Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomalaisekonomistit: Paluuta finanssikriisiä edeltäneeseen normaaliin ei enää ole

EKP:n rahapolitiikkaa valottavan kirjan maanantaina julkaisseet Antti Suvanto ja Jarmo Kontulainen uskovat, että euroalueen talous jatkaa kasvuaan – tosin aiempaa hitaammin.

Talous
 
Irene Stachon / Lehtikuva
EKP ilmoitti tänään... Rahapolitiikka tyynessä ja myrskyssä -kirjan tekijät Jarmo Kontulainen (vas.) ja Antti Suvanto teoksen julkistustilaisuudessa Helsingissä maanantaina.
EKP ilmoitti tänään... Rahapolitiikka tyynessä ja myrskyssä -kirjan tekijät Jarmo Kontulainen (vas.) ja Antti Suvanto teoksen julkistustilaisuudessa Helsingissä maanantaina. Kuva: Irene Stachon / Lehtikuva
Fakta

Rahapolitiikalla pyritään hintavakauteen

 Keskuspankkien harjoittaman rahapolitiikan ensisijainen tavoite on matala ja vakaa inflaatio.

 Esimerkiksi Euroopan keskuspankin inflaatiotavoite on alle kaksi prosenttia, mutta lähellä sitä.

 Tärkein rahapoliittinen väline on ohjauskorko, jota nostamalla rahapolitiikka kiristyy ja laskemalla kevenee.

Lähde: Antti Suvanto & Jarmo Kontulainen: EKP ilmoitti tänään... Rahapolitiikka tyynessä ja myrskyssä

Vaikka paluu finanssikriisiä edeltäneeseen normaaliin on edelleen keskuspankkien tavoite, ekonomistit Antti Suvanto ja Jarmo Kontulainen ovat sitä mieltä, ettei paluuta entiseen enää ole.

Keskuspankkien rahapolitiikka on elänyt finanssikriisin ja syvän taantuman pyörteissä poikkeuksellisia aikoja. Suvannon ja Kontulaisen mielestä paluu positiivisiin nimelliskorkoihin ja kahden prosentin inflaatiotavoitteen saavuttaminen voivat osoittautua synkimmässä skenaariossa jopa mahdottomiksi.

”Ainakin siihen tulee menemään kovasti aikaa. Ihan vanhaan maailmaan tuskin mennään takaisin”, Suvanto totesi maanantaina hänen ja Kontulaisen uuden kirjan, EKP ilmoitti tänään... Rahapolitiikka tyynessä ja myrskyssä, julkistustilaisuudessa.

Suomen Pankissa pitkän uran tehneiden ekonomistien kirja kartoittaa Euroopan keskuspankin rahapolitiikan historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta aina peruskäsitteistä tunnettuihin talousteorioihin.

”Rahapolitiikka tarvitsi yleispätevän, lukijaystävällisen esityksen. Nyt oli hyvä aika koota minun ja Jarmon kokemus aihepiiristä kansien väliin”, Suvanto kertoo.

Rahapolitiikassa on Suvannon ja Kontulaisen mukaan viime vuosina otettu askeleita, joihin ei ennen finanssikriisiä olisi koskaan uskottu olevan tarvetta.

Keskuspankkien harjoittaman rahapolitiikan tavoite on lähes aina hintavakauden säilyttäminen, ja siihen pyritään normaalisti esimerkiksi ohjauskorkoa säätelemällä.

Koska ohjauskorkoa ei voi laskea merkittävästi alle nollan, käyttöön on otettu esimerkiksi laajamittaisia arvopaperiostoja ja ennakoivaa viestintä. Viestinnän avulla on pyritty vaikuttamaan odotuksiin ja vakuuttamaan, että rahapolitiikka jatkuu kevyenä.

Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan juuri rahapolitiikan avoimuudessa on tapahtunut suurin vallankumous viime vuosina.

”Ennakoiva viestintä on nykyään yhtä tärkeä väline kuin vaikka korkopäätökset”, kirjan julkistustilaisuudessa puhunut Liikanen sanoo.

Kontulaisen ja Suvannon mielestä rahapolitiikka onnistui kriisiaikoina melko hyvin. Sillä pystyttiin ainakin estämään maailmantalouden ajautuminen finanssikriisistä 1930-luvun kaltaiseen deflatoriseen kierteeseen.

”Silloin kun päätöksiä tehtiin, skenaario oli vielä täysin mahdollinen, joten siinä mielessä hyvä saavutus”, Suvanto kommentoi.

”Rahapolitiikan tehoon kohdistetaan aina hirveästi toiveita ja siitä tehdään samalla syntipukki, vaikka se on vain yksi tekijä taloudessa”, Jarmo Kontulainen lisää.

Hänen mielestään rahapolitiikkaan kohdistetut toiveet ovat usein ylimitoitettuja.

Suvanto ja Kontulainen katsovat kirjassaan kriisin jälkeiseen tulevaisuuteen kolmen skenaarion avulla.

Yksi vaihtoehto on, että maailmantalous ja myös euroalueen talous jatkaa kasvuaan – tosin aiempaa hitaammin. EKP pitää ohjauskorkonsa pitkään nollassa ja talletuskorot miinuksella. Euroalueen inflaatio pyritään palauttamaan pysyvästi tavoitetasolleen jatkamalla rahapolitiikan määrällistä keventämistä.

Toisessa vaihtoehdossa euroalueen talouskasvu pysyy hitaana muuhun maailmaan verrattuna. Rakenteellisia uudistuksia ei toteuteta eikä tuotannollisia investointeja juuri tehdä. Inflaatio-odotukset vakiintuvat lähelle nollaa, koska kysyntä on heikkoa.

Kontulainen ja Suvanto väläyttävät vaihtoehtona myös maailmantalouden uuden syvän taantuman mahdollisuutta. Se voisi johtua esimerkiksi kehittyvien maiden rahoitus- ja velkakriisistä.

Kaksikko pitää ensimmäistä ja kaikkein valoisinta vaihtoehtoa hyvin realistisena.

”Se on looginen skenaario, jota kohti euroalue on ollut viime aikoina menossa. Kehitystä tukee myös tämänhetkinen rahapolitiikka”, Suvanto arvioi.

Mutta millainen olisi euroalueen kriisikestävyys, jos Suvannon ja Kontulaisen esittämä kolmas kauhuskenaario toteutuisi?

Nollakorkorajoitteen takia ei kovin hyvä.

”Viimeksi kun Lehman Brothersin kaatuminen ajoi talouden taantumaan, rahapolitiikkaa kevennettiin roimasti, mutta nyt kun korkojen lähtötaso on jo nolla, rahapolitiikkaa ei voi enää keventää”, Suvanto pohtii.

”Nyt pitäisi siis improvisoida.”

Samalla kun rahapolitiikan keinovalikoimaa on laajennettu nollakorkorajoitteen takia, rahapoliittisessa keskustelussa on alettu puhua EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoitteen nostamisesta esimerkiksi neljään prosenttiin. Silloin suhteellisten hintojen muutokselle jäisi enemmän tilaa.

Suvanto ja Kontulainen eivät kuitenkaan pidä numeerisen tavoitteen nostamista todennäköisenä. Heidän mukaansa korkeampi tavoite kasvattaisi todennäköisesti inflaation vaihteluita tavoitetason ympärillä. Siten hintatasoon liittyvä epävarmuus kasvaisi.

”Tällä hetkellähän ei päästä edes lähelle sitä kahta prosenttia. Ollaan kaukana siitä, että muutosta voitaisiin harkita”, Suvanto toteaa.

Kontulainen huomauttaa, että lisäksi EKP:n rahapolitiikan uskottavuus voisi heikentyä tavoitetta muuttamalla. Lisäksi jos keskuspankkien inflaatiotavoitteet olisivat keskenään kovin erilaisia, epävarmuus valuuttakursseissa kasvaisi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat