Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Professori haluaa mullistaa ajattelumme innovaatioista – ”Kaikki, mikä tekee iPhonesta älykkään, tulee valtiolta”

Sussexin yliopiston professorin Mariana Mazzucaton mukaan valtio on aina valinnut voittajia. Se tulisi muistaa Suomessakin, hän sanoo Helsingin Sanomille.

Talous
 
Juhani Niiranen / HS
Mariana Mazzucaton mielestä vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen sektorin välillä on haitallista.
Mariana Mazzucaton mielestä vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen sektorin välillä on haitallista. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Kuka?

Mariana Mazzucato

 Syntynyt 1968 Roomassa. Taloustieteiden tohtori New Schoolin yliopistosta. Sussexin yliopiston innovaatiopolitiikan professori.

 Kirjat The Entrepreneurial State (2013) ja Rethinking Capitalism (2016) korostavat valtion tärkeyttä innovaatioiden luomisessa.

 Britannian työväenpuolueen puheenjohtajan Jeremy Corbynin neuvonantaja yhdessä Joseph Stiglitzin ja Thomas Pikettyn kanssa.

 Konsultoinut muun muassa YK:ta, Nasaa, EU-komissiota ja Brasilian hallitusta. Nimettiin viime vuonna Sitran kansainvälisten asiantuntijoiden neuvostoon.

Mariana Mazzucatosta on tullut jonkinlainen innovaatiopolitiikan rokkitähti sen jälkeen, kun hän pari vuotta sitten julkaisi kirjansa The Entrepreneurial State (Yrittäjähenkinen valtio).

Tutkijan roolin lisäksi Mazzucato, 48, on aktivisti. Omien sanojensa mukaan hän haluaa mullistaa tapamme ajatella valtion roolia taloudessa.

”Kaikki, mikä tekee iPhonesta älykkään, on peräisin valtiolta – internet, gps, kosketusnäyttö ja äänentunnistusohjelma Siri”, Mazzucato luettelee ja tökkii haarukalla salaattiaan Sitran edustustiloissa Helsingissä.

Suomessa äskettäin vieraillut Sussexin yliopiston innovaatiopolitiikan professori nimettiin viime vuonna Sitran uuteen kansainvälisten asiantuntijoiden neuvostoon.

”Valtio on aina valinnut voittajia. On roskapuhetta väittää, ettei se voisi tehdä niin. Kaikki mielenkiintoinen on valittu.”

Mazzucaton väite on rohkea, jopa hätkähdyttävä.

Julkisessa keskustelussa ja taloustieteessä valtion rooli on nähty ensisijaisesti markkinavirheiden korjaajana. Se tarkoittaa panostusta koulutuksen, perustutkimuksen ja infrastruktuurin kaltaisiin asioihin, joihin yrityksiä ei kiinnosta investoida.

Lisäksi valtion on luotava yrityksille hyvät toimintaolosuhteet. Sitten, usein sanotaan, niiden tulee astua sivuun ja antaa yrittäjien luoda vaurautta.

Mazzucaton mukaan valtio tekee todellisuudessa paljon enemmän kuin vain korjaa markkinavirheitä. Se myös luo ja muokkaa markkinoita aktiivisesti tekemällä valintoja ja rahoittamalla sekä perus- että soveltavaa tutkimusta alueilla, jotka ovat vielä liian riskipitoisia ja epävarmoja yrityksille.

Yhtenä esimerkkinä yrittäjähenkisestä valtiosta Mazzucato mainitsee Tanskan, joka on panostanut merkittävästi uusiutuvaan energiaan. Nyt Tanska on maailman johtavia tuulivoimateollisuuden myyjiä Kiinaan.

Myös muun muassa Suomessa, Etelä-Koreassa, Kiinassa, Brasiliassa, Saksassa ja Israelissa valtio on aktiivisesti edistänyt innovaatiopolitiikkaa, Mazzucato sanoo. Professorin suosikkiesimerkki on kuitenkin Yhdysvallat, koska sen teknologian kehto Piilaakso kuvataan usein yrittäjien paratiisina, jossa ei valtion raskasta kättä tarvita.

Mazzucaton mukaan Yhdysvaltain innovaatiohistoria kertoo täysin toisenlaisen tarinan. Hän vyöryttää iPhonen lisäksi muita esimerkkejä läpimurroista, joissa liittovaltio on näyttänyt suuntaa: tietokoneet, nano- ja bioteknologia, lääketeollisuus, ydinvoima, ilmailu sekä läpimurrot ympäristöteknologiassa ja liuskekaasun särötystekniikassa.

Internetin kehitti Yhdysvaltain puolustusministeriön tutkimusorganisaatio Darpa, joka omaa talouslehti Harvard Business Review’n mukaan kenties pisimmän ”radikaalien keksintöjen ansioluettelon” maailmassa.

Yksittäiset yritykset Applea, Googlea ja Teslaa myöten ovat saaneet ensimmäisen riskirahoituksensa Yhdysvaltain valtiolta.

Mazzucato saa usein kuulla, että hän vähättelee Applen Steve Jobsin tai Teslan Elon Muskin kaltaisia innovaattoreita. Hän kiistää syytöksen jyrkästi.

”Musk on loistotyyppi, nero. Jobs oli totta kai nerokas. Mutta he eivät ole toimineet yksin. Applella ei olisi ollut mitään, mitä suunnitella, ilman julkisen sektorin investointeja. Musk on saanut yli viisi miljardia dollaria tukia liiketoiminnalleen.”

Mazzucato sanoo haluavansa vain tasapainottaa yksipuolista kertomusta siitä, miten talouskasvu ja innovaatiot syntyvät.

Esimerkiksi Jobsin urasta kertovassa Walter Isaacsonin 600-sivuisessa tiiliskivessä ei mainita valtion roolia Applen nousussa. Toisaalta on maita, joissa valtion rooli on suuri, mutta siellä ei ole Jobsin kaltaisia keksijöitä.

Sekin on ongelma, Mazzucato sanoo ja painottaa, että vastakkainasettelusta pitäisi luopua, koska rohkea valtio on kaikkien etu. Jos valtio on nöyrä ja arka, se johtaa professorin mielestä helposti tilanteeseen, jossa elinkeinoelämästä tulee tehottomia yritystukia ja tulonsiirtoja itselleen lypsävä loinen. Mazzucato kehottaa myös Suomen hallitusta muistamaan valtion tärkeyden innovaatiopolitiikassa.

”On hölmöä leikata sieltä, mistä kasvu syntyy, eli koulutuksesta ja tieteestä. Suomen kannattaisi panostaa perus- ja soveltavaan tutkimukseen sekä kärsivälliseen yritysten kasvurahoitukseen, jollaista Sitra tekee.”

Jatkuva niukkuuspolitiikka johtaa Mazzucaton mielestä innovaatioiden näivettymiseen, heikkoon tuottavuuteen, sitä kautta hitaaseen kasvuun ja suurempaan julkiseen velkataakkaan.

Italia, Mazzucaton synnyinmaa, on hänen mukaansa tästä varoittava esimerkki. Sen alijäämät ovat olleet varsin pieniä, mutta heikon kasvun takia velkasuhde on noussut suureksi.

”Suomessa näyttää vallitsevan samanlainen jämähtänyt keskusteluilmapiiri kuin Italiassa: vähemmän valtiota, lisää markkinoita, lisää ’sosiaalisia innovaatioita’ ja kaikkia näitä trendikkäitä termejä, jotka eivät todellisuudessa kanna kovin pitkälle.”

Startup-yritysten hypetys on professorin mielestä liioiteltua. Niissä ei ole itsessään mitään hienompaa, hän sanoo, ja haaste on sama kaikille: miten saada nopeasti kasvavia, innovatiivisia ja työllistäviä yrityksiä?

Vastaus on juuri aktiivinen yhteistyö valtion ja yritysten välillä, Mazzucato toteaa.

”On turha kysyä, voiko valtio valita voittajia. Oleellinen kysymys on, miten niitä valitaan ja mitä aiemmista valinnoista sekä virheistä voidaan oppia.”

Mihin pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen siis pitäisi panostaa? Sitä Mazzucato ei kerro, koska ei tunne Suomea niin hyvin. Mutta yleisesti valtioiden pitäisi hänen mielestään valita suuria tehtäviä, konkreettisia ongelmia, joilla on säteilyvaikutuksia muualle talouteen.

Yhdysvaltain päätös lähettää ihminen kuuhun on tästä hyvä esimerkki: se vaikutti kaikkeen vaateteollisuudesta ilmailuun.

”Yhdysvallat ei valinnut kaikkea kuumatkaan tarvittavaa teknologiaa. Se asetti tavoitteen ja rahoitti tutkimusta.”

Mazzucaton mielestä valtio voi yrittää vastata esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen aiheuttamiin konkreettisiin ongelmiin. Se ei kuitenkaan onnistu, jos valtio on arka.

Bill Gates sanoo hyvin: valtion pitää johtaa, me yritykset seuraamme perässä”, Mazzucato sanoo, viitaten Microsoftin perustajan kommentteihin vihreän teknologian kehittämisestä.

Kysymys valtion roolista taloudessa on noussut viime vuosina entistä vahvemmin pinnalle. Monessa maassa kasvunäkymät ovat heikot ja tuottavuus polkee paikallaan.

Yhä useampi asiantuntija on etsinyt näihin ongelmiin ratkaisua Mazzucaton peräänkuuluttamasta vahvasta elinkeinopolitiikasta. Esimerkiksi nobelisti Joseph Stiglitz, Harvardin taloustieteen professori Dani Rodrik ja sanomalehti Financial Timesin ekonomisti Martin Wolf ovat antaneet tukensa Mazzucatolle.

Wolf kirjoitti taannoin, että Mazzucato ”esittää kiistanalaisen väitteen, mutta se on pääsääntöisesti oikein. Suurin uhka vauraudellemme saattaa olla kyvyttömyys tunnistaa valtion rooli innovaatioiden luomisessa”.

Epäilijöitäkin riittää. Joillekin Mazzucato edustaa vasemmistolaista suuren valtion ihannointia. Vaikutelmaa vahvistaa se, että hän on Britannian työväenpuolueen puheenjohtajan Jeremy Corbynin neuvonantaja.

Mazzucato kiistää olevansa markkinatalouden vastustaja. Innovaatiot ovat kapitalismin sydämessä, hän sanoo, ja yksityisen sektorin lisäksi myös valtiolla on niissä tärkeä rooli.

”Jos sivuutamme tämän tosiasian, tapamme innovaatiot ja samalla kapitalismin.”

HS kysyi asiantuntijoilta: Voiko valtio valita voittajia?

Ari Hyytinen, Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori

Akseli Valmunen / HS
Ari Hyytinen
Ari Hyytinen

”Ei ole selvää, mitä Mazzucato oikeastaan tarkoittaa väitteellä, että valtio on aina valinnut voittajia.

Se voidaan tulkita esimerkiksi niin, että eri maissa valtiot ovat eri tavoin tukeneet hankkeita, jotka ovat myötävaikuttaneet vaikkapa matkapuhelinteknologian kehitykseen. Näin laveasti tulkittuna löydetään epäilemättä monia tapauksia valtion merkittävästä roolista innovaatiopolitiikassa.”

”Olen siis toki samaa mieltä, että valtiolla on tärkeä asema teknologisessa kehityksessä. Valtion linjaukset muokkaavat markkinoita, sillä on suuri rooli julkishyödykkeiden tuottajana tai esimerkiksi koulutuksen ja tutkimuksen rahoittajana. Jos tämä on Mazzucaton pääviesti, siitä ei ole erimielisyyttä. Toisaalta, tällaisissa ajatuksissa ei ole oikeastaan mitään uutta.”

”Vaikeampaa on löytää yksimielisyyttä siitä, mihin raja vedetään. Suhtaudun suurella varauksella näkemykseen, että julkisen sektorin toimijoilla olisi hanketasolla kyky etukäteen poimia menestyviä teknologioita.”

Tuija Pulkkinen, Aalto-yliopiston innovaatioista ja tutkimuksesta vastaava vararehtori, avaruustieteen professori

Mika Ranta / HS
Tuija Pulkkinen
Tuija Pulkkinen

”Valtiolta tarvitaan kärsivällistä, epävarmuutta sietävää rahaa, ja isoja päämääriä. Kuuhun meno on hyvä esimerkki: se innosti yhteiskunnan parhaat voimat yhteen.”

”Yksityinen sektori hirveän helposti näpertelee. Jos haluamme globaaleille markkinoille jotain isoa, valtion täytyy tukea kehitystä, joka ei synny itsekseen tai suunnittelemattomasti. 1990-luvulla Nokia kykeni kasvamaan osittain siksi, että Suomessa ja Euroopassa valtiot valitsivat GSM-teknologian.”

”Sipilän hallitus on hyvä esimerkki siitä, miten panostetaan vahvasti tietyille aloille. Mutta jotenkin tuntuu, että olemme kauhean varovaisia. Hallituksen painopisteetkin ovat megatrendejä, joissa meillä ei ole mitään etulyöntiasemaa. Jos haluaa voittaa isosti, pitää pelata upporikasta ja rutiköyhää. Pitää olla rohkeutta panostaa uusiin asioihin jo silloin, kun ei tiedetä, tuleeko niistä mitään.”

Antti Vasara, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimitusjohtaja

Roni Rekomaa
Antti Vasara
Antti Vasara

”Valtiolla voi olla yrityksiä paljon pitkäjänteisempi ote. Ei yksityinen sektori olisi esimerkiksi pystynyt menemään ensimmäisenä kuuhun, eikä nyt mikään yritys ampuisi Horizon-luotainta Plutoon. Pohjimmiltaan valtion tehtävä on auttaa yrityksiä pärjäämään, ja yritysten tehtävä on tuottaa kasvua Suomelle. Se on hyvä symbioosi.”

”Valtion tulee olla visionäärinen ja tehdä päätös, mitä aloja tuetaan. Nyt ilmassa on merkkejä, että Sipilän hallitus on valmis osoittamaan suuntaa. Se on esimerkiksi biotalouden ja digitalisaation osalta tehnyt linjavalintoja. Yrityksillä eivät riitä muskelit tällaisten päätösten tekoon.”

”Sekä julkisella että yksityisellä puolella on alettu herätä siihen, että täytyy löytyä rohkeutta. Jos valtio panostaa vain sellaiseen, joka onnistuu varmasti, on kunnianhimon taso aivan liian alhaalla.”

Marja Makarow, Biokeskus Suomen johtaja ja entinen Suomen Akatemian tutkimuksen ylijohtaja

Marja Makarow
Marja Makarow

”Suomessa valtio ohjaa innovaatiopolitiikkaa tekemällä strategisia linjauksia ja rahoittamalla tutkimusta. Tämä malli on ollut menestystarina. Valtio ei kykene valitsemaan voittajia, mutta se voi mahdollistaa niiden kehittymisen.

Yhteiskunnalla on tavoitteita, jotka vaativat sekä julkisen että yksityisen sektorin voimavaroja. Kuuhun menon lisäksi esimerkiksi syöpäohjelma Yhdysvalloissa oli tällainen.”

”Rohkeutta edellyttää kuitenkin myös vapaa perustutkimus, jonka merkitystä ei pidä koskaan unohtaa. Uudet innovaatiot syntyvät pääasiassa yksittäisten tutkijoiden löydöistä. Suomessa tulee panostaa enemmän riskialttiiseen tutkimukseen, jossa kunnianhimon taso on viritetty äärimmilleen.”

Matti Pohjola, Aalto-yliopiston taloustieteen professori

Matti Pohjola
Matti Pohjola

”Yleiskäyttöisissä teknologioissa julkisen sektorin merkitys on aina ollut suuri, niin oli myös Suomen sähköistämisessä.

Ilman muuta valtion pitää edistää esimerkiksi vihreää teknologiaa ja puuttua ilmastonmuutokseen, ei yksityisellä sektorilla ole siihen intressiä. Mitä enemmän mennään soveltavaan tutkimukseen, sitä suurempi tulisi olla yksityisen sektorin rooli.”

”Mazzucaton mielestä valtion pitää aktiivisesti valita, mitä projekteja rahoittaa. Jos tukee väitettä esimerkillä internetin kehittämisestä, voi vastaväitteenä mainita vaikka Ranskan valtion oman internet-hankkeen, joka meni täysin pieleen. Enkä tiedä, onko kukaan tehnyt kuuhun menostakaan kustannus-hyötyanalyysia.”

”Mutta onhan se hyvä, että joku pitää näitäkin pointteja esillä, vastapainona sille viime vuosien puheelle, että kustannuskilpailukyky on ainoa tärkeä asia. Suomessa talouspolitiikan painopiste pitäisi kääntää pois palkkojen leikkaamisesta kohti tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämistä ja palvelualojen sääntelyn purkamista. Valtio voi omilla digihankkeillaan tukea tätä kehitystä.”

Markus Jäntti, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Helsingin yliopiston julkistalouden professori

Markus Jäntti
Markus Jäntti

”Mazzucatoa voi ajatella taloushistorioitsijana, tai sitten henkilönä, joka ehkä auttaa ymmärtämään miten päästään eteenpäin.

Kuvitellaan hänen olevan oikeassa siinä, että viime vuosikymmenten keskeiset innovaatiot on luotu julkisella rahalla ja motiivilla, joka ei kumpua rahanteosta. Jos valtiota vaaditaan nyt vetäytymään yksityisen sektorin tieltä, onko seuraus se, ettei kukaan enää keksi uutta internetiä? Tehdäänkö tulevaisuudessa enää sellaista mahdollisesti tehotonta tutkimusta, joka voi kuitenkin poikia kaikkea mielenkiintoista, jota emme juuri nyt osaa ehkä kuvitellakaan?”

”Kyse ei ole pelkästään julkisen ja yksityisen sektorin työnjaosta. Sekä Steve Jobs että Bill Gates kävivät aikoinaan Xeroxin Parc-nimisessä tutkimusyksikössä. Se oli yksityinen yritys, joka käytti rahaa kaikenlaisten hassujen innovaatioiden, muun muassa tietokoneen ikkunointijärjestelmän ja hiiren kehittämiseen. Jos kaiken pitää olla valtavan tehokasta ja määrätietoista, ei myöskään yksityisellä sektorilla keksitä hieman outoja ja hassuja ideoita, joista saattaa syntyä jotain.”

”Suomessa ajatellaan usein, että suuri osa tutkimuksesta on turhaa, ellei se tuota jotain hyödyllistä lähes välittömästi. Tällaisessa ilmapiirissä olisi saattanut jäädä esimerkiksi tietokoneen hiiri keksimättä.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat