Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Nuoria kiinnostavat uudet tavat sijoittaa – HS esittelee vaihtoehtoisia tapoja panna raha poikimaan

1980-luvulla ja sen jälkeen syntyneillä on uudenlaiset tarpeet sijoittamiseen ja säästämiseen.

Talous
 
Pekka Leiviskä
Hanna-Kaisa Hämäläinen
Jyväskylässä kauppatieteitä opiskeleva Samuel Latvanen, 23, on myös kiinteistösijoituksia tekevän sijoitusyhtiön toimitusjohtaja. ”Itse koetan välttää liikaa tunnetta sijoittamisessa”, hän sanoo.
Jyväskylässä kauppatieteitä opiskeleva Samuel Latvanen, 23, on myös kiinteistösijoituksia tekevän sijoitusyhtiön toimitusjohtaja. ”Itse koetan välttää liikaa tunnetta sijoittamisessa”, hän sanoo. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Pankit ovat helisemässä 1980-luvulla ja sen jälkeen syntyneiden asiakkaiden kanssa.

Pankkien näkökulmasta ongelmia on kaksi. Ensinnäkin uuden asiakassukupolven palvelutarpeet eroavat pankkien perinteisestä tarjonnasta.

Toinen ongelma on se, että nuoret eivät luota pankkeihin. Konsulttiyhtiö Scratchin kyselyn mukaan 71 prosenttia uuden sukupolven edustajista menee mieluummin hammaslääkäriin kuin kuuntelee, mitä pankit neuvovat.

Yhdysvaltalaisten nuorten kyselytutkimuksessa 73 prosenttia vastaajista olisi enemmän innoissaan, jos uusia finanssipalveluita tarjoaisivat vaikkapa Google, Amazon, Apple tai Paypal kuin heidän nykyinen pankkinsa.

Ilmiö ei rajoitu pelkästään Yhdysvaltoihin.

”Markkinatutkimuksemme mukaan sveitsiläiset ja suomalaiset nuoret ja nuoret aikuiset ovat menettäneet luottamuksen perinteisiin finanssipalveluihin”, verkossa toimivaa varainhoitopalvelua rakentavan Selma Financen markkinointijohtaja Kevin Linser kertoo.

Siksi nuoret sijoittajat etsivät uusia tapoja sijoittaa.

Uuden sukupolven sijoituspalveluiden tarpeet voi tiivistää neljään asiaan: helppous, räätälöinti, hinta ja arvokysymykset.

Konsulttiyhtiö Deloitten mukaan 75 prosenttia nuorista ei ole valmiita joustamaan arvoistaan. Kaksi kolmasosaa heistä tuntee velvollisuudekseen muuttaa maailmaa, ja tätä he pyrkivät tekemään myös osto- ja sijoituspäätöksiä tehdessään.

Kasvuyrityksiä ja sijoittajia yhdistävän joukkosijoituspalvelu Invesdorin viestintäpäällikkö Mikko Savolainen kertoo, että tämä näkyy selvästi heidän palvelunsa käyttäjissä. Invesdor on tutkinut Aalto-yliopiston kanssa 1 000 käyttäjän mielipiteitä.

”Kolme neljäsosaa kertoo, että yksi syy sijoittamiseen on kasvuyrityksen auttaminen ja yrityksen tarinassa mukana oleminen.”

Savolaisen mukaan toinen huomio on se, että palvelun pitää olla helppokäyttöinen ja kaikki tieto helposti löydettävissä. Hän arvioi, että 1980-luvulla syntyneillä on selkeä oletus, että kaiken voi tehdä itse netissä. Siksi Invesdor ei ole edes yrittänyt olla neuvonantaja sijoittajille.

”Tavallaan olemme vain verkkokauppa. Ihmiset käyvät selailemassa ja sijoittavat sellaisiin yrityksiin, jotka heitä kiinnostavat.”

Savolainen korostaa, että joukkosijoittajat ovat kuitenkin perusteellisia ja pohtivat asioita.

”Laumakäyttäytymistä tai sokeata sijoittamista ei ole. He katsovat tarkasti kaikki perustelut ja yrityksen tilanteen.”

Joukkorahoituksen lisäksi nuorten sijoittajien joukossa suosiota ovat nostaneet ETF:t eli pörssinoteeratut rahastot. ETF-osuus on yksinkertaisesti osuus valmiista rahastosta.

Yleensä ETF:t pyrkivät seuraamaan jotakin osakeindeksiä, kuten vaikkapa Nasdaqin vaihdetuimpia osakkeita tai jotakin tiettyä toimialaa.

ETF:n suosion nousua nuorten sijoittajien keskuudessa selittää helppous, tavallisia sijoitusrahastoja alhaisemmat hallinnointimaksut, hinnoittelun läpinäkyvyys, vertailtavuus ja valikoima.

Tähän suosion nousuun Selma Finance pyrkii iskemään. Yritys on perustanut testipalvelun, jolla voi etsiä sopivia ETF-tuotteita aiheiden mukaan.

”Haluamme tuoda esille, että tuotteet ovat helppo ymmärtää ja ne ovat paljon edullisempia kuin sijoitusrahastot. Kuitenkin niissä voi olla isoja eroja hinnan ja sisällön suhteen”, Linser sanoo.

Myöhemmin Selma Finance aikoo laajentaa palvelua niin, että piensijoittaja voi säätää itse riskitason ja valita omien arvojen mukaisia toimialoja, joiden perusteella palvelu ehdottaa sopivia sijoituskohteita.

Samat varovaisuusperiaatteet pätevät perinteisessä ja uudenlaisessa osakesijoittamisessa. Kannattaa sijoittaa vain summia, jotka on valmis häviämään. Pitää ymmärtää, mihin sijoittaa.

Invesdorin Savolainen muistuttaa, että listaamattomiin kasvuyrityksiin sijoittaminen on korkeariskistä. Yritykset voivat ajautua konkurssiin, ja kaikki sijoitetut rahat menettää.

Toisaalta vaikka yritys menestyisi, rahastaminen ei välttämättä onnistu helposti.

”Osakkeista ei välttämättä pääse eroon muuten kuin jos yritys listautuu pörssiin, se myydään tai yritys ostaa osakkeet takaisin.”

Finanssivalvonnan johtava asiantuntija Ulla Larmi lisää vielä yhden muistettavan asian. Koska kaikkia joukkosijoittajien välittäjiä ei välttämättä valvota, pitää piensijoittajan selvittää myös onko välittäjä luotettava.

Onneksi nuoret tunnistavat nettihuijarit vanhempiaan paremmin.

Nuori sijoittaja, ikivanhat konstit

23-vuotias Samuel Latvanen on ainakin yhdessä mielessä poikkeuksellinen sijoittaja. Iästään huolimatta hänellä on jo vankka sijoitustausta: ensimmäiset osakkeensa hän osti jo kymmenen vuotta sitten.

Sittemmin sijoittamisesta on tullut ammatti. Jyväskylässä kauppatieteitä opiskeleva Latvanen toimii myös kiinteistösijoituksia tekevän sijoitusyhtiön toimitusjohtajana.

Kiinteistösijoittamisessa perspektiivi on pitkä, mutta omia varojaan Latvanen kertoo sijoittaneensa viime vuosina hyvin lyhytjänteisesti.

”Olen hakenut 1–2 vuoden tuottoja etsimällä aliarvostettuja arvopapereita.”

Kasvavaa joukkorahoitusta Latvanen pitää kiinnostavana ilmiönä, mutta ei ole itse siihen ryhtynyt. Hän uskoo, että joukkorahoitukseen osallistutaan usein tunnesyistä, halusta tukea ja osallistua.

”Itse koetan välttää liikaa tunnetta sijoittamisessa.”

Eettisen sijoittamisen suosion hän on niin ikään huomannut, ja teemasta on keskusteltu välillä kauppatieteilijöiden sijoituskerhossa, jota Latvanen vetää.

Eettiset pohdinnat eivät kuitenkaan ohjaa omia sijoituspäätöksiä.

”Ihan hirveästi sitä ei tule mietittyä. On hyvin vaikea rajata, mitkä firmat toimivat eettisesti ja mitkä eivät.”

Nykyisin Latvanen seuraa ikivanhaa sijoittajan ohjetta: hajauta riskit ja minimoi kulut. Siispä suosikkisijoituskohteita ovat kuluiltaan pienet indeksirahastot.

”Uskon, että tuotto tulee pitkällä aikavälillä indekseistä.”

Erilaisia sijoitustapoja
Joukkosijoittaminen

Erilaisten verkkopalvelujen kautta voi ostaa osuuksia pienistä yrityksistä. Itse voi valita, kuinka paljon osakkeita ostaa. Yritys määrittelee osakkeen arvon ja sillä saatavan omistusosuuden.

Mitä hyvää? Pääsee mahdollistamaan yritysten kasvua. Mahdollisuus isoihinkin tuottoihin.

Mitä huonoa? Riskit ovat isoja, jolloin on todellinen vaara menettää kaiken. Osakkeiden myyminen on vaikeaa.

ETF-sijoitustuotteet

ETF (Exchangeable Traded Fund) on pörssinoteerattu rahasto. Esimerkiksi Helsingin pörssin omx-indeksiä seuraavaan suunnitellussa ETF:ään on valittu sellaisia yrityksiä, jotka ilmentävät kurssinousuja ja laskuja hyvin. Sijoittajat käyvät ETF:llä aktiivisesti kauppaa päivittäin ja näin pitävät niiden arvot lähellä indeksiä.

Mitä hyvää? Kulut ovat pienemmät kuin sijoitusrahastoissa. Laaja valikoima.

Mitä huonoa? Laaja valikoima tekee mielekkään ETF:n etsimisestä vaikeaa. ETF:ssä on eroja, joita maallikko ei välttämättä ymmärrä.

Sosiaalinen sijoittaminen

Menestyneet sijoittajat jakavat sijoitussalkkunsa sosiaalisen sijoittamisen alustalla. Sijoittajia voi vertailla keskenään, poimia vinkkejä tai kopioida kokonaisia sijoitussalkkuja tai -strategioita.

Mitä hyvää? Tuo pelillisyyttä sijoittamiseen. Voi oppia kokeneilta.

Mitä huonoa? Ammattisijoittajien koko strategian kopioiminen voi johtaa isoihin maksuihin, koska he ostavat ja myyvät paljon.

Sijoittaessa pitää aina ymmärtää miksi sijoittaa, jotta voi välttää riskit. Houkutus tehdä toisin kasvaa, jos näkee onnistuneita sijoittajia.

Eettiset sijoitusrahastot

Monet pankit ja pankkiiriliikkeet tarjoavat eettisiä rahastoja, joihin on pyritty valikoimaan yrityksiä, jotka keskittyvät vastuulliseen liiketoimintaan tai ympäristöystävällisyyteen.

Mitä hyvää? Rahastosäästäjä tietää, että ammattilainen hallitsee sijoituksia. Arvojen mukaista sijoittamista.

Mitä huonoa? Rahastokulut voivat olla yllättävän suuria. Rahastonhoitajan käsitys eettisistä yrityksistä voi erota rahastosäästäjän ajatuksista.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat