Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Airbnb:n ja Uberin suosio kasvaa, mutta niiden menestys jakaa Eurooppaa – ovatko villit vuodet nyt takana?

Moni maa on lainsäädännöllisen haasteen edessä, kun jakamistalous kasvattaa suosiotaan ja taloudellista merkitystään.

Talous
 
Juha Metso
Kuva: Juha Metso
Fakta

Yli puolet EU-kansalaisista tuntee jakamistalouden

 Eurobarometri-kyselyn mukaan EU:n kansalaisista 52 prosenttia tuntee yhteistyötalouden tarjoamat palvelut ja 17 prosenttia on käyttänyt sellaisia palveluita ainakin kerran.

 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n heinäkuisen kyselyn mukaan pienten ja keskisuurten yritysten yrittäjistä 24 prosenttia pitää jakamistaloutta mahdollisuutena ja 13 prosenttia uhkana.

 Voimakasta kasvua tavoittelevista yrityksistä jakamistaloutta pitää mahdollisuutena lähes 44 prosenttia.

 Komission mukaan jakamistalous voisi tulevaisuudessa kasvattaa EU:n taloutta 160–572 miljardilla eurolla.

Kolme vuotta sitten helsinkiläistä Risto Suomista alkoi huolettaa, että hänen kaksi Volvoaan hapertuvat käyttämättömyyteensä. Ajokilometrejä ei kertynyt enää riittävästi.

Suominen kuitenkin keksi alkaa vuokrata autojaan vertaisvuokrapalvelu Shareit Blox Carin kautta, joka kulki silloin vielä nimellä Kortteliauto.

Autojen vertaisvuokrauksessa on kyse jakamis- eli yhteistyötaloudesta, jonka suosio ja rahallinen merkitys kasvavat nopeasti Euroopassa samaan aikaan, kun toiminnan sääntelystä kiistellään ympäri maailman.

”Käytäntö oli aika uusi vielä silloin, mutta nyt autoille on kertynyt noin sata vuokrauskertaa”, Suominen sanoo.

Shareit Blox Car -yrityksensä kanssa Kortteliauton ostanut Paul Nyberg kertoo, että idea vertaisvuokrabisnekseen lähtemisestä kumpusi omasta tarpeesta. ”Selasin aikoinaan tarjontaa ja huomasin, että tämän voisi tehdä vielä paljon paremmin. Tälle on valtava globaali kysyntä, kun suurin osa yksityisautoista seisoo ison ajan käyttämättöminä”, Nyberg sanoo.

Autojaan tarjoaa vuokralle palvelussa tällä hetkellä noin 60 ihmistä ympäri Suomen.

Jakamistalousalustojen eli esimerkiksi majoituspalvelu Airbnb:n ja kyytisovellus Uberin arvioitiin tuottaneen EU-alueella viime vuonna 28 miljardin euron bruttotulot.

Euroopan komission tilaaman selvityksen mukaan kasvu on ollut voimakasta vuodesta 2013 alkaen ja kiihtynyt erityisesti viime vuonna. Nyt Eurooppa on kuitenkin haasteen edessä, kun lainsäädäntöä pitäisi sopeuttaa yleistyvään trendiin.

Komissio julkaisi kesäkuussa jakamistaloutta koskevan toimintasuunnitelman, jossa se antaa vahvan tukensa uusille liiketoimintamalleille.

Tietyn toiminnan ehdoton kieltäminen tai määrälliset rajoitukset ovat komission mielestä vasta vihoviimeinen vaihtoehto yhteistyötalouden sääntelyssä.

Jakamistalouden monet palvelut tulevat markkinoille, joilla ovat tähän mennessä toimineet perinteiset palveluntarjoajat.

Komission mukaan kansallisten viranomaisten pitääkin nyt arvioida nykylainsäädäntöään varmistaakseen, että asetetut tavoitteet ovat edelleen perusteltuja suhteessa sekä jakamistalouteen että perinteisesti toimiviin palveluntarjoajiin.

Keskustelu lainsäädännöstä pyörii yhä pitkälti kyyti- ja majoituspalveluiden ympärillä. HS selvitti, miten Uberiin ja Airbnb:hen suhtaudutaan.

Uber tekee yhteistyötä verottajan kanssa

Uberia ja muita kyytipalveluita kritisoivat erityisesti suuret taksiyritykset, joiden mukaan palvelu kannustaa kuljettajia välttelemään veroja ja toimimaan harmaassa taloudessa.

Harmaan talouden riskiä kitketään esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa verottajan ja Uber-kuskien yhteistyöllä.

Viron verovirasto kertoi keväällä tehneensä Uberin kanssa sopimuksen järjestelmästä, jonka avulla Uber lähettää kuljettajiensa tulotiedot verovirastoon.

Uber kertoi keväällä ottavansa käyttöön samankaltaisen ominaisuuden myös Ruotsissa.

Suomessa hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva liikennekaari pyrkii selventämään Uberin ja muiden kyytipalveluiden toiminnan rajoja ehdottamalla mallia, jossa henkilö saisi tienata kyyditsemällä 10 000 euroa vuodessa ennen kuin toiminta muuttuisi ammattimaiseksi.

Ylärajaa ehdotetaan liikenne- ja viestintäministeriön luonnoksessa hallituksen esitykseksi liikennekaaresta ja eräistä siihen liittyvistä laeista.

Kysymys on vaikea Suomen Yrittäjille (SY).

Vaikka liikennekaaren tavoite liikkumispalveluiden tehostamisesta on SY:n mukaan olennainen osa Suomen kilpailukykyä, kyytipalveluiden sääntelyn vapauttaminen voisi hankaloittaa taksiyrittäjien asemaa. SY:n mielestä esitys tulorajasta ei toimi, koska silloin järjestön mukaan Suomeen syntyisi kahdet markkinat liikennepalveluihin.

Airbnb:tä hillitään tulorajoin

Viranomaiset pitävät asuntojen lyhytaikaista vuokrausta esimerkiksi Airbnb:ssä ongelmallisena, koska toiminta on usein ammattimaista ja voi vääristää vuokra-asuntomarkkinoita etenkin turistikaupungeissa.

Komission mukaan toiminnan kieltäminen kokonaan on kuitenkin vaikeasti perusteltavissa. Sen sijaan vuokrakäyttöä voitaisiin rajoittaa esimerkiksi asettamalla vuosittainen enimmäismäärä päiville, joina asunto saa olla vuokralla.

Näin tekee esimerkiksi Islanti, jossa meni kesäkuussa läpi laki, jonka mukaan asuntoaan saa vuokrata Airbnb:n kautta 90 päivää vuodessa ilman liiketoiminnallista lisenssiä.

Asunnonvuokraamisen vuosituotto ei saa ylittää miljoonaa Islannin kruunua eli vajaata 7 600 euroa. Asunnon päiväkohtainen vuokra ei siis voi olla yli 84 euroa, jos haluaa käyttää kaikki 90 vuokrapäivää. Asunto täytyy myös rekisteröidä vuokraustarkoitukseen, mikä maksaa lehtitietojen mukaan 8 000 Islannin kruunua eli noin 60 euroa.

Berliinissä puolestaan hiljattain kiellettiin kokonaisten asuntojen vuokraus Airbnb:n ja vastaavien palveluiden kautta. Laittomasta loma-asunnosta voi saada sadantuhannen euron sakon.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat