Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Miksi Ruotsin työllisyys on korkeampi kuin Suomen? – palkkaerot eivät selitä, sanovat tutkijat

Talous
 

Tukholma

Keskustelussa Suomen taloustalkoista toistuva viittauksen aihe on heikko työllisyysaste ja se, kuinka asiat ovat paremmin esimerkiksi Ruotsissa.

Ruotsissa työllisyysaste oli viime vuonna 75,5 prosenttia, kun se Suomessa oli 68,5.

Eroa on siis seitsemän prosenttiyksikköä.

Ruotsiin viittasi budjettiriihen alla muun muassa valtiosihteeri Martti Hetemäki, joka totesi HS:n haastattelussa (10.8), että Ruotsissa ja Tanskassa työllisyysaste on pysynyt korkealla osin siksi, että palkka- ja tuloerot ovat kasvaneet kummassakin maassa viime vuosina paljon.

Suomalaistenkin pitää hänen mukaansa hyväksyä palkkaerojen kasvu, jotta työllisyys paranisi.

Hetemäen ilmaisema ajatus palkkaeroista on harhaanjohtava, toteavat tutkijat. Heidän mukaansa Ruotsin hyvän työllisyyden taustalla ovat muut tekijät.

Ruotsin työllisyysaste on ollut korkeampi kuin Suomessa jo vuosikausia, eikä sen pysyttelemisellä korkealla ole varsinaisesti tekemistä palkkaerojen kanssa, arvioi Uppsalan yliopiston taloushistorian professori Lars Magnusson.

Suurimmat syyt Ruotsin korkeaan työllisyyteen kansainvälisesti ovat hänen mukaansa naisten verraten korkea työllisyys ja kehittynyt päivähoitojärjestelmä, joka tukee tätä. Suomen kehitykseen verrattaessa erona on esimerkiksi se, että Ruotsi on säästynyt viime vuosien talouskriiseiltä selvästi paremmin kuin Suomi.

Samaa sanoo Lundin yliopiston taloustieteen tutkija Fredrik N G Andersson. ”Palkkaeroilla ei tässä ole juuri merkitystä”, hän toteaa.

Hän pitää työllisyyden viime aikojen kasvun taustasyynä muun muassa Ruotsin edellisen porvarihallituksen työn tarjonnan kasvattamiseen keskittynyttä politiikkaa, jolla työn verotusta alennettiin ja työntekemisen kannusteita kasvatettiin. Tutkijat ovat kuitenkin tämän politiikan vaikutuksista osin erimielisiä.

Andersson korostaa lisäksi Ruotsin yleisesti vakaata talouskehitystä, missä esimerkiksi omalla valuutalla on ollut hänen mielestään merkitystä.

”Yksi asia, mikä Suomelta on puuttunut on ollut oma valuutta. Finanssikriisin aikana kruunun heikentyminen auttoi selvästi Ruotsia.”

Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkistalouden professori Markus Jäntti pitää Hetemäen väittämää palkkaerojen kasvun ja työllisyyden yhteydestä paikkansa pitämättömänä. Palkkaerot ovat pysytelleet Ruotsissa verraten stabiilina 2000-luvulla, hän laskee.

Jäntti on työskennellyt aiemmin muun muassa Tukholman yliopistossa kansantaloustieteiden professorina.

”Työllisyyskehityksen laittaminen palkkaerojen piikkiin on uskaliasta, koska palkkaerot Ruotsissa eivät ole juurikaan kasvaneet viime vuosina”, hän sanoo.

Jäntti arvelee, että yksi tausta Ruotsin verraten hyvään työllisyysasteeseen voi olla esimerkiksi se, että Ruotsissa tehdään paljon osa-aikatyötä. Eurostatin tilastojen mukaan osa-aikatyön osuus kokonaistyöllisyydestä on ollut viime aikoina Ruotsissa tasaisesti noin kymmenen prosenttiyksikköä suurempi kuin Suomessa.

Yleisesti katsottuna Suomi erottuu muista maista työllisyysasteen osalta erityisesti kahdessa ryhmässä, Jäntti toteaa: yli 50-vuotiaiden miesten joukossa ja niiden naisten joukossa, jotka ovat lastensaanti-iässä.

”Voi arvella, että yli 50-vuotiaiden miesten kohdalla syyt liittyvät työttömyysputkeen ja naisten kohdalla yksi syy voi olla kotihoidontuki”, Jäntti sanoo ja korostaa, ettei hän ole varsinaisesti tutkinut yhteyttä.

Ruotsissa kotihoidon tuen käyttö on ollut hyvin vähäistä verrattuna Suomeen. Tukea on käyttänyt paikallisen tilastokeskuksen mukaan vain muutama prosentti alle kolmevuotiaiden vanhemmista niissä kunnissa, joissa sitä on ollut tarjolla. Hiljattain Ruotsin hallitus päätti poistaa tuen kokonaan.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat