Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tuulivoiman tuki voi jäädä ilman jatkoa

Talous
 
Vesa Ranta
Tuulimyllyt pyörivät Pyhäjoen tuulivoimapuistossa viime vuoden toukokuussa.
Tuulimyllyt pyörivät Pyhäjoen tuulivoimapuistossa viime vuoden toukokuussa. Kuva: Vesa Ranta

Missä viipyy uusi tukimalli tuulivoimalle ja muulle uusiutuvalle energialle, kyseli vihreiden eduskuntaryhmä viime viikolla kesäkokouksessaan Kalajoella.

Juha Sipilän (kesk) hallitus on puheenjohtaja Ville Niinistön mukaan viivytellyt uuden järjestelmän synnyttämistä.

Hän vaati, että uusi tukimalli pitää saada voimaan jo ensi vuonna.

Vastaus vihreille on, että uusi järjestelmä on valmisteilla, osana Suomen uutta energia- ja ilmastostrategiaa. Siitä huolimatta voi olla, että uutta tuulituen järjestelmää ei tarvita.

”Mikäli hallitus ja myöhemmin eduskunta arvioivat, että Suomen uusiutuvan energian tavoitteet täyttyvät ilman lisätuulivoimaa, niin tässä vaiheessa uutta tukijärjestelmääkään ei välttämättä tule”, sanoo ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Keskustaministerit Olli Rehn ja Kimmo Tiilikainen vetävät biotalous ja puhtaat ratkaisut -työryhmää, joka valmistelee ilmastostrategiaa. Tarkoitus on saada se eduskuntaan joulukuussa.

Lähtökohtana on tavoite, että Suomen pitää vuoteen 2030 mennessä kasvattaa uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta 50 prosenttiin.

Tavoite perustuu Euroopan unionin komission äskeiseen päätökseen päästövähennysten taakanjaosta liikenteessä, maataloudessa, lämmityksessä ja muilla päästökaupan ulkopuolisilla aloilla.

Painopiste on liikenteessä, koska sen tuottamat päästöt ovat mainituista aloista suurimmat ja liikenteessä on mahdollisuus vähentää päästöjä kustannustehokkaasti.

Hallitus painotti jo hallitusohjelmassa vahvasti kotimaisesta puusta valmistettujen biopolttoaineiden roolia päästötavoitteiden saavuttamisessa.

Biodieselin ja biobensiinin tuotantoa kasvattamalla ja liikennepolttoaineiden biosekoitusosuuden nostamisella jopa 40 prosenttiin voitaisiin tämän näkemyksen mukaan hoitaa velvoitteista suuri osa.

Keskustalle tämä sopisi, sillä samalla puun kysyntä kasvaisi ja biojalostustehtaat toisivat töitä maaseudulle ja voisivat yltää vientilaitoksiksi, jos suunta saisi kannatusta myös muualla.

Niinistö sanoi viime viikolla, että hallitus nojaa liikaa metsäbiomassan käyttöön, missä käytettävät keinot ovat rajallisia.

Mikäli ministerityöryhmä ja eduskunta ovat loppuvuodesta eri mieltä, hallitus ryhtyy panostamaan biopolttoaineisiin eikä uutta tuulivoimaa tarvita.

Tuulivoimaa on joka tapauksessa tulossa nykyisestä vielä runsaasti lisää, johtuen vanhoista päätöksistä.

Samalla veronmaksajien maksamat tuulivoiman tuet kasvavat vuosi vuodelta, kunnes vasta vuonna 2023 tuet alkavat pienentyä, kun vanhimmat tuulivoimalat alkavat pudota pois tuen piiristä.

Tänä vuonna veronmaksajien rahaa palaa tuuleen jo noin 150 miljoonaa euroa, ja määrä kasvaa lähivuosina noin 300 miljoonaan euroon. Kaikkiaan tuulivoimaa tuetaan vuoteen 2030 mennessä arviolta noin kolmella miljardilla eurolla.

Tuet perustuvat niin sanottuun syöttötariffijärjestelmään, josta päätti keskustan Matti Vanhasen toinen hallitus.

Tuen määrä kasvoi odotettua suuremmaksi, kun sähkön markkinahinta halpeni, eikä tuelle asetettu ylärajaa. Siksi nykyinen hallitus päätti sulkea järjestelmän etuajassa, ensi vuoden marraskuussa.

Silti vanha järjestelmä nakuttaa vielä pitkään.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat