Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ilmastosopu pullistaa hiilikuplaa: Jos valtiot noudattavat ilmastosopimuksia, lukuisten yritysten arvo romahtaa

Useat suomalaiset rahoitusyhtiöt ovat halunneet tehdä selväksi, että ottavat hiilikuplan toiminnassaan huomioon.

Talous
 
Helsingin Sanomat
© Jacky Naegelen / Reuters
Ranskan ulkoministeri Jean-Marc Ayrault, presidentti Francois Hollande, ympäristö- ja energiaministeri Segolene Royal ja merentakaisten alueiden ministeri George Pau-Langevin osallistuivat ilmastosopimuksen ratifiointiin kesäkuussa Pariisissa.
Ranskan ulkoministeri Jean-Marc Ayrault, presidentti Francois Hollande, ympäristö- ja energiaministeri Segolene Royal ja merentakaisten alueiden ministeri George Pau-Langevin osallistuivat ilmastosopimuksen ratifiointiin kesäkuussa Pariisissa. Kuva: © Jacky Naegelen / Reuters
Fakta

Pariisin ilmastosopimus

 180 maata Pariisin ilmastokokouksessa solmi 12. joulukuuta 2015 oikeudellisesti sitovan ilmastosopimuksen.

 Sopimuksen mukaan päästöjä vähennetään maailmanlaajuisesti vuodesta 2020 alkaen.

 Maat pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, että maapallon keskilämpötilan nousu tulee rajoittaa selvästi alle kahden asteen ja yrittää saada lämpeneminen rajattua alle 1,5 asteen.

Karla Kempas HS

Monet silmäparit avautuivat näkemään maailmantalouden vakautta uhkaavan hiilikuplan, kun Carbon Tracker Initiative (CTI) julkaisi palkitun raporttinsa vuonna 2011.

CTI:n mukaan jopa 80 prosenttia tunnetuista fossiilisista energiavarannoista pitää jättää käyttämättä, jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajata kahteen asteeseen.

Hiilikuplan luo se, että hiilestä, öljystä ja kaasusta riippuvaisten yhtiöiden markkina-arvo on laskettu suurilta osin sen mukaan, että kaikki tunnetut varannot voidaan hyödyntää. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jos maailman valtiot noudattavat olemassa olevia ilmastosopimuksia, lukuisien fossiilisesta energiasta riippuvaisten yritysten arvo romahtaa.

Kun ilmastonmuutoksesta tuli raha-asia, aihe alkoi kiinnostaa jopa Maailmanpankin pääjohtajaa Jim Yong Kimiä, joka on sittemmin varoittanut yhtiöitä sijoittamasta fossiilisista energiamuodoista riippuvaisiin yrityksiin.

Viimeisen parin vuoden aikana huoli hiilikuplasta on saavuttanut myös suomalaisten rahoitusyhtiöiden johtoportaat.

Finanssiryhmä OP ilmoitti heinäkuun lopulla vetävänsä sijoituksiaan pois hiiliyhtiöistä ja välttävänsä tulevaisuudessa sijoittamassa niihin. Finanssipalveluyhtiö Nordea kertoi laittavansa hiiliyhtiöt mustalle listalle maaliskuussa 2015. Yhtiöt eivät silti ole vetäneet sijoituksiaan pois öljy- tai kaasuyhtiöistä.

Lisäksi osa suomalaisista eläkeyhtiöistä on allekirjoittanut Montreal Pledge -sitoumuksen. Allekirjoittamalla sitoumuksen yhtiöt sitoutuivat mittaamaan ja julkistamaan sijoitussalkkunsa hiilijalanjäljen vuosittain. Esimerkiksi Ilmarinen ja Varma ovat lupautuneet paljastamaan salkkujensa hiilipesäkkeet.

Rahoitusyhtiöiden huoli hiilikuplasta tulee ottaa vakavasti. Ne miettivät sijoituksiaan pitkällä tähtäimellä ja vaikka saavatkin ympäristöteoistaan myös myönteistä julkisuutta, ne tuskin rajaisivat koko hiilitoimialaa pois salkuistaan silkan julkisuuden vuoksi.

Viime aikoina suurin yksittäinen hiilikuplaan vaikuttanut asia on ollut Pariisin ilmastosopimus.

Joulukuussa 2015 Pariisissa otettiin suuri askel kohti ilmaston lämpenemisen hidastamista. 180 maata allekirjoitti sopimuksen, joka asetti aiempia sopimuksia tiukemmat rajat lämpötilannousulle. Sopimustekstiin muotoiltiin, että lämpötilan nousu pitää rajata selvästi alle kahden asteen ja on pyrittävä alle 1,5 asteen nousuun.

Kansainväliset sopimukset, kuten ilmastosopimukset, vaikuttavat hiilikuplaan, koska ne ohjaavat niihin sitoutuneita maita muuttamaan lainsäädäntöään. Päästöjä rajoittava lainsäädäntö taas ohjaa yrityksiä toimimaan ja sijoittamaan.

Esimerkiksi OP-ryhmä kertoi heinäkuussa, että uusi ilmastosopimus vaikutti päätökseen vetää sijoitukset pois hiiliyhtiöistä.

Sopimus tulee virallisesti voimaan, kun 55 maata ratifioi sen. Toistaiseksi sopimuksen on ratifioinut 22 maata. Tähän mennessä tehdyt sitoumukset lämpenemisen pysäyttämiseksi ovat olleet vaatimattomia ja ratifioineiden maiden joukossa on useita hyvin pieniä saarivaltioita. Merkittävistä teollisuusmaista sopimuksen on vahvistanut vain öljyrikas ja uusiutuvan energian edelläkävijä, Norja.

Valtioiden lisäksi vastuuta hiilikuplasta kantavat yritykset, joiden myös kannattaa seurata ilmastosopimuksen ratifiointia silmä tarkkana. Sillä mitä suurempia lupauksia maat tekevät, sitä lähempänä hiilikuplan puhkeaminen on.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat