Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkijat arvostelevat Suomen yritysverotusta – järjestelmä suosii savupiipputeollisuutta

”Perinteinen raskas teollisuus hyötyy, mikä voi muun muassa vaikeuttaa elinkeinorakenteen muutosta”, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Seppo Kari.

Talous
 
Timo Jaakonaho / Lehtikuva
Raskas teollisuus hyötyy Suomen verojärjelmästä, ja palveluala kärsii.
Raskas teollisuus hyötyy Suomen verojärjelmästä, ja palveluala kärsii. Kuva: Timo Jaakonaho / Lehtikuva

Suomen verojärjestelmä vääristää yritysten rahoitus- ja investointipäätöksiä suosimalla raskaan teollisuuden suuryrityksiä, selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) tuoreesta tutkimuksesta.

Vatt julkaisee loppuraporttinsa yritysverotuksesta loppuvuonna. Tutkimuslaitos on selvittänyt jo alustavasti Suomen järjestelmän ongelmia ja pohtinut muita vaihtoehtoja.

”Suomen järjestelmä suosii velkarahoitusta ja samalla pääomavaltaista sektoria. Perinteinen raskas teollisuus hyötyy, mikä voi muun muassa vaikeuttaa elinkeinorakenteen muutosta”, tutkimusjohtaja Seppo Kari sanoo.

Käytännössä palveluala ja ylipäänsä pienemmät yritykset siis kärsivät, koska verojärjestelmä syrjii niitä. Verotuksen takia rahoitusta on esimerkiksi helpompi hankkia, jos investointi soveltuu lainan vakuudeksi. Raskaalla teollisuudella on paljon vakuudeksi kelpaavia koneita ja kiinteistöjä.

”Raskaiden koneinvestointien suosiminen tarkoittaa, että todennäköisesti näille toimialoille panostetaan enemmän. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa kaikkein tärkeimmät toimialat eivät ehkä kehity toivottavalla tavalla.”

Kari tosin painottaa, että alustavassa raportissa ei tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä verojärjestelmän vaikutuksista.

Vaikka Suomen yritysverojärjestelmän kannustimet ovat ongelmallisia, samat ongelmalliset piirteet löytyvät Karin mukaan useimpien teollisuusmaiden järjestelmistä.

Suomen yritysverotus onkin Vattin mukaan ”pääpiirteiltään kilpailukykyinen niin rakenteeltaan kuin tasoltaan”, kun sitä verrataan esimerkiksi Viron ja Ruotsin veromalleihin. Näiden maiden veromallit saavat Vattin tutkijoilta kylmän vastaanoton.

Virossa yritykseen jätettyä voittoa ei veroteta lainkaan, mutta osinkona jaettavaa voittoa verotetaan 21 prosentilla. Osinko on verovapaata tuloa.

”Emme näe tälle mallille perusteita”, Kari sanoo.

Ruotsissa puolestaan on käytössä voittovarausmalli, jossa yritys voi lykätä veronmaksua siirtämällä osan voitostaan varaukseen.

”Matalan yhteisöverokannan ympäristössä voittovarausmallille ei tahdo löytyä rationaalisia perusteita”, pohtii Kari.

HS kertoi heinäkuussa, että keskusta haluaa ottaa käyttöön niin sanotun investointivarauksen, mutta kokoomus vastustaa ehdotusta. Asiasta on määrä päättää ensi vuonna.

Kari ei halua ottaa voimakkaasti kantaa investointivarauksen järkevyyteen, koska aloitteen sisältöä ei ole määritelty kovin tarkkaan. Kyse olisi todennäköisesti jossain määrin Ruotsin voittovarausmallia muistuttavasta järjestelystä.

Suomessa ja Ruotsissa oli 1990-luvulle asti voimassa puhdas investointivaraus. Kari muistuttaa, että silloin kyse oli säännellyn talouden suhdannepoliittisesta toimenpiteestä.

”Ehkä nykypäivänä investointivarausta voisi ajatella määräaikaisena järjestelynä, mutta nyt sitä on ehdotettu pysyväksi. Tuntuu aika vieraalta.”

Timo Jaakonaho / Lehtikuva
Raskas teollisuus hyötyy Suomen verojärjelmästä, ja palveluala kärsii.
Raskas teollisuus hyötyy Suomen verojärjelmästä, ja palveluala kärsii.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat