Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Liikemies Muhammed Ali Naseef tekee Syyrian raunioissa uutta bisnestä, mutta Wärtsilältä hän sai pakit

Syyrialainen liikemies Muhammed Ali Naseef näkee sodan keskellä myös mahdollisuuksia. Suomalaiselta Wärtsilältä hän sai pakit.

Talous
 
Kaisa Rautaheimo / HS
Muhammed Ali Naseefin suunnitelmissa on rakentaa lääke- ja elintarvikealan tehtaita hallituksen hallitsemille alueille Syyriassa.
Muhammed Ali Naseefin suunnitelmissa on rakentaa lääke- ja elintarvikealan tehtaita hallituksen hallitsemille alueille Syyriassa. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS

Damaskos

Lääketehtaista 60 prosenttia on tuhottu. Tekstiiliteollisuudesta on kadonnut 80 prosenttia. Päivittäistavarateollisuudesta jäljellä on enää puolet entisestä.

Syyrian viisi vuotta jatkunut sota on tehnyt rumaa jälkeä inhimillisellä tasolla, mutta myös teollisuus on kokenut katastrofin.

Nyt syyrialaiset liikemiehet etsivät mahdollisuuksia tuhottujen tehtaiden jälleenrakentamisesta.

Toimitusjohtaja Muhammed Ali Naseef istuu kotonaan Mezzehin yläluokkaisessa kaupunginosassa Damaskoksessa ja muistelee sotaa edeltäviä lihavia vuosia. Naseef johtaa United Investment Companya, johon kuuluu muun muassa metalli- ja elintarviketeollisuuden yrityksiä Syyriassa.

Ennen 2011 käynnistynyttä konfliktia Syyria oli avautumassa autoritaarisesta ja sulkeutuneesta maasta moderniksi Lähi-idän valtioksi, jonka talous porskutti myötätuulessa.

”Olimme käytännössä velaton maa. Talouskasvu oli jatkunut hyvänä yli kymmenen vuotta. Töitä riitti ja ihmisillä oli varaa kuluttaa. Perjantai-iltaisin Damaskoksen ravintolat olivat niin täynnä, että niihin piti jonottaa”, Naseef muistelee hyviä aikoja ennen sotaa.

Sitten tulivat arabikevään kansannousut, jotka levisivät vuoden 2011 aikana Syyriaan. Syyrian hallitus vastasi mielenosoituksiin väkivaltaisesti, ja pian maa luisui sisällissotaan.

Pian sota kehittyi alueelliseksi, kun siihen sotkeutui mukaan alueen kilpailevia valtioita, joista jokainen ajaa Syyriassa omia poliittisia ja taloudellisia etujaan.

Sota on aiheuttanut Syyriaan ja sen lähialueille valtaisan humanitaarisen kriisin, josta toipuminen tulee kestämään pitkään. Mutta sodalla on ollut myös raskaita talousvaikutuksia.

Yli neljä miljoona ihmistä on paennut maasta. Maahan jääneiden tulot ovat romahtaneet. Samalla inflaatio on nostanut kuluttajahinnat kymmenkertaisiksi verrattuna sotaa edeltävään aikaan.

”Syyrialaiset ovat joutuneet sopeutumaan täysin uuteen elämäntyyliin”, Naseef sanoo.

Oma lukunsa on Yhdysvaltojen ja EU:n asettamat pakotteet presidentti Bashar al-Assadin hallinnolle ja sitä lähellä oleville tahoille.

Pakotteiden alla on myös Syyrian tärkein vientituote eli öljy. Öljytulojen menettäminen ja öljykenttien joutuminen kapinallisten käsiin on johtanut Syyriassa krooniseen energiakriisiin ja valtion tulojen romahtamiseen.

Naseefin mukaan syyrialainen elinkeinoelämä on joutunut hakemaan kriisitilanteessa oppeja naapurimaasta Iranista, joka on elänyt talouspakotteiden alla 1970-luvun lopulta asti. Iran on Syyrian hallinnon tärkein yksittäinen tukija.

”Olemme selvittäneet, miten muut pakotteiden alla elävät maat ovat toimineet ja seuranneet heidän jalanjälkiään. Iran eli pakotteiden alla vuosikymmeniä, mutta pystyi silti kehittymään.”

Naseef sanoo tukevansa Syyrian hallintoa ja uskoo, että al-Assadin hallinto on ainoa taho, joka pystyy pelastamaan Syyrian täystuholta.

Sodan teollisuudelle aiheuttamat tuhot voi nähdä myös mahdollisuutena. Tukalasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Naseef ja monet syyrialaiset liikemiehet suunnittelevat jo uusien tehtaiden rakentamista tuhoutuneiden tilalle.

Naseefin suunnitelmissa on rakentaa lääke- ja elintarvikealan tehtaita hallituksen hallitsemille alueille, sillä näistä tuotteista on huutava pula. Ongelma on se, että Syyriassa on pulaa teollisuuden perusraaka-aineista, Naseef sanoo.

”Ainoastaan elintarvike- ja vaateteollisuuden raaka-aineet löytyvät maasta. Kaikki muu pitää tuoda ulkomailta.”

Raaka-aineiden tuonti ei ole logistinen ongelma, sillä Välimeren rannalla sijaitsevat satamat toimivat sodasta huolimatta.

Sen sijaan ongelma on kovan valuutan puute. Syyrian punnan arvo on romahtanut niin, että syyrialaiset kantavat ruokaostoksillakin mukanaan paksuja setelinippuja.

Ulkomaalaisia sijoittajia on käytännössä mahdotonta houkutella sijoittamaan uusiin tehtaisiin Syyriassa, Naseef sanoo.

Naseef kertoo tehneensä ostotarjouksen suomalaiselle ja saksalaiselle valmistajalle Syyriaan toimitettavista korkeajännitekaapeleista. Molemmat yritykset vastasivat, ettei kauppoja synny poliittisen tilanteen vuoksi.

”Puolitoista vuotta sitten olin yhteydessä Wärtsilään. Halusin tehdä 42 miljoonan euron arvoisen sopimuksen generaattorin toimittamisesta Syyriaan. Vastaus oli, ettei kauppoja synny poliittisen tilanteen vuoksi.”

Valtaosa uusien tehtaiden laitteistoista tuodaankin nyt Syyriaan Kiinasta. Naseef kertoo tehneensä juuri kiinalaisten kanssa kolmen miljoonan euron sopimuksen elintarviketehtaan automatisoidun tuotantolinjan toimittamisesta Syyriaan.

Edit: 19.8.2016 klo 9.38. Korjattu Naseefin johtaman yrityksen nimi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat