Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Alko sammuttaa yhteiskunnan janon – toimitusjohtaja ei usko juomakulttuurin radikaaleihin muutoksiin

Alko on mukautunut yhteiskunnan kehitykseen yli 80 vuoden ajan.

Talous
 
Kimmo Räisänen
Alkon konttorin ikkunoista näkyy eduskuntatalo, jossa tehdyt päätökset vaikuttavat Hille Korhosen johtamaan Alkoon.
Alkon konttorin ikkunoista näkyy eduskuntatalo, jossa tehdyt päätökset vaikuttavat Hille Korhosen johtamaan Alkoon. Kuva: Kimmo Räisänen
Kuka?

Hille Korhonen

 Syntyi vuonna 1961

Lohjalla

 Diplomi-insinööri Tampereen teknillisestä korkeakoulusta ja lisensiaatti Teknillisestä korkeakoulusta.

 Työskennellyt aiemmin johtotehtävissä Fiskarsilla, Iittalalla ja Nokialla.

 Alkon toimitusjohtajaksi vuoden 2013 alusta, jolloin Alkoa vuodesta 2001 johtanut Jaakko Uotila jäi eläkkeelle.

Valtion monopoliyritys Alko on vasta muuttanut uusiin tiloihin sata vuotta vanhaan taloon Arkadiankadulle Helsingin keskustaan. Muutto- ja remonttimiehiä touhuaa vielä ympäriinsä.

Uuden konttorin ikkunoista näkyvät Pikkuparlamentti ja Eduskuntatalo, jonka seinien sisäpuolella päätetään pitkälti myös Alkon tulevaisuudesta.

”Voi kuulostaa rasittavaltakin, että aina viitataan lakiin tai yhteiskunnan päätöksiin. Toimimme niissä puitteissa, jotka yhteiskunta meille määrittelee”, sanoo Alkon toimitusjohtaja Hille Korhonen.

Juha Sipilän (kesk) hallitus yrittää purkaa sääntelyä. Poliittista vääntöä käydään myös alkoholikysymyksissä.

Alkon yli 80 toimintavuoden aikana on tapahtunut monenlaista, mutta yksi on pysynyt:

”Valtio on aina ollut omistaja ja on edelleen sataprosenttinen omistaja. Alkolla on tärkeä rooli alkoholin haittojen vähentämisessä sekä juoma- ja ruokakulttuurin edistämisessä”, Korhonen sanoo.

Korhonen arvelee Alkon roolin hyvinvointijärjestelmässä olevan tärkeä vielä vuosienkin kuluttua. Kun yhteiskunta maksaa sosiaali- ja terveyspalvelut, sillä on myös halu pitää alkoholin aiheuttamat kustannukset kurissa.

”Alkoholi ei ole tavallinen hyödyke. Yhteiskunta haluaa minimoida esimerkiksi alkoholin takia menetettyjä työpäiviä.”

Verrattuna Alkon alkuaikoihin suomalaisten alkoholinkulutus on kasvanut huimasti. Toisaalta viime vuosina kokonaiskulutus on laskenut.

”Kulutukseen vaikutetaan saatavuudella ja hinnoittelulla verotuksen kautta. Viimeisten vuosikymmenten aikana oluen kulutus on moninkertaistunut samaan aikaan kun väkevien käyttö on vähentynyt.”

Vuonna 2004 alkoholijuomaveron alentaminen kasvatti Alkon myyntiä merkittävästi sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna. Niinpä veroja nostettiin jo muutamien vuosien kuluttua.

Yhteiskunnan työllisyysasteen ja tuottavuuden kannalta alkoholin kokonaiskulutukseen vaikuttavat päätökset ovatkin Korhosen mukaan tärkeitä.

”Suomessa tarvitaan hyvinvoivia ja terveitä ihmisiä tekemään työtä. Sillä on suuri merkitys Suomen taloudelle.”

Vaikka Alko on muuttunut ajan ja ympäristön mukana, Korhonen uskoo asiakkaita kasvotusten palveleviin työntekijöihin myös tulevaisuudessa.

Esimerkiksi vuonna 2014 Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan Alkon asiakaspalvelu on kaupan alan parasta. Digitalisaatio ei Korhosen mielestä korvaa asiantuntevaa ja henkilökohtaista palvelua.

”En usko, että olisi vain algoritmi, jonka mukaan suositellaan kullekin sopivia tuotteita. Pikemminkin tulevaisuudessa on yhdistelmä elämyksellistä sisältöä digitaalisessa muodossa ja henkilökohtaista palvelua asiantuntijoilta.”

Korhonen uskoo, että asiakkaat haluavat tulevaisuudessa tietää entistä enemmän tuotteista ennen ostopäätöstä. Mistä viini on peräisin ja miltä sen tuottaneella tilalla näyttää?

Vastaus löytyy digitalisaatiosta. Korhosen visiossa asiakas voi laittaa Alkon myymälässä virtuaalitodellisuuslasit päähän ja tutustua niiden avulla esimerkiksi viinin tuottaneeseen viinitilaan.

Vastuullisuus ja asiakaspalvelu ovat Alkolle tärkeitä vastaisuudessakin, sanoo Korhonen. ”Ne ovat kantaneet meitä ajassa.”

Hän uskoo, että tulevaisuudessa Alkolla on myös verkossa tekstillä tai videolla viestivä asiakaspalvelu. Sen välityksellä voisi olla yhteydessä juuri sopivaan asiantuntijaan.

Alkoholijuomat kotiovelle asti toimittava verkkokauppa on Korhosen mukaan sen sijaan lainsäädäntökysymys.

Digitalisaatio vaikuttaa myös juomakulttuurin kehitykseen.

Entistä paremmat mahdollisuudet seurata omaa terveyttä johtavat Korhosen näkemyksen mukaan terveellisempiin elämäntapoihin ja siten juomatapojen muutokseen.

Alkoholin kulutus pirstaloituu, uskoo Korhonen.

Osa kuluttajista vähentää alkoholinkäyttöä terveyssyistä ja osa taas jatkaa samaan malliin. Naisten ja miesten alkoholinkäyttö samanlaistuu.

Pirstaloituminen näkyy Korhosen mukaan jo nyt. Alaikäiset juovat nykyisin entistä vähemmän alkoholia, mutta täysi-ikäisyyteen mennessä ero vanhaan on kadonnut. Iäkkäiden alkoholinkulutus kasvaa koko ajan.

Tulevaisuudessa Korhonen arvelee erityisesti eettisten ja luomutuotteiden suosion kasvavan. Puhtauteen ja terveellisyyteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

”Vähän alkoholia sisältävien tai alkoholittomien tuotteiden kysyntä kasvaa varmasti pitkään. Lisäksi tulevaisuudessa saattavat kiinnostaa enemmän myös eri muodossa olevat alkoholituotteet, kuten jälkiruuat.”

Ilmaston lämpenemisen takia pohjoisemman alueen viinit kasvattavat suosiotaan, veikkaa Korhonen.

Viinit ovat ylipäätään kasvattaneet suosiotaan vähitellen. Historiassa suomalaiset ovat juoneet etenkin olutta ja väkeviä.

Suomalaisten alkoholinkulutuksesta puolet on tällä hetkellä olutta, viidennes väkeviä ja viidennes viinejä.

”Sadan vuoden historia osoittaa, että alkoholikulttuuri muuttuu hyvin hitaasti. En usko, että radikaaleja muutoksia tulee seuraavien viidenkymmenen tai sadan vuoden aikana.”

Erikoisoluiden myynnissä näkyy Korhosen mukaan jo nykyisin kulttuurin muutos ja olutharrastus. Myös viskejä ja ginejä harrastetaan.

”Vähitellen juomatavat lähenevät eurooppalaisia juomatapoja, koska ihmiset matkustavat enemmän ja yhteiskunta ympärillä muuttuu.”

Kun Alko avasi kieltolain päätyttyä ensimmäiset myymälänsä 5. huhtikuuta 1932, sen hinnastosta löytyi 164 tuotenimikettä. Niistä vain yksi oli olut, mutta esimerkiksi konjakkeja oli pitkä lista.

Nykyisin Alkon hyllyistä löytyy 5 000 tuotetta. Määrä aiotaan tuplata tulevina vuosina.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat