Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tuet historiaan ja maataloudesta markkinaehtoista – 30 vuodessa, uskoo Raision toimitusjohtaja

Yli kolmannes Raision liikevaihdosta tulee Britanniasta, mutta brexit ei pelota yhtiötä. Toimitusjohtaja Matti Rihko uskoo, että elintarvikealalla on edessään loistava tulevaisuus.

Talous
 
Vesa-Matti Väärä
Raisio rakentaa kahdeksan miljoonan euron bioenergialaitosta, joka täyttää tehdasalueen energiantarpeet ja maksaa itsensä takaisin kuudessa vuodessa. ”Vaikka investointia puoltavat myös ympäristösyyt, emme rakentaisi tätä laitosta, ellei se olisi taloudellisesti kannattava”, toimitusjohtaja Matti Rihko sanoo.
Raisio rakentaa kahdeksan miljoonan euron bioenergialaitosta, joka täyttää tehdasalueen energiantarpeet ja maksaa itsensä takaisin kuudessa vuodessa. ”Vaikka investointia puoltavat myös ympäristösyyt, emme rakentaisi tätä laitosta, ellei se olisi taloudellisesti kannattava”, toimitusjohtaja Matti Rihko sanoo. Kuva: Vesa-Matti Väärä
Fakta

Maatalouden uudisraivaaja

 Vuonna 1939 joukko viljelijöitä perusti Vehnä-yhtiön ja rakensi Raision kuntaan myllyn, jonka liepeille rakentui elintarviketeollisuutta. Vehnästä tuli fuusioiden kautta Raisio-yhtiö.

 Nyky-Raisio valmistaa välipaloja, Benecol-terveystuotteita ja makeisia. Raisio tuottaa myös rehuja ja tekee viljakauppaa.

 Yhtiöllä on omia tehtaita Suomessa, Britanniassa ja Tšekissä, mutta moni sen tuotteista tulee sopimusvalmistajilta.

 Raisiolla on kokeellisia hankkeita, kuten maatilojen digitaaliset seurantapalvelut, maidon tuotantoa tehostava rehu ja kalakantoja säästävä kirjolohien kasvatustapa.

Vaikka Britannia torjui kesäkuun kansanäänestyksessä EU:n ja punnan arvo romahti yli kymmenen prosenttia, elintarvikeyhtiö Raisio luottaa yhä brittikuluttajien nälkään.

”Vaalituloksella ei ole niin väliä liiketoiminnallemme. Tulkoon vaikka tullimuurit – me sopeudumme ja etsimme markkinaraon. Jos meillä on tuotteita, joita kuluttaja haluaa, brexitin vaikutukset jäävät pieniksi”, toteaa Raision toimitusjohtaja Matti Rihko.

Rihko vieraili äänestyksen aikaan Britanniassa, Raision suurimmilla markkinoilla. Hänen mielestään kansa valitsi menneisyyden.

”Brittinuoret kokivat vanhemman sukupolven tehneen heille karhunpalveluksen. On ihmisiä, jotka ajattelevat, että kansainvälisen markkinatalouden ulkopuolelle voi jättäytyä ja vanhat ajat palaavat sellaisenaan.”

Toisen maailmansodan aikaan perustetun Raision juuret ovat syvällä maalaisliittolaisessa mullassa, kaukana markkinatalouden myllerryksestä.

Kekkonen toimi pääministeriaikoinaan 1950-luvulla Raision Margariini -yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajana. Näin hyvä hallintotapa tuolloin toimi”, Rihko naurahtaa.

Vuonna 1956 Urho Kekkonen valittiin ensimmäiselle presidenttikaudelleen. Vasta silloin poliittinen valta-asema muodosti esteellisyysongelman, ja presidentti jätti Raision.

”Suljetussa taloudessa tätä pidettiin toimivana järjestelmänä. Sitten markkinat avautuivat ja Suomi liittyi EU:hun. Nykyään olemme avoimessa markkinataloudessa toimiva pörssiyhtiö. Tavoittelemme omistajillemme voittoa”, Rihko selittää.

Voittoa Raisio on tehnytkin. Matti Rihkon kymmenvuotisella toimitusjohtajan kaudella yhtiö on nostanut osinkoaan yhdeksän kertaa peräkkäin. Se on Rihkon mukaan Helsingin pörssin ennätys. Viime vuonna Raisio teki historiansa parhaan tuloksen.

Vertailukelpoisen liikevoiton suhde liikevaihtoon oli kymmenen prosenttia, mikä on elintarvikealalla huima luku. Edes Pauligin ja Fazerin kaltaiset perheomisteiset laatuyhtiöt eivät yltäneet samaan, vaikka Raision liikevoittoa rasittaa heikosti menestyvä rehu- ja viljabisnes.

Kauratuotteiden suosion kasvu on kolminkertaistanut Elovena-brändin myynnin kymmenessä vuodessa. Nopeatempoinen arki on tehnyt ruoastakin mobiilia. Kätevästi pakatut välipalat, kuten keksit, puurokupit ja rahkat, kasvattavat suosiotaan.

”Elämän kaupungistuessa ihmiset syövät yhä isomman osan päivittäin kuluttamistaan kaloreista sormista. Kun kuluttajien koulutustaso ja ulkonäköpaineet kasvavat, he ovat kiinnostuneempia hyvinvoinnistaan ja haluavat entistä enemmän terveellisiä välipaloja.”

Pörssiyhtiöiden mantra voitontavoittelusta ei ollut Raisiolle itsestäänselvyys vielä viime vuosikymmenellä. Kun Rihko aloitti Raision toimitusjohtajana vuonna 2006, yhtiön strategia lähti liikkeelle siitä, kuinka Raisio voisi ostaa mahdollisimman paljon viljaa suomalaisilta pelloilta.

”Se oli taloudellisesti katastrofi, ja meillä oli iso kriisi päällä. Nyt ajattelutapa on ihan eri. Meidän pitää toimia kuluttajaimun mukaan sen sijaan, että kuvittelisimme voivamme puskea tuotteita markkinoille väkisin”, Rihko kertoo.

Raision osake on viljelijöiden suosiossa, ja yhtiön omistajiin kuuluu Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK. Liitolla on osakkeista vain pari prosenttia, mutta äänivallasta lähes kymmenesosa. Raisio on Suomen suurimpia viljan ostajia; ei ole ihme, jos viljelijät toivovat yhtiön pitävän heidän puoliaan.

Rihko kuitenkin uskoo, että globaali kilpailu hyödyttää kansantalouksia pitkällä aikajänteellä. Suomalaisten ostovoima on yli nelinkertaistunut vuoden 1980 jälkeen, kertovat Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tilastot.

Tästä syystä Rihko tyrmää myös brittien siilipuolustuksen.

”Jos Britannia haluaa sulkeutua, heillä on jatkossa vähemmän fyrkkaa käytössään. Ihmiset unohtavat, miten heikko elintaso ennen oli. Esimerkiksi 1970-luvulla suomalaiset käyttivät tuloistaan noin 30 prosenttia ruokaan, nyt lukema on vähän yli kymmenen pinnaa.”

Rihko toivoo, että Britannia valitsee EU:sta lähtiessään niin kutsutun Norjan mallin, jossa Britannia jatkaisi Euroopan talousalueen jäsenenä. Tavarat, palvelut, pääomat ja työntekijät liikkuisivat yhä vapaasti EU:n ja Britteinsaarten välillä.

EU:ta vastaan äänestäneet britit eivät helpolla tätä nielisi, sillä moni äänesti lähdön puolesta torjuakseen maahanmuuttoa.

Mikään suomalainen pörssiyhtiö ei ole niin riippuvainen brittimarkkinoista kuin Raisio. Viime vuonna 37 prosenttia yhtiön liikevaihdosta tuli Britanniasta. Raision koko liikevaihto oli 520 miljoonaa euroa.

Yhtiö on karsinut alkuvuoden aikana Britannian heikoimpia lenkkejä. Esimerkiksi heinäkuussa Raisio myi Walesissa sijaitsevan välipalapatukkatehtaan.

”Tehdas olisi vaatinut isoja investointeja. Tuotanto oli tappiolla, ja brexit olisi hankaloittanut kuviota entisestään. Brexit ei vaikuttanut myyntipäätökseen, mutta teki siitä entistä oikeamman”, Rihko kertoo.

Raisiolla on yhä tuotantoa Britanniassa, mikä lieventää punnan heilahtelujen vaikutuksia.

”Nostamme todennäköisesti kuluttajahintoja kompensoidaksemme punnan heikkenemistä, mutta niin tekevät myös kilpailijamme. En usko, että brexit johtaa tullimuuriin, mutta jos näin käy, sekin vaikuttaisi kaikkiin toimijoihin eikä vain meihin.”

Rihko uskoo vakaasti, että markkinatalous valtaa myös ruoantuotannon, vaikka taloudellinen protektionismi ja populismi jylläävät monessa maassa.

”Ruokabisnes on ymmärretty väärin. Maataloustukia myönnetään, jotta maataloutta ylipäänsä olisi. Näin on tällä hetkellä pakko tehdä, koska maatalous ei toimi markkinoiden ehdoin. Pitkällä aikavälillä ostovoimaisia kuluttajia tulee kuitenkin lisää.”

Lähes 40 prosenttia Euroopan unionin budjetista menee yhä maatalouden tukemiseen. Suomessa maatilat saavat vuosittain noin kahden miljardin euron tukiaiset. Myös esimerkiksi Yhdysvallat ja Japani tukevat maatilojaan vuolaasti.

Tästä huolimatta Rihko ennustaa, että koko elintarviketeollisuus alkutuotantoa myöten voi kisata markkinataloudessa. Yhtiöiden koko, osaaminen ja patenttisalkkujen sisältö ratkaisisivat, ketkä menestyisivät.

”Älä silti kirjoita, että ’koeta maitotila pärjätä tänä vuonna omillasi’. Markkinaehtoisuuden leviämisessä menee vielä kolmisenkymmentä vuotta.”

Voisiko maatalous toimia ilman tukia myös Suomessa?

”Kyllä”, Rihko sanoo ja purskahtaa sitten nauruun. ”Nyt sinä mietit, että mitähän sieniä tuo on syönyt.”

Hän perustaa ennusteensa kasvavaan kysyntään ja maapallon rajallisiin mahdollisuuksiin tuottaa ravintoa.

Kehittyvien talouksien keskiluokkaistuminen luo markkinoita monipuolisille elintarvikkeille. Esimerkiksi Kiinan suurkaupunkien asukkaat ohittavat jo suomalaiset kolesteroliarvoissa. Tähän ongelmaan Raisio yrittää pureutua Benecol-tuotteilla.

”Pitkään ajateltiin hölmösti, että ruoan kysynnän ajuri on väkiluku. Ei kysyntä riipu väkiluvusta vaan ostovoimasta.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat