Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Linuxin keksimisestä 25 vuotta – nyt se on maailman suosituin käyttöjärjestelmä

Linus Torvaldsin keksimä käyttö­järjestelmä on Android-puhelimien ansiosta maailman suosituin.

Talous
 
Heikki Kotilainen / HS
Linus Torvalds maaliskuussa 1994 Helsingin yliopiston tietojenkäsittelyopin laitoksella.
Linus Torvalds maaliskuussa 1994 Helsingin yliopiston tietojenkäsittelyopin laitoksella. Kuva: Heikki Kotilainen / HS

Ensi viikon torstaina tulee kuluneeksi tasan 25 vuotta siitä päivästä, kun opiskelija Linus Torvalds kertoi Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella uutisen. Hän oli kehittämässä tietokoneiden käyttöjärjestelmää, joka perustuisi avoimeen, kaikkien muokattavissa olevaan lähdekoodiin.

Nyt samainen Linux on maailman suurin käyttöjärjestelmä, ja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos juhlii maanantaina sen maailmanvalloitusta seminaarilla.

Mutta mikä Linuxissa oli vallankumouksellista?

”Sinänsä vallankumouksellista oli se, että se oli avoin – oli tarve kernelille, käyttöjärjestelmän ytimelle, joka oli Unix-yhteensopiva”, tietojenkäsittelytieteen laitoksen johtaja Sasu Tarkoma kertoo.

Unix on Bellin laboratorioiden kehittämä käyttöjärjestelmä, joka toimi Linuxin inspiraationa.

”Tämä ydin tarvittiin, ja kun GNU-yhteisö oli kehittänyt avoimia ohjelmistoja, palaset loksahtivat kohdalleen.”

GNU-yhteisön toiminta perustui puolestaan avoimen lähdekoodin pioneerin Richard Stallmanin toimintaan, joka on myös Free Software Foundationin perustaja-aktivisti.

Sekä Stallman että Torvalds ovat keskeisiä avoimen ohjelmistokulttuurin uranuurtajia.

Tarkoma kertoo, että väite Linuxista maailman suosituimpana käyttöjärjestelmänä perustuu tietoon siitä, kuinka paljon eri käyttöjärjestelmälaitteita on myyty ympäri maailmaa.

Linux on matkapuhelimista tuttujen Android-käyttöjärjestelmien pohjana, ja kun niitä on myyty miljardeja, Linux nousee suosituimmaksi.

Linux on vahva käyttöjärjestelmä mobiili- ja palvelinpuolella, mutta se ei ole vielä lyönyt läpi kotitietokoneissa, joissa helppo graafinen käyttöliittymä on tärkeä.

Tarkoma ennustaa, että Linux voi nousta merkittäväksi tekijäksi esineiden internetissä.

”Jääkaappi ei vaadi graafista käyttöliittymää.”

Jo nyt Linuxia käytetään joidenkin polttoaineasemien pumpuissa, Tarkoma kertoo.

Tietojenkäsittelylaitoksella Linuxia käytettiin menestyksekkäästi vuonna 1994, kun gsm-datan tiedonsiirtoa tehostettiin.

”Tutkimus johti lopulta Nokian tuotteeseen.”

Vuonna 2001 laitoksella tehtiin Linux-pohjainen älypuhelimen prototyyppi, kuusi vuotta ennen Android-käyttöjärjestelmää, Tarkoma kehaisee.

Tarkoma ei kuitenkaan usko, että Linuxia olisi voitu hyödyntää kaupallisesti paremmin tekemällä siitä maksullinen.

”En usko, että siinä meni yksi Nokia sivu suun. On fantastista, että Suomesta tuli käyttöjärjestelmän ydin, jota miljardit laitteet käyttävät. En tiedä onko hyödyllistä ajattelua pohtia, olisiko sitä voinut hyödyntää vielä enemmän”, Tarkoma sanoo.

Linux on esikuva avoimuuden kehitykselle

Pekka Viljakainen

Venäläisen Skolkovo-hankkeen neuvonantaja ja Tieto Oyj:n suurin henkilöomistaja. Perusti Visual Systems -yrityksensä 14-vuotiaana.

”1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa palkkasin satoja uusia kehittäjiä ja teimme paljon todella business-kriittisiä ratkaisuja ja järjestelmiä. Silloin monta kertaa kävimme avoimen koodin vaihtoehdon läpi. Isot hankkeet vaativat niin paljon osaajia, systemaattista koulutustoimintaa ja 10–20 vuoden sitoutumisen ylläpitoon, että avoin koodi ei kertakaikkisesti oikein sopinut. Tietenkin joku sanoo, että Microsoftit ja muut isot talot lobbasivat Viljakaisen pyörryksiin, mutta tästä ei kyllä ollut kyse.”

”Toinen näkemys tähän juttuun on se, että Linuksen ja muiden työstä olisi tullut vielä isompi juttu, jos he olisivat lähteneet rakentamaan siihen todellista kaupallistakin ekosysteemiä. Monta kertaa minulta on maailmalla kysytty, miksi suomalaiset eivät vieneet juttua vielä pidemmälle. Varmaan siihen olisi tarvittu yhtiörypäs ja muutama petervesterbackamainen jannu näiden teknisten ihmisten kylkeen.”

”Kolmanneksi sanon vielä sen, että Linuksen duuni muutti maailmaa pysyvästi. Isot talot saivat varteenotettavan kilpailijan ja se kiritti näin myös heidän tekemisiään.” 

Jarmo Elukka Eskelinen

Future Cities Catapultin innovaatio- ja teknologiajohtaja, Lontoossa. Aiemmin digitaalisten palvelujen kehittäjäorganisaatio Forum Vitriumin johtaja.

”Sain kunnian puhua Chydenius -säätiön mitalinluovutustilaisuudessa 2007. Linus sai mitalin avoimuudesta painottaen, että avoimet innovaatiot ja liiketoimintamallit ovat tulevaisuuden kehityssuunta yritysten kilpailukyvyn kehittämisessä ja että Linux-käyttöjärjestelmä on ollut uraauurtava esikuva avointen innovaatioiden kehitykselle.”

”Tajusin silloin, että avoin koodi on itsestäänselvä jatke suomalaiselle avoimuuden periaatteelle. Ei ole sattumaa, että nimenomaan täältä on tullut sekä Linux että MySQL – kaksi internetin käytetyimmistä avoimista mahdollistajista.”

”Erityisen hienoa suomalaisessa avoimen koodin ja datan tekemisessä on käytännöllinen, maanläheinen lähestymistapa. Avoin kehittäminen nyt vain sattuu olemaan tehokkain tapa kehittää monimutkaisia järjestelmiä, joilla on potentiaalisesti maailmanlaajuinen käyttäjäkunta ja sitä kautta maailmanlaajuinen kehittäjäkunta.”

Helsingin yliopisto järjestää maanantaina Linux 25 vuotta -juhlaseminaarin (linkki juhlaseminaarin ohjelmaan).

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat