Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Nordean asiantuntijat: Asunnosta ei ole välttämättä eläkepäivien turvaksi

Nordean asiantuntijoiden mukaan jokaisen pitäisi hyvissä ajoin ja tietoisesti päättää, minkälaista elintasoa eläkevuosina tavoittelee.

Talous
 
Sari Gustafsson / Lehtikuva
Omistusasunto ei välttämättä ole hyvä sijoitus.
Omistusasunto ei välttämättä ole hyvä sijoitus. Kuva: Sari Gustafsson / Lehtikuva

Nordean teettämän kyselytutkimuksen mukaan jo yli puolet suomalaisista säästää tai sijoittaa eläkepäivien lisäturvaksi.

Pankkien kestohuolenaiheena on ollut, etteivät suomalaiset säästä vanhuuden varalle, vaikka eläkkeelle jääminen merkitsee aina huomattavaa tulotason pudotusta. Saarna näyttää vihdoin menneen perille.

Nordean kyselyn mukaan vain runsas viidennes suomalaisista uskoo, että lakisääteinen eläke riittää toivottuun elintasoon. Miesten luottamus eläkkeen riittävyyteen on heikentynyt vuodessa selvästi, kahdeksan prosenttiyksikköä.

”Muutos on merkittävä. Liian harva kuitenkaan tekee asialle mitään. Sijoittaminen myös aloitetaan turhan myöhään”, ekonomisti Olli Kärkkäinen sanoo.

Eläkepäiviä varten säästävien määrä on kuitenkin selvässä nousussa. Lisäsäästöjä kartuttaa 58 prosenttia suomalaisista, neljä prosenttiyksikköä useampi kuin vuosi sitten.

Yleisin vanhuuden turva ovat perinteiset talletukset tai sijoitukset. Lähes 40 prosenttia kertoo sijoittavansa tilille, rahastoihin, osakkeisiin tai sijoitusvakuutuksiin.

Suosittu turva on myös velaton omistusasunto. Lähes 20 prosenttia ajattelee, että asuntoa voi käänteisen asuntolainan kautta tarvittaessa käyttää menojen rahoittamiseen. Lisäksi yhdeksän prosenttia suunnittelee muuttavansa pienempään asuntoon tai halvemmalle paikkakunnalle.

”Tässä suhteessa on syytä muistaa, että oma asunto ei tuo kassavirtaa vaan siitä voi tulla esimerkiksi huomattavia remonttikuluja. On myös iso ero siinä, missä asunto sijaitsee. Muuttotappiopaikkakunnalla sijaitseva omakotitalo ei juuri tuo turvaa”, varallisuudenhoidon johtaja Risto Kuoppamäki sanoo.

Noin 15 prosentilla säästäjistä on vapaaehtoinen eläkevakuutus tai ps-tili. Tuotteita ei ole veroedun heikennysten vuoksi myyty enää vuosiin juuri lainkaan, mutta vanhoja vakuutuksia on yhä paljon. Sijoitusasunto on seitsemällä prosentilla eläkesäästäjistä.

Viisi prosenttia laskee vanhuuden turvansa perinnön varaan.

Kaikki eivät välttämättä tarvitsekaan lisäturvaa eläkepäivien varalle. Todella hyvätuloiset saavat riittävän suurta eläkettä mukavaan elämään. Toisaalta joku tyytyy ihan mielellään vähän matalampaan elintasoon. Monille tulojen ja elintason lasku tulee kuitenkin yllätyksenä.

”Jokaisen olisi syytä tehdä tietoinen ja rationaalinen päätös, että tietää minkälaista tuloa eläkkeellä saa. Esimerkiksi eläketurvakeskuksella on laskureita, joilla voi selvittää, minkä suuruinen eläke on. Jos hyväksyy, miten paljon elintaso laskee, ei tarvitse tehdä mitään. Jos tulot jäävät omasta mielestä liian pieniksi, pitää alkaa varautua hyvissä ajoin”, Kärkkäinen sanoo.

Nordean kyselyn mukaan eläkettä varten säästävät suomalaiset käyttävät säästämiseen yleensä 50–200 euroa kuukaudessa.

”50 euroa on aika pieni summa, varsinkin jos säästämisen aloittaa myöhään. Jos eläkesäästöjä alkaa kartuttaa vasta 50-vuotiaana, summien on oltava huomattavasti suurempia”, Kuoppamäki sanoo.

Parasta olisi Nordean asiantuntijoiden mukaan aloittaa eläkesäästäminen jo siinä vaiheessa, kun otetaan ensimmäistä asuntolainaa. Harva kuitenkaan tekee niin.

”On ehkä juuri saatu ensimmäinen vakituinen työpaikka, eikä eläke tunnu kovin läheiseltä asialta siinä vaiheessa”, Kärkkäinen sanoo.

Kuoppamäen mukaan sijoitusten riskitaso pitää aina miettiä asiakkaan riskinsietokyvyn mukaan. Hyvin matalariskisillä sijoituksilla tuottoa ei tosin juuri kerry, koska korkotaso on niin matala.

”Hyvä salkun hajautus on aina paikallaan. Osakkeiden vastapainona korkosijoituksia. Myös sijoitusasunto voi olla ihan hyvä vaihtoehto, joka tuo säännöllistä kassavirtaa. Siitä on toki aina jonkin verran myös vaivaa”, Kuoppamäki sanoo.

Kyselytutkimuksen aineistosta selviää myös se, että suomalaiset sopeutuvat nopeasti eläkejärjestelmän muutoksiin. Käsitys sopivasta eläkeiästä on noussut hyvin nopeasti. Tämän vuoden kyselyssä jo 33 prosenttia oli sitä mieltä, että sopiva eläkeikä on yli 65 vuotta. Viime vuonna tätä mieltä oli 28 prosenttia.

”Voi kysyä, että ovatko nuorimmat ikäluokat kuitenkaan hahmottaneet, että eläkeuudistuksen mukaan heidän tavoite-eläkeikänsä alkaa luvulla seitsemän. Tänä vuonna 30 vuotta täyttävien tavoite-eläkeikä on 70 vuotta”, Kärkkäinen sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat