Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kilpailuoikeuden huipputuntija Applen 13 miljardin euron riidasta: Irlanti syytettynä, ei Apple

Kärjistäen Apple ei ole tehnyt mitään väärin hyödyntäessään Irlannin valtion sille kansallisen lainsäädännön nojalla tarjoamia veroetuja, arvioi kilpailuoikeuteen erikoistunut yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki.

Talous
 
CLODAGH KILCOYNE / Reuters
Applen tunnus kaupan ikkunassa Irlannin Galwayssa.
Applen tunnus kaupan ikkunassa Irlannin Galwayssa. Kuva: CLODAGH KILCOYNE / Reuters

Euroopan komissio määräsi tiistaina puhelimista ja tietokoneistaan tunnetun Applen palauttamaan 13 miljardia euroa sille myönnettyjä valtiontukia. Päätöksessä arvostelu kohdistuu Irlannin valtioon, joka on komission mielestä rikkonut Euroopan unionin valtiontukisääntöjä.

”Komissio pyrkii Applen tapauksessa puuttumaan valtion yrityksille tarjoamien veroetujen aiheuttamiin kilpailun vääristymiin valtiontukisäännösten nojalla. Tässä tapauksessa Irlannin valtio on siis rikkonut Euroopan unionin valtiontukisääntöjä tarjoamalla Applelle perusteettoman veroedun”, sanoo kilpailuoikeuteen erikoistunut Aalto-yliopiston yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan valtiontuet yritystoiminnalle ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Valtiontuen kieltämisellä pyritään siihen, että valtio ei saa antaa valikoivasti tukea joillekin yrityksille. Valikoiva tuki vääristäisi sisämarkkinoiden toimintaa ja kilpailua.

”Ilman muuta yritys pyrkii aina maksimoimaan voittonsa ja minimoimaan kustannuksensa. Kärjistäen Apple ei ole tehnyt mitään väärin hyödyntäessään Irlannin valtion sille kansallisen lainsäädännön nojalla tarjoamia veroetuja, mutta valtion Applelle myöntämät veroedut ovat vastoin EU:n valtiontukisääntöjä.”

Kuoppamäki korostaa komission toteavan, että Apple on luomillaan keinotekoisilla rakenteilla pystynyt lähes välttämään voittojensa verottamisen EU-valtioissa. Komission päätöksen mukaan Applen toteutunut ja tosiasiallinen veroaste EU:valtioissa olisi ollut vuonna 2014 vain 0,005 prosenttia tuloksesta.

”Valtiontukioikeudellisesti kyse on siitä, miten tulkittaisiin siirtohinnoittelua ja selektiivisyyttä [valikointia] koskevia periaatteita yritysten verosuunnittelussa”, Kuoppamäki sanoo.

Verosuunnittelu kansainvälisessä liiketoiminnassa hyväksyttyä toimintaa, jossa yritys ottaa huomioon eri valtioiden verotuksen.

Hyväksyttyjä valtiontukia esimerkiksi rahoituksessa ovat sellaiset, joissa noudetaan ”markkinasijoittajaperiaatetta”. Sen mukaan valtiontuki on annettava sellaisilla ehdoilla, jotka yksityinen sijoittaja voisi vastaavassa tilanteessa hyväksyä. Toisin sanoen valtio ei saa myöntää rahoitusta paremmilla ehdoilla kuin sijoittaja.

Applen tapauksessa kysymys on oikeudellisesti siitä, missä tapauksissa komissio voi puuttua kansalliseen verotuksen valtiotukisääntöjen perusteella.

Euroopan unionissa verotus on kansallisessa lainsäädännössä päätettävä asia, minkä takia Irlannin valtiovarainministeri Michael Noonan ilmoitti uutistoimisto Reutersin mukaan harkitsevansa komission päätöksestä valittamista Euroopan unionin tuomioistuimeen.

”Irlannin valtio katsoo, että se ei ole antanut valikoivaa etua Applelle vaan kyse on kansallisen lainsäädännön mahdollistamasta toiminnasta. Komissio taas katsoo, että Irlannin valtio on antanut tosiasiassa Applelle kiellettyä etua suhteessa muihin yhtiöihin.”

Professori Kuoppamäen mielestä on hyvin vaikea ennakoida, kumpi asian voittaa Euroopan unionin tuomioistuimessa: komissio vai Irlanti.

”Yhtäältä Irlannin mahdollisella valituksella on menestymisen mahdollisuudet. Toisaalta historia on osoittanut, että valtiotukisääntöjä on tulkittu aika joustavasti. En olisi yllyttänyt, jos komissio voittaisi kiistan Euroopan unionin tuomioistuimessa.”

Laajemmassa asiayhteydessä kysymys on EU:n sisämarkkinoiden toiminnasta.

”Perimmäinen kysymys on oikeastaan se, missä määrin valtiot voivat EU:ssa kilpailla keskenään yritysten sijoittautumisessa tarjoamalla kansallisessa lainsäädännössä veroetuja. Valtioiden välisen kielletyn ja sallitun verokilpailun raja ei ole aina kovin tarkkarajainen, minkä takia tarvitaan sitten tuomioistuimen ratkaisu”, Kuoppamäki sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat