Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Jäte palaa energiaksi – yhdyskuntajätteen vieminen kaatopaikalle on loppunut muutamassa vuodessa

Talous
 
Martti Kainulainen / Lehtikuva
Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva
Fakta

Vähemmän jätettä

 EU:n jätedirektiivillä pyritään vähentämään jätemäärää ja lisäämään jätteen uusiokäyttöä ja kierrätystä.

 Yhdyskuntajätteenä syntyvästä paperi- metalli-, muovi- ja lasijätteestä pitäisi kierrättää vuonna 2020 vähintään puolet ja rakennus- ja purkujätteestä vähintään 70 prosenttia.

Lokkien kirkuna kaatopaikoilla alkaa olla historiaa, sillä kaatopaikalle ei viedä enää yhdyskuntajätteitä. Dramaattinen muutos jätteiden loppusijoituksessa on tapahtunut muutamassa vuodessa sen jälkeen kun jätelakia uudistettiin osin EU:n jätedirektiivin määräysten mukaisesti.

Vielä viisi vuotta sitten 40 prosenttia yhdyskuntajätteestä meni kaatopaikalle. Tämän vuoden alusta alkaen se on kokonaan kielletty.

”Kaatopaikoille vienti on käytännössä loppu sen jälkeen kun Itä-Suomen jätteenpolttolaitoskin on saatu täyteen toimintakuntoon”, johtaja Markku Salo Jätelaitosyhdistyksestä sanoo.

EU:ssa jäsenmaat ovat sopineet kunnianhimoisista tavoitteista siirtyä jätteiden hyötykäyttöön ja kiertotalouteen.

”Suomi on jo alittanut EU-maiden tavoitteen, jonka mukaan korkeintaan 20 prosenttia yhdyskuntajätteestä saa mennä kaatopaikalle”, ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Direktiivin mukaan puolet yhdyskuntajätteestä pitäisi kierrättää 2020 mennessä. Tähän on vielä matkaa, sillä kierrätykseen menee vasta 34 prosenttia.

Kierrätyksen huippumaita EU:ssa ovat Slovenia ja Saksa, joissa 50 prosentin tavoite on jo lähes saavutettu.

Kaatopaikalle kuskaamisen on korvannut pääasiassa jätteiden poltto. Koko maassa on nyt seitsemän jätteenpolttolaitosta.

”Se oli helpoin ja nopein tie vähentää kaatopaikkajätteen määrää”, Myllymaa sanoo.

Pääkaupunkiseudulla tehtävää hoitaa Vantaan Energian polttolaitos, joka polttaa 340 000 tonnia sekajätettä vuodessa. Laitos tuottaa puolet Vantaan kaukolämmöstä ja 30 prosenttia sähköstä.

Kaatopaikoille viedään nyt enimmäkseen erilaisia maa- ja mineraaliaineksia, joita tulee erityisesti rakentamisesta, sekä kierrätyslaitosten jäännösjätettä.

”Kaatopaikkoja tarvitaan jatkossakin turvalliseksi loppusijoituspaikaksi esimerkiksi asbestille”, Markku Salo sanoo.

Alueita joudutaan hoitamaan vuosia esimerkiksi metaani- ja vesipäästöjen takia.

Kaatopaikka on nyt jätekeskus. Esimerkiksi Espoon Ämmässuolla on biojätteen käsittelylaitos, jätemateriaalien lajittelua ja kierrätystä, biokaasun tuotantoa ja pilaantuneen maan käsittelyä.

Jatkossa uusia kaatopaikkoja ei kuitenkaan tarvita ja nykyistenkin määrä voi vähentyä.

”Niitä peitetään ja tiivistetään. Alueita voi tulla uuteen käyttöön: onhan Espoossa Tapiola Golfkin entisen kaatopaikan päällä”, Salo kertoo.

Kierrätyksen vauhdittamiseksi tarvittaisiin uusia innovaatioita kierrätysmateriaalien hyötykäytöstä. Tuorein uudistus on pakkausmuovin hyötykäyttö, kun Riihimäen Ekokem alkoi valmistaa kierrätysmuovista raaka-ainetta teollisuudelle tänä kesänä.

Esimerkiksi tekstiilikuidun hyötykäytöstä on toistaiseksi vain pienimuotoisia kokeiluja. Kuluneet tekstiilit neuvotaankin laittamaan sekajätteeseen poltettavaksi.

Kierrätys olisi tehokkainta hoitaa siellä missä jäte syntyy, mutta kotitaloudet eivät vielä lajittele riittävästi jätteitään. Esimerkiksi ruokaa heitetään paljon sekajätteeseen, josta kolmasosa onkin biojätettä.

”Kyllähän se palaa siellä uunissa, mutta ilmaston ja ympäristön kannalta ei ole mitään järkeä polttaa ruokaa”, Vantaan Energian viestintä- ja henkilöstöjohtaja Mervi Suorsa sanoo.

Jätelaitokset ovat kaksinkertaistaneet biojätteen käsittelykapasiteetin kahdeksassa vuodessa. Biojätteestä tehdään multaa tai mädättämällä biokaasua.

Yhdyskuntajätteen määrä ei ole viime vuosina juuri kasvanut. ”Keskeisin syy tähän on Suomen heikko talouskasvu”, Tuuli Myllymaa sanoo.

Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Vantaan Energian jätevoimala polttaa vuosittain 340 000 tonnia pääkaupunkiseudulta ja Uudeltamaalta kerättyä sekajätettä.
Vantaan Energian jätevoimala polttaa vuosittain 340 000 tonnia pääkaupunkiseudulta ja Uudeltamaalta kerättyä sekajätettä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat