Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Marjojen kysyntä kasvaa joka vuosi, mutta poimijoita ei ole – laske, kuinka paljon voisit poimimalla tienata

Metsämarjojen kysyntä kasvaa sekä Suomessa että ulkomailla. Kaskein marja joutui kieltäytymään 2,5 miljoonan tilauksesta, koska marjoja ei saada riittävästi metsistä.

Talous
 
Roni Rekomaa / Lehtikuva
Marjanpoimijoista on pulaa.
Marjanpoimijoista on pulaa. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Fakta

Thaipoimijat tehostivat keruuta

 Suomessa kerätään kaupallisesti noin 20 miljoonaa kiloa metsämarjoja.

 Niistä 16 miljoonaa kiloa menee teollisuuteen.

 Omaan käyttöön marjoja kerätään noin 40 miljoonaa kiloa.

 Kaikkiaan marjoja arvioidaan kasvavan Suomen luonnossa noin 500 miljoonaa kiloa.

 Etenkin Thaimaasta saapuneiden kausityöläisten tulo on tehostanut marjojen keruuta. Kun esimerkiksi mustikoita aiemmin kerättiin vuosittain 1–3 miljoonaa kiloa, viime vuonna talteen saatiin ennätykselliset 7,2 miljoonaa kiloa.

 Lähde: Arktiset aromit

Kaskein marja olisi tällä viikolla saanut 2,5 miljoonan euron arvoisen marjatuotetilauksen ulkomaille, mutta joutui kieltäytymään marjapulan takia.

”Meillä ei ole vapaana kymmentä prosenttiakaan siihen tarvittavasta raaka-aineesta”, sanoo toimitusjohtaja Pekka Koivisto.

”Viime vuonna panimme 100 000 euroa viennin edistämiseen, mutta nyt emme enää ole edes mukana messuilla. Mitä me siellä teemme, jos meillä ei ole, mitä myydä?”

Monille metsän antimia jalostaville ja Suomessa työllistäville yrityksille tilanne on turhauttavan tuttu: marjatuotteille olisi kysyntää, mutta raaka-ainetta ei saada metsistä purkkiin. Vastaavia tapauksia on tullut myös luonnontuotealan toimialajärjestön Arktisten aromien tietoon, kertoo toiminnanjohtaja Simo Moisio.

”Varsinkin jos saa Kiinaan kauppoja, tulee tuo ongelma, että raaka-aine ei riitä”, hän sanoo.

Kaskein marjan Koivisto ei halua sanoa, mistä tuotteista ja mistä maasta kaupassa olisi ollut kyse.

Pieni lappeenrantalaisyritys on investoinut viime aikoina voimakkaasti. Se avasi vastikään uuden tuotantolaitoksen, jossa voi valmistaa pakasteita, juomia, marjajauheita, hilloja ja sienijalosteita.

”Investoimme miljoonia sitä silmällä pitäen, että pystyisimme kasvamaan. Nyt pystyisimme, mutta meillä ei ole tavaraa, mitä myydä”, Koivisto sanoo. Yrityksen liikevaihto on noin viisi miljoonaa euroa.

Marjapulan taustalla on kysynnän kasvu sekä Suomessa että ulkomailla. Villimarjayrityksistä Suomessa eniten poimijoita työllistävän Polarican toimitusjohtaja Juha Ruohola arvioi, että pakastemarjojen kulutus Suomessa kasvaa 15–20 prosenttia vuodessa.

”Kuluttajat eivät enää itse mene metsään. Siellä on hyttysiä ja hirvikärpäsiä”, Ruohola sanoo.

Myös marjatuotteiden vientimäärät ovat kasvussa, kertoo Suomen ruokavientiä edistävän Food from Finland -ohjelman johtaja Esa Wrang. Erityisesti Aasiassa kiinnostus terveellisiä pohjoisia luonnonmarjoja kohtaan lisääntyy.

Marja-alan mukaan raaka-ainepula johtuu siitä, että yrityksillä ei ole poimijoita tarpeeksi. Kaupalliseen käyttöön marjoja poimivat enimmäkseen Thaimaasta tulevat kausityöläiset. Heille myönnetään joka vuosi viisumeita tietty määrä, jonka päättävät Suomen ja Thaimaan viranomaiset. Viisumeita myönnettiin metsämarjojen poimintaan tänä vuonna noin 3 500.

Tämä kiintiö jaetaan eri yritysten kesken. Esimerkiksi Polarica olisi halunnut 800–900 poimijaa, mutta sai vain 600. Polarica ei juuri jalosta marjoja, vaan ainoastaan puhdistaa ja pakkaa. Osa pakastetaan, osa myydään tuoreena.

Kaskein marja sai tänä vuonna 225 poimijaa, mutta yritys haluaisi kasvattaa voimakkaasti poimijamäärää lähivuosina.

Poimijoille myönnettävien viisumien määrä ei ole viime vuosina merkittävästi kasvanut. Kuitenkin kysynnän lisääntyminen on tuonut alalle paljon uusia yrityksiä. Osa niistä vain välittää marjat eteenpäin jalostamatta niitä lainkaan. Osa Suomen metsämarjoista viedään esimerkiksi Ruotsiin ja Baltiaan, jossa niistä valmistetaan marjatuotteita.

Suomessa jalostavat yritykset toivoisivat, että täällä työllistäville yrityksille annettaisiin mahdollisuus kasvaa takaamalla niille enemmän poimijoita. Kaskein marjan Koivisto ei kuitenkaan halua tehdä tätä muiden yritysten kustannuksella.

”Kaikille yrityksille varmasti riittää työtä”, hän sanoo.

”Olisi reilua, että meille, jotka pystymme viemään ja haluamme kasvaa, annettaisiin mahdollisuus siihen.”

Viranomaiset ymmärtävät ongelman, mutta sen ratkaiseminen on vapaassa kilpailussa hankalaa.

”Uusillekin yrityksille on taattava poimijaviisumeita, muuten sulkisimme markkinan”, sanoo asian vastuuvirkamies Timo Täyrynen ulkoministeriöstä.

Myös myönnettävien viisumien määrän raju kasvattaminen olisi hankalaa. Viranomaisten tehtävä on huolehtia siitä, että Thaimaasta tulevia poimijoita ei käytetä hyväksi vaan he saavat työstään asiallisen palkkion.

”Joka vuosi jää poimijoita heikoille ansioille”, Täyrynen muistuttaa.

”Se ei ole helppoa työtä, ei se ole joka miehelle ja naiselle sopivaa.”

Vaikka metsämarjoista vain murto-osa kerätään talteen, läheskään kaikkia ei ole kaupallisesti edes mahdollista poimia. Marjat ovat liian harvassa tai liian vaikeakulkuisessa maastossa.

Arktisten aromien Simo Moision mukaan kaupallinen keruu voitaisiin enintään kaksinkertaistaa 40 miljoonaan kiloon. Nyt marjoja poimitaan kotitarvekäyttöön saman verran.

Moision mukaan marjanjalostajien raaka-ainepulaa helpottaisi, jos viranomaiset ottaisivat poimijaviisumeita jakaessaan paremmin huomioon niiden yritysten tarpeet, joilla on kasvavat markkinat.

Myös yritysten yhteistyötä olisi syytä tiivistää, Moisio sanoo.

”Jos yritykset yhdistäisivät voimansa, ne voisivat myydä isoillekin asiakkaille. Kaupaksi käyvää tuotetta voisi tehdä useampikin yritys.”

Turvapaikanhakijoitakin houkuteltu marjaan

Luonnontuotealan toimialajärjestö Arktiset aromit on houkutellut myös turvapaikanhakijoita marjanpoimintaan.

Se käänsi heitä varten arabiaksi poimintaoppaan ja opastusvideon, joka on aikanaan tehty thaimaalaisia poimijoita varten. Niitä on lähetetty vastaanottokeskuksiin.

Turvapaikanhakijat voivat poimia marjoja jokamiehenoikeuden nojalla siinä missä suomalaisetkin.

Videolla kerrotaan jokamiehenoikeudesta ja eri marjalajeista, niiden kypsymisaikatauluista sekä kasvupaikoista. Lisäksi siinä opastetaan muun muassa, miten luonnossa liikutaan ja kuinka marjoja poimitaan sekä kuljetetaan hygieenisesti.

Ajatuksena on, että turvapaikanhakijat voisivat osaltaan helpottaa poimijapulaa.

Arktisten aromien toiminnanjohtajan Simo Moision mukaan tarkoituksena on myös edistää turvapaikanhakijoiden kotoutumista kertomalla heille marjastamisesta ja luonnossa liikkumisesta, jotka ovat tärkeä osa monen suomalaisen elämää.

Moision mukaan video ja marjastus ovat kyllä herättäneet kiinnostusta vastaanottokeskuksissa, mutta suurissa määrin turvapaikanhakijat eivät ole mättäille rientäneet. Syynä on, että he tarvitsisivat opastusta oikeiden apajien löytämiseen. Siihen taas vastaanottokeskuksissa ei ole ollut aikaa eikä mahdollisuuksia.

”Yrityksetkin voisivat olla aktiivisia, että tällainenkin resurssi on olemassa”, Moisio kehottaa.

Kimmo Taskinen HS
Mustikka Kauppaantulomäärä: 9615240 kiloa Poimintatulot: 10305831 euroa Kilohinta: 1,07 euroa / kilo
Mustikka Kauppaantulomäärä: 9615240 kiloa Poimintatulot: 10305831 euroa Kilohinta: 1,07 euroa / kilo
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat