Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Arvokkaimpien yhtiöiden lista pysynyt lähes samana 20 vuotta – Miksi talouden murros ei näy Helsingin pörssissä?

Talous
 
Pete Aarre-Ahtio
Kuva: Pete Aarre-Ahtio

Suomen taloudessa on käynnissä nopea ja raju rakennemuutos, arvioi Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola viime viikolla Helsingin Sanomissa julkaistussa kirjoituksessaan.

Valmistava teollisuus, Suomen talouden perinteinen kivijalka, on menettänyt merkitystään. Palkat ja verot maksetaan yhä useammin palveluista tulevilla voitoilla.

”Yksityiset palvelut ovat kansantalouden valopilkku”, Pohjola kirjoittaa.

Helsingin pörssin arvokkaimpien yritysten listaa katsoessa voisi päätellä, että vallankumous on ollut näkymätön. Vuonna 2016 arvokkaimpien pörssiyhtiöiden listaa hallitsevat lähes samat yhtiöt kuin kaksi vuosikymmentä sitten.

Voisi olettaa, että rakennemuutos heijastuu myös pörssiin, jossa sijoittajat joka päivä hinnoittelevat listayritysten omaisuuden, osaamisen ja tulevaisuuden lupaukset. Suomen arvokkaimpien yhtiöiden lista on kuitenkin muuttunut kahdessa vuosikymmenessä yllättävän vähän.

Markkina-arvoltaan kymmenen arvokkaimman yrityksen listalla on vuonna 2016 seitsemän sellaista yritystä, jotka olivat listalla myös vuonna 1997, kun mukaan lasketaan Nordean edeltäjä Merita, Wärtsilän edeltäjä Metra sekä Stora Enson edeltäjä Enso.

Viisi yhtiötä – Nokia, Nordea, UPM, Stora Enso ja Sampo – ovat listalla jokaisessa viisivuotistarkastelussa.

Selvin merkki raskaan perusteollisuuden alamäestä on, että vielä vuonna 1997 arvokkaimpien yritysten joukossa olleet teräsyhtiöt Outokumpu ja Rautaruukki ovat pudonneet listalta. Rautaruukki myytiin ruotsalaiselle SSAB:lle, Outokumpu kamppailee talousvaikeuksissa.

Paljon puhutusta teollisuuden alamäestä huolimatta kymmenen arvokkaimman yhtiön joukkoon mahtuu edelleen neljä teollisuusyritystä.

Vähäinen vaihtuvuus näyttää erikoiselta, kun katsotaan, mitä maailmalla on samaan aikaan tapahtunut. Maailman arvokkaimpien yhtiöiden kärki on mennyt 15 vuodessa täysin uusiksi.

Kärjen muodostavat tällä hetkellä yhtiöt, jotka ovat tavalla tai toisella kytköksissä internettalouteen. Ne ovat syrjäyttäneet energia- ja rahoitusalan jätit.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Mika Maliranta sanoo, että pörssi on yksi ikkuna Suomen talouden rakenteisiin, mutta hän varoittaa vetämästä listasta liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

”Pörssiyhtiöt eivät anna kokonaiskuvaa kansantaloudesta.”

Hänen mukaansa arvokkaimpien pörssiyhtiöiden listasta ei voi päätellä, että talouden dynamiikka, kyky uusiutua, olisi Suomessa heikkoa.

Kun kansantaloustieteilijä haluaa selvittää, mitä kansakunta tekee elääkseen, hän tarkastelee toimipaikkoja. Se, minkä yrityksen kyltti toimipaikan katolla on, on toissijaista.

Malirannan mukaan Suomi pärjää oikein hyvin vertailussa, kun tarkastellaan, millä vauhdilla vanhoja työpaikkoja katoaa ja uusia syntyy.

”Suomessa yritys- ja työpaikkadynamiikka ei ole missään nimessä surkeaa”, Maliranta sanoo.

Lista jättääkin varjoon sen, että talouden rakennemuutos on käynnissä myös yritysten sisällä.

Kuuluisin esimerkki tästä on nahkansa moneen kertaan luonut Nokia. Se on sinnitellyt Suomen arvokkaimpien yhtiöiden joukossa 1970-luvulta lähtien, ensin monialayhtiönä, sitten matkapuhelimien valmistajana ja nykyään verkkolaiteyhtiönä.

”Nokialla tuskin oli 1990-luvulla yhtään samaa tuotantoyksikköä kuin 1970-luvulla”, Maliranta sanoo.

Palveluiden merkityksen lisääntymisestä käy esimerkiksi hissejä valmistaja Kone.

Koneen liikevaihdosta runsaat 40 prosenttia tulee korjauksista ja modernisoinnista, siis palveluista. Yhtiö on kymmenessä vuodessa tehnyt nopean nousun markkina-arvoltaan suurimpien yhtiöiden listalla.

Toinen esimerkki on voimaloita ja laivojen moottoreita valmistava Wärtsilä.

Wärtsilän tuotteet ovat teollisuutta raskaasta päästä, mutta palveluliiketoiminta tuo yli 40 prosenttia yhtiön liikevaihdosta ja työllistää yli puolet henkilöstöstä.

Raja teollisuuden ja palveluiden välillä ei ole kiveen hakattu. Palvelut eivät aja teollisuutta ahtaalle. Monet yritykset toimivat sujuvasti molemmilla aloilla.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat