Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

EK moittii tulorekisteriä byrokratian lisäämisestä

Uusista raportointivelvollisuuksista aiheutuu EK:n mukaan pienyrityksille merkittävää lisätaakkaa.

Talous
 
Jussi Nukari / Lehtikuva
Elinkeinoelämän keskusliitto sijaitsee Helsingin Etelärannassa.
Elinkeinoelämän keskusliitto sijaitsee Helsingin Etelärannassa. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Valmisteilla oleva kansallinen tulorekisteri uhkaa lisätä tuntuvasti pienyrittäjien hallinnollista taakkaa, varoittaa Elinkeinoelämän keskusliitto. Järjestö kritisoi valtiovarainministeriön lakiesitystä siitä, että se pakottaisi pienyrittäjät raportoimaan säännöllisesti tietoja, joita ne eivät nykyisellään kerää.

Näin lakiesitys kääntyy vastoin alkuperäistä tavoitettaan vähentää yritysten hallinnollista taakkaa, EK sanoo.

Kansallinen tulorekisteri on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2019. Sen tarkoitus on vähentää tukiin liittyvää byrokratiaa sekä luoda pohja reaaliaikaiselle verotukselle ja sosiaaliturvalle tulevaisuudessa.

Rekisteri sisältäisi muun muassa verottajan, työeläkelaitosten ja Kelan tarvitsemat kansalaisten tulotiedot. Tiedot siirtyisivät rekisteriin sähköisesti suoraan yritysten palkkahallinnosta. Yrityksille tämä tarkoittaisi helpotusta, sillä nykyisistä vuosi-ilmoituksista voidaan luopua.

EK moittii lakiesitystä siitä, että raportoitavien tietojen määrä on liian suuri. Raportointivelvollisuus koskisi tietoja, joita etenkään pienyritykset eivät nykyisellään kerää.

Palkanmaksun yhteydessä pitäisi raportoida esimerkiksi se, kuinka monta palkallista vapaapäivää ja palkatonta poissaoloa työntekijällä on ollut.

”Kyselyiden perusteella tiedämme, että erityisesti pienet työnantajat eivät tätä tietoa kerää”, sanoo johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari EK:sta.

Hänen mukaansa uusista raportointivelvollisuuksista aiheutuu yrityksille merkittävä lisätaakka.

Rantahalvari korostaa, että EK kannattaa tulorekisterin perustamista. Järjestö kuitenkin haluaa, että tulorekisteriin siirrettävien tietojen määrää rajattaisiin selvästi.

Tämä edellyttää, että sosiaaliturvalainsäädäntöä uudistetaan samalla niin, että viranomaiset pystyvät maksamaan tukia nykyistä suppeammilla tiedoilla.

Kun nyt joidenkin etuuksien kohdalla viranomaiset tarvitsevat tiedon siitä, milloin palkka on ansaittu, voitaisiin jatkossa siirtyä malliin, jossa tieto palkan maksupäivästä riittää, Rantahalvari ehdottaa. Myös muissa etuuksissa voitaisiin käyttää tietoja, jotka ovat helpommin yritysten raportoitavissa.

”Emme hae tukien pienentämistä tai kasvattamista, ainoastaan muutoksia tekniseen puoleen”, Rantahalvari sanoo.

Esitys saa kannatusta myös palkansaajaleiristä. Järjestöjen mukaan uudistus vähentäisi myös palkansaajien kohtaamaa byrokratiaa.

”Tulorekisteri on tärkeä uudistus. Viranomaisille ei tarvitsi enää toimittaa paperisia palkkakuitteja esimerkiksi vanhempainpäivärahoja, asumislisää, työttömyysturvaa tai muita sosiaalitukia hakiessa, kun kaikki tiedot olisivat saatavilla yhdessä rekisterissä”, SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo tiedotteessa.

STTK myöntää, että palkkahallinnon uudistamisesta voi tulla yrityksille kertakustannuksia, mutta samalla järjestö huomauttaa, että tulorekisteristä koituvat säästöt maksavat kustannukset takaisin todennäköisesti melko pian.

”Yritykset uusivat palkkajärjestelmiään joka tapauksessa aika ajoin. Uudistus tukisi osaltaan siirtymistä digitalisaation aikaan”, sanoo STTK:n johtaja Katarina Murto järjestön tiedotteessa.

Molemmat järjestöt varoittavat, ettei sosiaalivakuutuslainsäädäntöön saa tulorekisterin varjolla tehdä muita kuin teknisiä muutoksia.

”Häntä ei saa heiluttaa koiraa, eli sosiaaliturvaa ei saa heikentää tulorekisterin johdosta”, Murto sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat