Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

EU:n tukimiljardeista suuri osa menee unionin niskureille – HS matkusti junalla, joka symboloi tukien kyseenalaista käyttöä Unkarissa

Tuet vahvistavat EU-vastaisuudella pelaavaa Unkarin pääministeriä Viktor Orbánia.

Talous
 
Szilard Vörös / EST&OST
Juna kulkee maaseudulla eikä yhdisty Unkarin rataverkkoon. Jánosné Tóth (vas.), Andrea Vida ja Krisztián Németh päätyivät junan kyytiin, koska halusivat nähdä myös läheisen jalkapallostadionin.
Juna kulkee maaseudulla eikä yhdisty Unkarin rataverkkoon. Jánosné Tóth (vas.), Andrea Vida ja Krisztián Németh päätyivät junan kyytiin, koska halusivat nähdä myös läheisen jalkapallostadionin. Kuva: Szilard Vörös / EST&OST
Tausta

EU-tuet hyödyttävät valtionjohdon lähipiiriä

EU-tuet vahvistavat Unkarin taloutta, mutta samalla ruokkivat pääministeri Viktor Orbánia lähellä olevaa eliittiä, unkarilaisen Corruption Research Center Budapestin (CRCB) toukokuussa julkistettu selvitys kertoo.

CRBC selvitti Unkarin julkisia urakoita vuosilta 2009–2015. Tutkimuksessa vertailtiin urakoita, joissa olisi mukana EU-rahaa, ja urakoita oli tehty täysin unkarilaisrahalla.

Tulokset osoittivat, että EU-tuki lisäsi korruption riskiä ja ylihinnoittelua. Lisäksi Orbánin lähipiriin kuuluvien liikemiesten yhtiöt voittivat usein EU-urakoita julkisessa kilpailutuksessa. Mukana tutkimuksessa olivat muun muassa Felcsútin pormestari Lőrinc Mészáros ja Orbánin vävy István Tiborcz.

Myös Transparency International (TI) on päätynyt viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa samanlinjaisiin tuloksiin.

Unkarin TI:n selvityksen mukaan EU-projektit ovat Unkarissa usein ylihinnoiteltuja ja vaarassa lisätä korruptiota. EU-rahoitteiset projektit maksavat jopa 25 prosenttia enemmän kuin vastaavat urakat ilman EU-rahaa.

Ongelmallista on myös EU-rahojen keskusjohtoinen ohjaaminen. Transparency Internationalin mukaan korruption riskiä lisää se, että varojen ohjaaminen keskitettiin vuonna 2014 ministeriöiden ja sitä kautta pääministerin alaisuuteen.

Felcsút

On vaikea välttyä ajatukselta, että ollaan matkalla ei mistään ei mihinkään.

Kirkkaan oranssi veturi vetää kahden vaunun junaa keskellä Unkarin maaseutua. Kuuden kilometrin rata alkaa metsän laidalta. Raiteen päätepiste on saman kylän toisella laidalla keskellä peltoa.

Ikkunasta näkyy metsää ja peltoa. Väliasemalla käydään kahvilla.

Juna on lähes tyhjä kuten useimpina päivinä, mikä on herättänyt Unkarissa kysymyksiä junaradan järkevyydestä.

Toukokuussa avattu junarata onkin noussut symboloimaan sitä, miten kyseenalaisesti EU-tukia Unkarissa käytetään.

Sattumaa tai ei, nostalgiajunaksi kutsuttu pätkä raidetta sijaitsee Felcsútissa kylässä, joka tunnetaan pääministeri Viktor Orbánin kotipaikkana. Felcsútissa on alle kaksituhatta asukasta, tuplasti katsojia vetävä jalkapallostadion ja talo, jonka väitetään kuuluvan yhä Orbánille.

Stadion sijaitsee aivan jalkapallointoilijana tunnetun Orbánin kotitalon kyljessä, minkä vuoksi kylä on noussut symboloimaan pääministerin valtaa.

Unkarilainen Tóthin pariskunta saapui testaamaan toukokuussa avattua junaa 240 kilometrin ajomatkan päästä Zalaegerszegistä. He kuulivat siitä Unkarin televisiosta.

”Tulimme uteliaisuudesta.” János Tóth sanoo. Juna kiehtoi myös toisesta syystä.

”En ole matkustanut koskaan aiemmin junalla.”

Radan varren infotaulussa kerrotaan junaradan hinta. Kaksi miljoona euroa. ”Sijoitus tulevaisuuteen”, kyltissä perustellaan junarataa.

Taulussa on Euroopan unionin tähtilippu. Kaikki projektit, joihin EU-rahaa on käytetty, merkitään vastaavalla kyltillä.

EU-lipulla varustetut kyltit ovat yleinen näky Unkarissa. Unkarilaistutkija Gábor Bálas sanoo, että noin 90 prosenttia julkisista Unkarin investoinneista tehdään kokonaan tai osin EU:n tukirahoilla.

EU:n nykyisellä budjettikaudella, joka kestää vuodesta 2014 vuoteen 2020, Unkarille on korvamerkitty 21,5 miljardia euroa tukea EU:n koheesiopolitiikan alaista tukea. Summaan sisältyy koheesiorahaston lisäksi myös muita tukia.

Vielä suurempi tukirahojen saaja on Puola, joka saa 77,6 miljardia koheesiopolitiikan alaista tukea nykyisellä budjettikaudella.

Koko unionin laajuudessa puhutaan isoista rahoista: kaikkiaan koheesiopolitiikka syö kolmanneksen EU:n koko budjetista.

Tukirahoilla kurotaan umpeen kehityseroa, joka jää rikkaiden ja köyhien alueiden väliin unionin sisällä, muistuttaa Keski-Euroopan tutkija Thomas Lorman. Hän on tutkijana brittiläisessä UCL:n yliopistossa.

Tuet tasaavat kuilua, joka syntyi, kun maanosaa jakoi rautaesirippu ja kylmä sota. Unkari ja Puola jäivät toisen maailmansodan jälkeen yli 40 vuodeksi kommunismin ja Neuvostoliiton vaikutusvallan alle.

”Tämä on yksi EU:n peruspilareista – jakaa vaurautta sen jäsenmaiden kesken”, Lorman sanoo puhelimitse.

Lorman muistuttaa, että koheesiopolitiikasta on selvää hyötyä myös rikkaille jäsenmaille. Unkarin tukemisesta hyötyvät hänen mukaansa suomalaiset veronmaksajat.

”Vauras ja paremmin toimiva Unkari hyödyttää kaikkia”, Lorman sanoo.

Jos Unkarissa on töitä ja toimiva yhteiskunta, yhä harvempi muuttaa muihin EU-maihin töiden perässä. Tämä on ollut suuri kysymys erityisesti Britanniassa, jossa brexitiä ajanut leiri vaati rajoituksia maahanmuuttoon itäisistä EU-maista.

Kun Unkarin liikenneverkosto toimii, saksalaiset autotehtaat voivat toimittaa Unkarin tehtailta osat seuraavaa kokoamisvaihetta varten ajoissa eteenpäin seuraavaan tehtaaseen toiseen EU-maahan.

EU-tuet eivät ole kuitenkaan ongelmattomia. Samalla kun EU on auttanut Unkaria kehittymään, Unkari on kehittynyt suuntaan, jossa yksi puolue on keskittänyt valtaa ja kääntänyt selän EU:n perusarvoille. Unkarissa demokratiakehitys on heikentynyt sen jälkeen kun Orbán palasi pääministeriksi vuonna 2010.

Tämän vuoden aikana Puola on noussut Unkarin rinnalle Bryssel-kriittisten EU-maiden leiriin, jonka demokratiakehitys huolestuttaa unionia. EU-komissio on aloittanut tutkinnan Puolan demokratiakehityksestä, joka uhkaa rikkoa EU:n perusarvoja.

Iso osa tukimiljardeista meneekin nyt EU:n äänekkäimmille niskureille.

Itsevaltaisten otteiden voimistuminen vaikuttaa myös siihen, miten EU-tukia käytetään. Lormanin mukaan EU-varojen ohjaaminen junarataan pääministerin kotikylässä kertoo siitä, että EU:n tukirahoja ohjataan poliittisiin tarkoituksiin.

”On vaikea uskoa, että tähän kyseiseen projektiin eivät ole vaikuttaneet poliittiset tekijät”, Lorman sanoo nostalgiajunasta.

Samalla EU-tuet ovat synnyttäneet tilanteen, jossa rakenteellisia uudistuksia ei ole ollut pakko tehdä. Rakenteellisia puutteita on korvattu EU-rahalla.

Lorman mukaan viimeisen 16 vuoden aikana Unkarissa ei ole tehty perusteellisia talous-, eläke-, tai terveydenhuoltouudistuksia.

”EU:n anteliaisuus on ollut yksi syy, joka on rohkaissut Unkaria olemaan uudistumatta.”

Lorman vertaa Unkaria toiseen entiseen itäblokin maahan Puolaan, jonka talouskasvu on ollut yksi Euroopan unionin menestystarinoita. Puolassa talousrakenteita on uudistettu Unkaria tehokkaammin.

Lormanin mukaan on mahdollista, että Unkarin nykyinen valtaeliitti hyötyy tilanteesta, jossa se pysyy ”köyhänä” EU-maana ja jatkaa tukien saamista.

”Niin kauan kuin [Unkari] on riippuvainen ulkoisista tuista suurissa projekteissa, varojen ohjailu on helpompaa.”

Se, että osa yhteiskunnasta pysyy kehityksestä jäljessä, saattaa hänen mukaansa hyödyttää nykyeliittiä. EU-varoista ei tule kilpailua, kun kansalaisyhteiskunta, paikallishallinto tai yksityiset yritykset eivät ole liian vahvoja kilpaillakseen tuista.

Unkari hyötyy EU:sta, minkä pääministeri Orbán tietää hyvin. Hän ei aja eroa unionista, mutta avoin Bryssel-vastaisuus on hänen politiikkansa kulmakiviä.

Viime viikkoina Unkarin katukuvaan on ilmestynyt kylttejä, jossa hallitus maalaa Brysselin toiminnan uhkaksi Unkarille. Kyltit mainostavat lokakuussa pidettävää kansanäänestystä EU:n turvapaikanhakijakiintiöistä, joita Orbán vastustaa kiivasti.

Tienvarsimainoksissa pakolaiskriisi yhdistetään suoraan terrorismiin. Mutta näkyvin syyllinen kampanjaviestinnässä on EU tai pikemminkin kasvoton ”Bryssel”.

”Tiesitkö, että Bryssel haluaa asuttaa kaupungillisen laittomia siirtolaisia Unkariin?” lukee yhdessä kyltissä.

Avoimesta niskuroinnista huolimatta EU ei suunnittele tukien leikkaamista Unkarilta. Myöskään Puolan tukien leikkaamista ei mietitä, vaikka EU-komissio varoitti kesällä Puolaa huolestuttavasta oikeusvaltiokehityksestä.

Felcsútissa nostalginen junamatka on päättynyt. Mitä mieltä ovat unkarilaismatkailijat, oliko kahden miljoonan euron junarata kokemisen arvoinen?

”Ottamatta kantaa politiikkaan millään tavalla, odotin kieltämättä vähän enemmän”, János Tóthin seurassa Zalaegerszegistä Felcsútiin matkustanut Andrea Vida sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat