Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hetemäki: Matalapalkka-alojen työllisyyttä pitää tukea – palkkatukea lisätään ensi vuonna

Valtiosihteeri Martti Hetemäen mukaan hallitus yrittää uudella palkkatukimallilla saada erityisesti pitkäaikaistyöttömiä töihin.

Talous
 
Jussi Nukari
Matalapalkkainen työ voidaan tehdä kannattavaksi joko työnantajalle annettavalla palkkatuella tai työntekijälle annettavalla tulonsiirrolla, Martti Hetemäki kertoo.
Matalapalkkainen työ voidaan tehdä kannattavaksi joko työnantajalle annettavalla palkkatuella tai työntekijälle annettavalla tulonsiirrolla, Martti Hetemäki kertoo. Kuva: Jussi Nukari

Hallitus lisää palkkatukea ensi vuonna. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen mukaan uudella palkkatukimallilla hallitus yrittää saada erityisesti pitkäaikaistyöttömiä töihin.

Hetemäki toteaa, että palkkaerojen kasvu on maailmanlaajuinen ilmiö. Matalapalkka-alojen työllistymistä hallitus voi kuitenkin avittaa tukemalla työnantajaa tai työntekijää.

”Julkinen sektori voi tehdä matalapalkkaisen työn kannattavaksi joko työnantajalle annettavalla palkkatuella tai työntekijälle annettavalla tulonsiirrolla. Ruotsi ja Tanska ovat panostaneet paljon palkkatukeen, Saksassa tuki suunnataan työntekijälle”, Hetemäki sanoo.

Hetemäki kommentoi jo keskiviikkona Helsingin Sanomissa, että suomalaisten pitää hyväksyä palkkaerojen kasvu työllisyyden parantamiseksi.

Suomessa palkkatukea maksetaan nyt huomattavasti vähemmän kuin Ruotsissa ja Tanskassa, joissa kummassakin on Suomea selvästi parempi työllisyysaste.

”Palkkatukea ollaan lisäämässä selvästi ensi vuonna. Tosin tuen vaikutus pysyvään työllistymiseen on epäselvä”, Hetemäki myöntää.

Hänen mukaansa lisätoimia työttömyyden hoitoon tarvitaan. Nyt työnantajat jättävät helposti pitkäaikaistyöttömän, nuoren tai maahanmuuttajan palkkaamatta, koska se ei kannata.

”Heidän tuottavuutensa uudessa työssä voi olla alussa matala, ja siksi kukaan ei ole valmis palkkaamaan heitä edes työehtosopimuksen alimmilla palkoilla. Yksi ratkaisu pitkäaikaistyöttömän työelämään nykäisemisessä on palkkatuki, jonka yritys saa määräajaksi.”

Saksassa käytetään niin sanottua minijob-mallia, jossa alimmillaan vain muutaman euron tuntipalkkaa täydentää sosiaaliturva. Sitä ei Suomeen kaavailla.

Hetemäen mukaan Ruotsin ja Tanskan korkeampaa työllisyyttä voi selittää myös Suomea laajempi paikallinen sopiminen.

”Ruotsissa ja Tanskassa paikallisen palkanmuodostuksen vaikutus työllisyysasteisiin on todennäköisesti ollut myönteinen.”

Hetemäki pohti työllisyyttä myös kolumnissaan valtioneuvoston verkkosivuilla perjantaina. Hän muistuttaa, että globalisaation ja teknologian murroksessa samalla alalla toimivat yritykset voivat olla hyvin erilaisessa tilanteessa.

”Jos palkkaratkaisut rajaavat tietyn alan tai ammatin palkat tietylle tasolle, johtaa se helposti työllisyystappioihin huonommin pärjäävissä yrityksissä Suomessa”, Hetemäki sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat