Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Taloustieteilijät tyrmäävät Hyssälän heiton vuokrasääntelystä – ”Haitallisuudesta vallitsee melko laaja yksimielisyys”

Tonttien ja asuntojen tarjonnan lisäämistä pidetään tehokkaampana lääkkeenä kasvaviin asumismenoihin.

Talous
 

Vuokrasääntely ei ole hyvä lääke hillitsemään asumismenojen kasvua, varoittavat asiantuntijat.

Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä (kesk) sanoi sunnuntain Helsingin Sanomissa, että kaikki keinot asumismenojen kasvun hillitsemiseksi pitäisi nyt ottaa käyttöön, sillä asumistukijärjestelmän kestävyys on vaarassa.

”Aikoinaan sanottiin, että vuokrasääntely on pahasta. Kaikki keinot pitää nyt silti miettiä”, Hyssälä sanoo.

Asumistukia maksetaan Suomessa nyt enemmän kuin koskaan aiemmin historiassa, 1,7 miljardia euroa vuodessa, ja summa on yhä kasvamaan päin. Kasvussa ovat etenkin yleisen asumistuen menot, ja tuen saajia on jo enemmän kuin 1990-luvun lamavuosina.

Vuokralla asuvista suomalaisista jo yli 60 prosenttia saa asumistukea jossain muodossa.

Taloustieteilijät sanovat kuitenkin kuin yhteen ääneen, että vuokrasääntely ei tilannetta helpota.

”Vuokrasääntelyssä on monia ongelmia”, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Tuukka Saarimaa.

Jos vuokrankorotukset estetään, vuokranantajalla ei ole kannusteita asunnon ylläpitämiseen. Myös kannusteet uusien asuntojen rakentamiseen voivat joissain tilanteissa heiketä.

Vuokrasääntely johtaa myös tilanteeseen, jossa asuntoon ei valikoidu asukas, joka asuntoa eniten tarvitsee tai arvostaa. Ihmiset voivat päätyä asumaan tarpeisiinsa nähden liian suurissa tai pienissä asunnoissa.

Saarimaa huomauttaa myös, että vuokrasääntely ei välttämättä johda siihen, että todelliset vuokrat laskevat. Esimerkiksi Tukholmaan, missä vuokrasääntely on voimassa, on syntynyt pimeät vuokramarkkinat, joilla ihmiset maksavat asumisesta laillisia vuokria kovempia hintoja.

Hyssälän ajatuksen tyrmää myös Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen.

”Vuokrasääntelyn haitallisuus on yksi niistä asioista, joista taloustieteilijöiden kesken vallitsee melko laaja yksimielisyys”, Kärkkäinen kirjoittaa Twitterissä.

Hänen mukaansa sääntelystä hyötyvät ainoastaan ne, jotka onnistuvat onnella tai jonottamisella pääsemään vuokrasäänneltyyn asuntoon. Hän viittaa huonoihin kokemuksiin muun muassa Ruotsissa.

Asiantuntijoiden mukaan paras keino hillitä asumismenojen kasvua on lisätä tarjontaa.

”Lisää vaan asuntoja”, Saarimaa sanoo.

Asuntotuotannon pullonkaulana etenkin pääkaupunkiseudulla nähdään kaavoitus.

”Syy-yhteys on: niukka tonttitarjonta – vähän ja kalliit asunnot – korkeat asumismenot. Vuokrasääntely ei auta”, Akavan pääekonomisti Eugen Koev kirjoittaa Twitterissä.

Saarimaa huomauttaa myös, että vastoin yleistä mielikuvaa hintasääntely eri muodoissaan on varsin yleistä asuntomarkkinoilla jo nyt.

Kaupunkien vuokra-asunnoissa ja yleishyödyllisten tahojen rakentamissa asunnoissa vuokrat eivät määräydy markkinoilla. Omistusasumisen puolella on käytössä Hitas-järjestelmä.

”Helsingin vuokra-asunnoista noin puolet on jo hintasääntelyn piirissä, kun mukaan lasketaan kaupungin vuokra-asunnot ja yleishyödyllisten tahojen omistamat asunnot”, Saarimaa sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat