Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomalaisyhtiöt etenevät Yhdysvalloissa verkostoilla

Suomalaisten yritysten määrä on kasvanut Yhdysvalloissa kymmenen vuoden ajan. Etenkin ohjelmisto-osaamista arvostetaan.

Talous
 
Jukka Gröndahl / HS
Smarp-startupin toimitusjohtaja Roope Heinilä muutti vuosi sitten New Yorkiin perustamaan toimistoa Manhattanille. Nyt Heinilä työskentelee Salmisaaresta käsin, ja yhtiön toinen perustaja Mikael Lauharanta asuu Yhdysvalloissa.
Smarp-startupin toimitusjohtaja Roope Heinilä muutti vuosi sitten New Yorkiin perustamaan toimistoa Manhattanille. Nyt Heinilä työskentelee Salmisaaresta käsin, ja yhtiön toinen perustaja Mikael Lauharanta asuu Yhdysvalloissa. Kuva: Jukka Gröndahl / HS
Fakta

Esimerkkejä suomalaisyrityksistä Yhdysvalloissa

 Avant valmistaa pienkuormaajia, jotka ovat herättäneet kiinnostusta ympäri Yhdysvaltoja.

 Spent on finanssiteknologiasovellus, joka on kehitetty Oulussa, mutta joka lanseerattiin kesällä vain Yhdysvalloissa.

 Kiosked tarjoaa sisältömarkkinointipalvelua, ja yksi sen toimistoista sijaitsee New Yorkissa.

 Laitilan Wirvoitusjuomatehdas lanseerasi gluteenittoman oluensa Teksasissa kesällä ja suuntaa nyt muihinkin osavaltioihin.

 Finnish Baby Box myy suomalaisia äitiyspakkauksia, ja sen suurimmat markkina-alueet Yhdysvalloissa ovat Kalifornia ja New York.

Suomalaisten yritysten määrä Yhdysvalloissa on kasvanut tasaisesti kymmenen viime vuoden ajan, ja näkymät ovat hyvät etenkin kasvuyrityksille.

Asianajotoimisto Boreniuksen New Yorkin -toimistoa vetävä osakas Jarno Vanto arvioi, että kysyntää riittää startupeille erityisesti data-analytiikan, verkkomainonnan, muotoilun, puolustusteknologian ja tietoturvallisen viestinnän alueilla – sekä toki pelialalla.

”Isommille yrityksille näkymät ovat hyvät aloilla, jotka tarjoavat tuotteita tai palveluita Yhdysvaltain infrastruktuurin uudistamiseen”, Vanto kertoo.

Hänen mukaansa Yhdysvalloissa toimii aktiivisesti yli sata suomalaisten yhtiöiden tytäryritystä, jotka suomalainen yhtiö omistaa kokonaan.

”Lisäksi pörssiyhtiöiden isommissa rakenteissa toimii varmasti toinen mokoma lisää.”

Kansainvälisen kaupan asiantuntija Veijo Komulainen arvioi, että suomalaiselle osaamiselle on kysyntää etenkin luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävän cleantechin parissa.

”Suomalainen ja eurooppalainen lainsäädäntö sekä ilmastotavoitteet ovat edellä Yhdysvaltoja, joten voimme olla etulinjassa tekemässä jotakin, millä saavutetaan osaamisen ylivoima markkinoilla”, Suomen New Yorkin pääkonsulaatissa työskentelevä Komulainen perustelee.

Lisäksi hänen mukaansa suomalainen koodausosaaminen on vertaansa vailla. Digitalisaation suomalaiskärkeä Yhdysvalloissa edustaa esimerkiksi ohjelmistoyritys Reaktor, joka avasi toimistonsa New Yorkiin vajaat pari vuotta sitten. Sen asiakkaita ovat muun muassa HBO ja Nasdaq.

”Suomen digiosaajien määrä on väkilukuun suhteutettuna korkeampi kuin muualla. Suomalaisten ohjelmistotalojen kanssa halutaan tehdä yhteistyötä, koska niissä sovitusta pidetään kiinni. Organisaatioissa on vähän hierarkiaa, ja asiakkaiden kanssa toimitaan ketterästi.”

Amerikkalaisten kiinnostuksen suomalaiseen ohjelmisto-osaamiseen on haistanut esimerkiksi Smarp, joka avasi toimistonsa New Yorkiin noin vuosi sitten.

Työntekijälähettilyyspalvelua tarjoavalla kasvuyrityksellä on Yhdysvalloissa runsaat kymmenen yritysasiakasta, joista suurin osa kuuluu Fortune 500 -listauksessa 150 tuottoisimman amerikkalaisyhtiön joukkoon. Smarpin tarjoamassa palvelussa työntekijä kerää pisteitä ja palkintoja olemalla aktiivinen yritystä koskevissa asioissa sosiaalisessa mediassa.

Toimitusjohtaja Roope Heinilän mukaan Smarp on voittanut Yhdysvalloissa kilpailutuksia, koska sen tarjoaman ohjelmiston käyttäjäkokemus on amerikkalaisversioita parempi. Se on kotimaisen teknologiaosaamisen ansiota.

Toisaalta Yhdysvaltain markkinoilla peli on raakaa, kun asioita tehdään isosti ja nopeasti, ja paikallisten kilpailijoiden rahoitukset voivat olla kymmenkertaisia suomalaiseen startupiin verrattuna.

”Tuote kopioidaan helposti lähes suoraan. Esimerkiksi LinkedIn oli aiemmin meidän asiakas, mutta nyt he tekivät melkein samanlaisen palvelun itse”, Heinilä kuvailee.

Heinilän mukaan Yhdysvalloissa menestymisen avain ovat verkostot.

”Siellä ei kukaan yrityksen edustaja vastaa puhelimeen, jos ei tunne etukäteen. Täytyy aina olla olemassa joku kontakti”, hän kuvailee.

Samaa mieltä on suomalainen designkeittiötarvikkeistaan tunnettu Magisso, joka on viisinkertaistanut Yhdysvaltain-liikevaihtonsa kolmessa vuodessa.

”Mitään ei tapahdu Pohjois-Amerikassa, jos ei pysty tutustumaan ihmisiin”, toimitusjohtaja Juhani Sirén sanoo.

Magisson tuotteita jälleenmyydään esimerkiksi Bloomingdale’s- ja Barneys-tavarataloissa. Sirén ei kerro tarkkoja konsernilukuja Yhdysvalloista, mutta hänen mukaansa liikevaihto on nyt ”reilusti lähempänä miljoonaa dollaria kuin nollaa”.

”Viime vuonna Pohjois-Amerikasta tuli suurin yksittäinen markkina-alueemme.”

Suomalaisista pk-yrityksistä noin 20 prosenttia harjoittaa vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla, selviää Suomen Yrittäjien viime kevään pk-yritysbarometrista. Näistä yrityksistä 22 prosenttia vie Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Veijo Komulaisen mielestä etenkin keskisuurten eli noin 50–500 hengen yritysten pitäisi saada uusi vauhti kansainvälistymiseen.

”En missään nimessä halua vähätellä startupeja, mutta niiden työllistämisvaikutus on vielä hyvin pieni. Keskisuurten kansainvälistymisellä voisi olla nopeammin merkittävä vaikutus Suomen työllisyyteen”, Komulainen sanoo.

”Yhdysvaltain markkinoita arkaillaan ihan turhaan. Kohtaahan sitä byrokratiaa silloinkin, kun perustaa toimiston johonkin toiseen EU-maahan.”

Suomalaisyritysten asiaa ajaa New Yorkissa ja Yhdysvalloissa sekava verkko toimijoita.

Team Finland -verkostoon siellä kuuluvat esimerkiksi Suomen New Yorkin pääkonsulaatti, Finpro ja Finnvera. Lisäksi New Yorkissa toimii kaksi suomalaista kauppakamaria: suomalais-amerikkalainen FACC ja amerikkalais-suomalainen Amcham. Ympäri Yhdysvaltoja toimii myös FACC:n pienempiä, vapaaehtoisvoimin pyöriviä kamareita.

Yhdysvaltoihin suuntaava yritys saattaa hämmentyä eri tahojen erilaisista painopisteistä ja keskinäisestä nokittelusta. Komulainen kuitenkin vakuuttaa, että mikään verkostoista ei ole ”tekemisistään mustasukkainen”.

”Markkinan kokoon nähdenhän meitä [suomalaisia toimijoita] on Yhdysvalloissa yhä liian vähän. Keskinäistä koordinaatiota ja yhteistyötä pitäisi kuitenkin edelleen parantaa, ja asiasta on keskusteltu”, Komulainen sanoo.

Laura Mendelin
”Mitään ei tapahdu Pohjois-Amerikassa, jos ei pysty tutustumaan ihmisiin”, sanoo Magisson toimitusjohtaja Juhani Sirén. Arkistokuva kesäkuulta 2015.
”Mitään ei tapahdu Pohjois-Amerikassa, jos ei pysty tutustumaan ihmisiin”, sanoo Magisson toimitusjohtaja Juhani Sirén. Arkistokuva kesäkuulta 2015.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat