattanut ihmisten luottamusta työpaikan säilymiseen. Toisaalta korkojen ennustetaan pysyvän vielä vuosia ennätysmatalalla tasolla, mikä kannustaa velanottoon.

Kotimarkkinoiden kysynnän piristyminen samaan aikaan, kun julkinen sektori säästää ja vienti supistuu tarkoittaakin sitä, että yksityinen sektori eli yritykset ja kuluttajat velkaantuvat yhä enemmän. Pitäisikö kehityksestä olla jo huolissaan?

”Pidemmällä aikavälillä se on aito huoli. Sen vuoksi on hyvä, että viranomaiset ovat päättäneet ottaa käyttöön esimerkiksi lainakaton ja olla velkaantumisen tarkkailussa hyvinkin aktiivisia”, Brotherus sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat