Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Digitalisaation huippututkija varoittaa teknologian vallankumouksesta: ”Vanhanaikaisia töitä ei voi pelastaa”

MIT:n professori Erik Brynjolfsson pelkää, että menneisyyteen takertuvat poliitikot ja edunvalvojat tuhoavat tulevaisuuden. Ilman järkevää politiikkaa teknologinen murros lisää tuloeroja.

Talous
 
Juhani Niiranen / HS
Digitalisaation tutkija Erik Brynjolfsson uskoo, että teknologian eksponentiaalinen kehitys luo ennennäkemätöntä vaurautta. Vaarana on, että hyödyt kasautuvat pienelle eliittien joukolle.
Digitalisaation tutkija Erik Brynjolfsson uskoo, että teknologian eksponentiaalinen kehitys luo ennennäkemätöntä vaurautta. Vaarana on, että hyödyt kasautuvat pienelle eliittien joukolle. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Kuka?

Erik Brynjolfsson

 Syntynyt vuonna 1962 Yhdysvalloissa. Tanskalaiset ja islantilaiset sukujuuret.

 Valmistunut maisteriksi Harvardin yliopistosta pääaineenaan sovellettu matematiikka, tohtorin tutkinto MIT-yliopistosta.

 Palkittu johtamisen professori MIT:ssä, opettanut myös Harvardissa ja Stanfordissa. Johtaa MIT:n digitaalisen talouden tutkimusohjelmaa.

 Tutkii, kuinka teknologian kehittyminen kasvattaa tuottavuutta ja muokkaa maailmantaloutta.

Donald Trumpin presidenttiehdokkuus ja brittien äänestyspäätös erota Euroopan unionista ovat oireita teknologian huimasta kehityksestä, väittää yhdysvaltalaisen MIT-huippuyliopiston professori Erik Brynjolfsson.

”Työläiset ja keskiluokka turhautuvat, koska he eivät hyödy talouskasvusta. Päätöksenteko on lukossa, ja poliitikot lietsovat vihaa virheellisesti maahanmuuttoa kohtaan tai tarjoavat ratkaisuksi protektionismia.”

Mediaanitulot ovat polkeneet paikoillaan monessa länsimaassa jo pitkään. Yhdysvalloissa kotitalouksien reaaliset mediaanitulot ovat ostovoimakorjattuina kutistuneet vuoden 1999 jälkeen, vaikka maan talous onkin kasvanut. Yhteiskunnat rikastuvat, mutta vauraus keskittyy jo ennestään rikkaille.

Brynjolfssonin mukaan näin käy, koska yhteiskuntarakenteet eivät ole kehittyneet samaa tahtia teknologian kanssa. Hän on kirjoittanut yhdessä kollegansa Andrew McAfeen kanssa kaksi digitalisaation merkkiteosta: Race Against The Machine (2011) ja The Second Machine Age (2014).

Katkeroituneet kansalaiset syyttävät ongelmistaan maahanmuuttajia, vapaakauppaa tai halpatyömaita.

Kiinassa tehdastyöläisten määrä on kuitenkin vähentynyt huippuvuoden 1996 jälkeen, vaikka väestö on samanaikaisesti kasvanut. Globalisaatio ei siis yksin selitä tehdastyöpaikkojen katoamista. Automaatio vie töitä myös kiinalaisilta.

Brynjolfsson ei luota sokeasti teknologiaan, mutta ei myöskään kuulu teknopessimisteihin.

”Molemmat ryhmät olettavat, että teknologia määrittelee ihmiskunnan tulevaisuuden. Tosiasiassa teknologia on ihmiskunnan historian voimakkain työkalu, jonka käyttötavoista voimme päättää itse. Tätä työkalua pitäisi käyttää niin, että kaikki hyötyisivät vaurastumisesta.”

Brynjolfsson kiertää tällä viikolla Helsingissä ja Tukholmassa puhumassa päättäjille siitä, millaisia yhteiskunnallisia uudistuksia digitalisaatio vaatii. Hänen mukaansa elämme parhaillaan uutta teknologista vallankumousta – koneiden toista tulemista.

Teollinen vallankumous vapautti 1700- ja 1800-luvuilla miljoonat ihmiset fyysisestä työstä höyrykoneiden ja sähkön ansiosta. Koneet korvasivat ihmislihakset ja hevoset monin verroin tehokkaammin, ja tuottavuus alkoi kasvaa räjähdysmäisesti.

Brynjolfssonin mukaan ennen pitkää tietokoneiden johtama uusi vallankumous korvaa myös ison osan aivotyöstä.

Brynjolfssonin ja McAfeen avainargumentti on, että tietokoneet kehittyneet viimeisen 50 vuoden aikana eksponentiaalisesti. Se tarkoittaa, että teknologia edistyy kiihtyvään tahtiin ja pian harppaukset ovat niin suuria, että yhteiskuntien perusrakenteetkin pitää suunnitella uudelleen.

Kaksikon uusimman kirjan ilmestymisestä on vierähtänyt pari vuotta, ja se kaipaa jo joiltain osin päivitystä.

”Vajosimme itsekin siihen ansaan, että aliarvioimme kehitystä. Moni sanoi meille pari vuotta sitten, että Googlen itseohjautuvat autot ovat ihan söpöjä, mutta laajassa käytössä pelkkää tieteisfantasiaa. Robottitaksit alkoivat kuitenkin liikennöidä Singaporessa muutama päivä sitten. Uber kokeilee samaa Pittsburghissä”, Brynjolfsson kertoo.

Aluksi Singaporen ja Pittsburghin robottiautoissa on mukana insinööri, joka voi tarvittaessa tarttua rattiin. Itseohjautuvien ajoneuvojen kehitystä nopeuttaa koneiden syväoppiminen, joka on jo esimerkiksi tehnyt koneista ihmisiä parempia kasvojen tunnistajia tai go-lautapelin pelaajia.

Suomi on heräämässä muutokseen. Vaikka työttömyysaste on loivassa laskussa, pitkäaikaistyöttömyys yleistyy hälyttävää vauhtia. Yli vuoden ilman töitä olleiden määrä on kasvanut vuodessa 14 000:lla 127 200 ihmiseen.

Yhä useamman suomalaisen taidot eivät vastaa työnantajien tarpeita. Siksi pitkäaikaistyöttömyys ei vähene, vaikka avoimien työpaikkojen määrä kasvaa.

”Uusi talous vaatii uusia taitoja. Meidän ei missään tapauksessa pidä jarrutella teknologian kehitystä, vaan yhdistää se uudentyyppiseen koulutukseen, työllisyyspolitiikkaan ja yrityskulttuuriin. Oikein toteutettuna rikkaat, keskiluokka ja köyhät voivat kaikki vaurastua”, Brynjolfsson sanoo.

Kun automaatio vie työt paperitehtaan työntekijältä tai pankkivirkailijalta, hän jää liian usein pölyttymään kortistoon. Ideaalissa yhteiskunnassa työttömän taidot kartoitetaan heti, ja ne päivitetään välittömästi avoimia työpaikkoja vastaaviksi.

”Courseran ja Udacityn kaltaiset netin koulutusohjelmat voivat tarjota parin kuukauden ’nanotutkintoja’, jotka tekevät työttömistä taas työllistettäviä”, Brynjolfsson sanoo.

Hän korostaa, että työnantajien pitäisi päivittää työntekijöiden taitoja jatkuvasti. Lisäksi ihmisiä pitäisi kannustaa yrittäjiksi.

”Jokaisesta ei tarvitse tulla yrittäjää, mutta uskon, että yrittäjyys on taito, jota voi opettaa. Näin meillä jo tehdäänkin MIT:ssä. Tarvitsemme entistä enemmän yrittäjiä kehittämään uusia tuotteita, palveluita ja työpaikkoja, jotta uusi teknologia aidosti hyödyttäisi yhteiskuntia.”

Valtioiden pitäisi Brynjolfssonin mielestä purkaa sääntelyä uuden yrittäjyyden, kuten jakamistalouden tai robottiautojen, tieltä.

”Päättäjien tehtävänä on suojella tulevaisuutta menneisyydeltä, eikä päinvastoin. Vanhanaikaisia työpaikkoja ei voi pelastaa.”

Päättäjien pitäisi myös harkita muutoksia sosiaaliturvaan. Esimerkiksi Suomen perustulokokeilu on Brynjolfssonin mielestä positiivinen hanke. Lisäksi hän kehottaa investoimaan vaikkapa tieverkostoon ja yliopistoihin.

”Kun taloudella menee heikosti, poliitikoilla on houkutus leikata infrastruktuurista, tutkimuksesta ja koulutuksesta, vaikka investoinnit näihin kohteisiin ruokkivat talouskasvua. Suomi ei ole ainutlaatuinen tapaus. Monessa maassa poliitikot tekevät päinvastoin, kuin mitä valtaosa ekonomisteista suosittelee.”

Vuosikymmenten aikajänteellä yhteiskuntien pitää varautua perinteisen palkkatyön katoamiseen. Se tarkoittaisi valtavaa taloudellista ja kulttuurista muutosta.

”Työ on iso osa ihmisten identiteettiä. Suosinkin sellaista sosiaaliturvaa, joka täydentäisi ihmisten työtuloja. Asteittain sosiaaliturva voisi muuttua kaikille maksettavaksi perustuloksi, jos koneet alkavat tehdä valtaosan työstä. Silloin palkkatyö ei voi enää olla elämän tarkoitus. Kulttuurin pitää tältä osin joustaa.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat