Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pitäisikö velaksi ostavan maksukyky tarkistaa? Teleoperaattorit myyvät jopa tuhannen euron arvoisia laitteita osamaksulla nuorille

Pikavippiä tai luotollista korttia ei yleensä saa edes työssäkäyvä ennen 20 ikävuotta.

Talous
 
Ville-Veikko Kaakinen / HS
Sara Antikainen (vas.) ja Victoria Johansson ovat 19-vuotiaina jo töissä Kansallisbaletin nuorisoryhmän tanssijoina. Molemmat asuvat vielä kotona ja puhelimetkin ovat vanhempien hankkimia. Osamaksuveloista heillä ei ole kokemusta. ”Tämä iPhone on ensimmäinen älypuhelimeni. Vanhemmat ostivat sen osamaksulla. Kännykän kulutkin vanhemmat maksavat. Itse maksan ylipäätään säälittävän vähän mitään”, Antikainen kertoo. Johanssonilla on käytössä pikkusiskon vanha iPhone. ”Se on minullekin ensimmäinen älypuhelin.”
Sara Antikainen (vas.) ja Victoria Johansson ovat 19-vuotiaina jo töissä Kansallisbaletin nuorisoryhmän tanssijoina. Molemmat asuvat vielä kotona ja puhelimetkin ovat vanhempien hankkimia. Osamaksuveloista heillä ei ole kokemusta. ”Tämä iPhone on ensimmäinen älypuhelimeni. Vanhemmat ostivat sen osamaksulla. Kännykän kulutkin vanhemmat maksavat. Itse maksan ylipäätään säälittävän vähän mitään”, Antikainen kertoo. Johanssonilla on käytössä pikkusiskon vanha iPhone. ”Se on minullekin ensimmäinen älypuhelin.” Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS
Ville-Veikko Kaakinen / HS
Ronja Aro, 20, on ostanut yli 700 euroa maksavan iPhonensa käteisellä. ”Säästin siihen etukäteen palkasta. Monet tutut ostavat osamaksulla ja saattavat maksaa kahtakin puhelinta yhtä aikaa, kun ensimmäinen on hajonnut. En halua sellaista tai ylipäätään velkaantua. En osta mitään muutakaan osamaksulla”, myyjänä työskentelevä Aro sanoo.
Ronja Aro, 20, on ostanut yli 700 euroa maksavan iPhonensa käteisellä. ”Säästin siihen etukäteen palkasta. Monet tutut ostavat osamaksulla ja saattavat maksaa kahtakin puhelinta yhtä aikaa, kun ensimmäinen on hajonnut. En halua sellaista tai ylipäätään velkaantua. En osta mitään muutakaan osamaksulla”, myyjänä työskentelevä Aro sanoo.

Moni vanhempi näkee sen omin silmin, ja moni kehityspsykologi on samaa mieltä: 18-vuotias ei välttämättä ole vielä kypsä kantamaan vastuuta raha-asioistaan.

Siksi moni vanhempi on hämmästynyt, kun viikkorahoilla ja vanhempien täysihoidossa elävä koululainen on kantanut teleoperaattorin kaupasta uudenkarhean lähes tuhannen euron älylaitteen. Velaksi.

Operaattorit eivät kysele tulotietoja, eivätkä muutenkaan, millä nuoren on tarkoitus tietokoneensa tai puhelimensa maksaa. Jopa tuhannen euron laitteen saa kolmen suurimman operaattorin kaupasta ulos ilman selvitystä maksukyvystä.

”Lähtökohta on, että 18-vuotias on täysivaltainen ja hän voi tehdä sopimuksia. Meillä on kuitenkin tuotekohtaiset eurorajat, miten kalliin laitteen voi saada. Raja on noin tuhat euroa. Ei siis ole mahdollista kantaa useiden tuhansien eurojen arvosta tavaraa ulos”, Sami Aavikko Dna:sta sanoo.

Dna tarkistaa ostajien mahdolliset maksuhäiriömerkinnät, mutta niitähän vasta 18 vuotta täyttäneelle ei ole ehtinyt kertyä.

Samaa käytäntöä noudattavat muutkin operaattorit. Puhelimia ja kannettavia tietokoneita on mahdollista ostaa osamaksulla, vaikka ei olisi säännöllisiä tuloja. Eri operaattoreiden liikkeet kiertämällä 18-vuotias voi siis ottaa yhteensä tuhansien eurojen osamaksuvelat.

Operaattorien toiminta on poikkeuksellista. Esimerkiksi useimmilta pikavippifirmoilta ei heru luottoa vasta täysi-ikäistyneelle. Luoton myöntämisen ikärajat vaihtelevat yleensä 20–23 vuoden välillä. Poikkeuksiakin kyllä löytyy. Pankeistakaan ei saa yleensä luotollista korttia vielä 18-vuotiaana, vaikka olisi vakituinen työpaikkakin.

Asiakastiedon kerääminen maksuhäiriötilastojen mukaan nuorimpien ikäluokkien maksuhäiriöt ovatkin jonkin verran vähentyneet.

”Se näkyy, että useimmat luotonantajat eivät myönnä luottoa enää alle 20-vuotiaille, koska siellä riskit ovat niin suuret”, liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen sanoo.

Nuorten maksuhäiriöt kertyvät yleensä monesta lähteestä. Velkoja yritetään pitkään hoitaa uudella velalla, kunnes lopulta pyramidi kaatuu. Tyypillisesti maksurästejä on lopulta kertynyt niin verkkokaupoista, teleoperaattoreilta, pankkilainoista kuin pikavipeistä.

Kuluttajansuojalain mukaan kulutusluoton myöntäjän pitää varmistua velallisen maksukyvystä eli edes jonkinlaisista säännöllisistä tuloista. Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimiehen Paula Hannulan mukaan operaattoreiden laitekauppaan säännös ei yllä.

”Täysin korottomat ja kuluttomat luotot on jätetty tämän kohdan soveltamisalan ulkopuolelle. Operaattorien tapauksissa osamaksuhinta on juuri sama kuin käteishintakin. Mutta on erittäin hyvä kysymys, pitäisikö lain soveltamisalaa tältä osin muuttaa. Olemme pohtimassa asiaa jo tämän syksyn aikana”, Hannula sanoo.

Velkaantumistilastot kertovat, että nuorille kertyy maksuhäiriöitä muistakin luotoista kuin korkeakorkoisista pikavipeistä.

Elisan liiketoimintajohtajan Jan Virkin mukaan luoton myöntäminen 18-vuotiaille ei ole osoittautunut erityiseksi ongelmaksi ainakaan operaattorin näkökulmasta.

”Tämä on käytännössä pieni asiakasryhmä. Hyvin usein alle 20-vuotiaiden liittymät ovat vanhempien nimissä ja sama pätee varmasti myös laitekauppaan. Erilaisilla tarkastusprosesseilla kuitenkin varmistamme, ettei sama henkilö esimerkiksi yritä ostaa useita laitteita peräjälkeen”, Virkki sanoo.

Hannulan mukaan toinen puhelinten osamaksukauppaan liittyvä ongelma on se, etteivät puhelimet välttämättä kestä nuorten käytössä edes koko osamaksuaikaa. Näin moni päätyy maksamaan päällekkäin useamman laitteen maksuja.

”Tämä voi olla nuoren ihmisen talouden hallinnan näkökulmasta ongelmallista”, Hannula sanoo.

Dna:lta ja Soneralta kerrotaan, että nuorilla ikäryhmillä on eniten häiriöitä maksujen kanssa. Nuoret myös haluavat käsiinsä usein juuri operaattoreiden kalleimpia tuotteita siitä riippumatta, mikä oma maksukyky on.

”Nuoret eivät välttämättä ymmärrä, että sillä on merkitystä, maksaako puhelimesta 15 vain 30 euroa kuukaudessa”, Aavikko sanoo.

Ville-Veikko Kaakinen / HS
Metropoliassa opiskeleva Tuomo Salmi, 22, maksoi Google Nexus -kännykkänsä kerralla kokonaan. ”En osta muutenkaan osamaksulla. Eikä kännykästä ole minusta myöskään järkevää maksaa 700 euroa, minkä vaikka iPhone maksaa.” Salmen tuttavapiirissä ei ole mitenkään yleistä ostaa osamaksulla asioita. ”Velkaongelmista en ole lähipiirissä kuullut.”
Metropoliassa opiskeleva Tuomo Salmi, 22, maksoi Google Nexus -kännykkänsä kerralla kokonaan. ”En osta muutenkaan osamaksulla. Eikä kännykästä ole minusta myöskään järkevää maksaa 700 euroa, minkä vaikka iPhone maksaa.” Salmen tuttavapiirissä ei ole mitenkään yleistä ostaa osamaksulla asioita. ”Velkaongelmista en ole lähipiirissä kuullut.”
Pikavipeissä yhä lähes 200 prosentin vuosikorkoja

Pikavippifirmat kukoistavat entiseen tapaan, vaikka alaa on yritetty useita kertoja suitsia lainsäädännöllä. Kolme vuotta voimassa olleen kuluttajansuojalain mukaan alle 2 000 euron lainoissa todellinen vuosikorko saa olla korkeintaan viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Vippiä ei saa myöskään antaa yöaikaan eli kello 23–7.

Käytännössä pikavippiala on kiertänyt säännöt. Lähes kaikki pikavippifirmat myöntävät luoton vähintään 2 000 euron tililuottona, jota saa nostaa osissa. Näin korko- tai aikarajoitukset eivät niitä koske.

Luottojen korot ja palkkiot ovat edelleen härskejä. Jo nostetusta summasta peritään tyypillisesti esimerkiksi 15 prosentin nostopalkkio. Sadan euron nostosta saa käteen vain 85 euroa.

Nostetusta summasta juoksee jopa yli sadan prosentin vuosikorko. Lisäksi jokaisesta kuukausimaksuerästä maksetaan esimerkiksi viiden euron laskutuslisä. Todellinen vuosikorko voi pienissä lainasummissa nousta lähelle 200 prosenttia. HS:n mielipideosastolla eräs vanhempi kertoi luotosta, jonka todellinen vuosikorko oli yli 400 prosenttia.

Hinnat vaihtelevat paljon. Joiltain vipin tarjoajilta saa edelleen esimerkiksi sadan euron lainan ”vain” 50 prosentin todellisella vuosikorolla.

Kuluttaja-asiamies Päivi Hentusen mukaan tilanteeseen on yritetty puuttua, mutta pikavippiyritykset ovat onnistuneet estämään aikeet. Tuomioistuimista on muun muassa yritetty saada linjausta kohtuullisen koron tasosta.

”Olemme ajaneet käräjäoikeudessa seitsemän kuluttajan tapauksia. Käytännössä vippiyritykset ovat kaikissa näissä tapauksissa itse kohtuullistaneet koron, ja jutut ovat rauenneet”, Hentunen sanoo.

Hentusen mukaan pikavippejä rajoittavan lainsäädännön valmistelussa oletettiin, että luotonantajat tarkistaisivat huolellisesti yli 2 000 euron luoton hakijoiden maksukyvyn ja korotkin olisivat matalampia. Näin ei käytännössä tapahtunut, vaan korot ovat korkeita, eikä maksukyvyn arviointikaan aina ole riittävää.

”Olemme valmistelemassa kokemustemme perusteella kannanottoa, jossa toivomme, että lainsäädäntöä katsottaisiin vielä uudestaan sekä sopimusehtojen että markkinoinnin osalta. Meidän mielestämme näille yli 2 000 euron vipeille esimerkiksi 35 prosenttia voisi olla korkein sallittu todellinen vuosikorko, jos se pienille on 50 prosenttia”, Hentunen sanoo.

Hän muistuttaa, että pikavippeihin turvautuvat yleensä vain ne, jotka muutenkin ovat huono-osaisia.

”Niin moneen asiaan pätee, että köyhä maksaa enemmän. Siellä missä rahaa on vähiten, siellä niitä suuria kustannuksiakin peritään”, Hentunen sanoo.

Hentusen mukaan kuluttajien kannattaisi vaatia kohtuuttomien korkoehtojen sovittelua. Siihen saa apua kuluttajaneuvonnasta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat