Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kääntävätkö nämä kahdeksan työkalua Suomen työllisyyden nousuun? Asiantuntijat kommentoivat

Osana budjettiriihtä hallitukselta odotetaan uusia linjauksia Suomen työttömyysongelman lievittämiseksi. HS pyysi taloustieteilijöiltä arvioita, kuinka eri työkalut vähentäisivät työttömyyttä ja parantaisivat työllisyyttä.

Talous
 
Nuori työtön etsii jalansijaa työmarkkinoilla
Nuori työtön etsii jalansijaa työmarkkinoilla
Hyvinkääläinen Alissa Soveri voisi ottaa työpaikan vastaan pienemmällä palkalla kuin työehtosopimuksessa on määritelty, jos työpaikka edistäisi hänen urasuunnitelmaansa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) johtaman hallituksen odotetaan julkistavan tänään keskiviikkona alkavan budjettiriihen yhteydessä ehdotuksia toimista, joilla voidaan parantaa työllisyyttä ja vähentää työttömyyttä.

Tähän teemaan liittyviä ehdotuksia on tehty kesän aikana julkisessa keskustelussa paljon. HS kokosi näistä ehdotuksista työkalupakin hallitukselle.

Työkalupakin sisältö ei edusta tasapuolisesti kaikkia talouspoliittisia ja -tieteellisiä näkemyksiä. Se heijastaa viimeaikaista keskustelua ja siten lähinnä hallituspuolueiden ja elinkeinoelämän piiristä tulleita avauksia.

Ehdotuksia kommentoi HS:n pyynnöstä kaksi tutkimuslaitosta. Laitokset ovat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) ja Palkansaajien tutkimuslaitos (PT). Ne tekevät itsenäistä taloustieteellistä tutkimusta, mutta Etlan taustalla ovat työnantajajärjestöt ja PT:n taustalla ammattiyhdistysliike.

1) Ansioturvan muutokset

Tästä on kyse: Työttömiä kannustetaan työnhakuun leikkaamalla ansioturvan kestoa tai porrastamalla sen määrää.

Etla: On tutkimusnäyttöä, että ansioturvan keston lyhentäminen on yksi tapa vähentää työttömyyttä. Eri maista on runsaasti empiirisiä tutkimuksia, jotka osoittavat työttömyysturvan keston lyhentämisen lyhentävän työttömyysjaksojen pituutta. Porrastamiseen liittyvää empiiristä tutkimusta ei juuri ole. Teoreettisesta kirjallisuudesta löytyy tukea työttömyysturvan laskevalle profiilille, mutta näihin tuloksiin liittyy varauksia.

PT: Tutkimusten mukaan ansioturvan keston muutokset vaikuttavat työttömyysjakson pituuteen. Mutta jos tarjolla on niukasti työpaikkoja, ansioturvan lyhennys ei välttämättä johda työllistymiseen. Uudempi tutkimus on korostanut, että laman aikana, jolloin työpaikkoja ei ole juuri tarjolla, työttömyysturvan pitäisi itse asiassa olla anteliaampi. Ansioturvan porrastuksen osalta tuoreen Ruotsissa tehdyn tutkimuksen johtopäätös oli, että työttömyyskorvauksen tason alentaminen 20 viikon jälkeen johti hyvinvoinnin vähentymiseen ja haitalliseen kannustinvaikutukseen.

2) Työttömyysturvan käytön laajentaminen

Tästä on kyse: Työttömyysetuutta voisi käyttää liikkuvuusavustukseen, starttirahaan ja palkkatukeen.

Etla: Ranskassa tehdyn tutkimuksen mukaan työttömyyskorvauksien käyttö yrittäjyyden edistämiseen vaikutti työllisyyteen vain vähän. Muiden positiivisten vaikutusten takia tämä voisi olla kokeilemisen arvoinen myös Suomessa.

PT: Tutkimuksissa tukityöllistäminen yrityksiin on arvioitu työvoimapolitiikan vaikuttavimmaksi toimeksi ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuksen ohella. Palkkatuella on hyvä osuvuus ja peruste, sillä työnantaja voi joutua käyttämään tavallista enemmän aikaa henkilön perehdytykseen.

3) Varainsiirtoveron poisto

Tästä on kyse: Kodin voisi myydä ilman varainsiirtoveroa. Työvoiman liikkuvuus kasvaisi.

Etla: Varainsiirtoveron poistamisen voi olettaa edistävän työllisyyttä, mutta vaikutuksen kokoa on vaikea arvioida.

PT: Näyttö varainsiirtoveron vaikutuksista työllisyyteen on vähäistä. Veron poistamista tulisi arvioida asunto- eikä työmarkkinoiden toimivuuden kannalta.

4) Työsuhdekäytänteiden joustavoittaminen

Tästä on kyse: Tehdään työntekijöiden palkkaaminen ja irtisanominen helpommaksi työnantajille.

Etla: Laajaa luotettavaa näyttöä palkkaamisen ja irtisanomisen joustoista työttömyyden tasoon ei ole olemassa. Talousteoreettinen kirjallisuuden perusteella on silti uskottavaa, että palkkaukseen liittyvien riskien pienentäminen voisi tukea työllisyyttä.

PT: Useiden tutkimusten mukaan irtisanomissuojan muutosten vaikutus nettotyöllisyyteen on lähellä nollaa. Koeaikojen vaikutuksista työllisyyteen ei juuri ole tutkimusta. Pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi määräaikaisten työsuhteiden käytön ehtojen höllentäminen voi olla paikallaan, mutta se ei saisi syrjäyttää pysyvissä työsuhteissa tehtävää työtä.

5) Kotihoidontuen muuttaminen

Tästä on kyse: Heikennetään kotihoidontukea, mikä kannustaisi kotona lapsia hoitavia äitejä hakeutumaan työelämään.

Etla: Empiirinen tutkimus osoittaa, että kotihoidontuki vähentää varsinkin pienipalkkaisten naisten hakeutumista työelämään. Tilalle tai ainakin rinnalle tulisi kehittää joustavampia muotoja, jotka eivät johda samankaltaisiin tilanteisiin eli siihen, että joko ollaan täysimääräisesti työelämässä tai sitten ei ollenkaan.

PT: Tuoreen suomalaisen tutkimuksen perusteella voi tehdä johtopäätöksen, että kotihoidontuki hidastaa merkittävästi äitien töihin palaamista. Tutkimuskirjallisuuden perusteella hoivavastuun ja vanhempainvapaiden tasaisempi jakaminen äitien ja isien kesken voisi nopeuttaa äitien työhön osallistumista.

6) Päivähoitomaksujen alentaminen

Tästä on kyse: Vanhempien työssäkäynti lisääntyisi, kun lastenhoito olisi halvempaa.

Etla: Tuloihin sidotut päivähoitomaksut johtavat siihen, että työllistyminen voi pienentää nettotuloa. Maksuja voi perustellusti alentaa erityisesti matalapalkkaisilla silloin kun se yhdistyy kotihoidontuen leikkaamiseen.

PT: Lasten kotihoidontuki aiheuttaa paljon suuremman kertaluokan vaikutuksen työn tarjontaan kuin päivähoitomaksut. Päivähoitomaksujen alentamisella saattaa olla pieni työn tarjontaa lisäävä vaikutus kansainvälisen kirjallisuuden löydösten mukaisesti.

7) Paikallinen sopiminen

Tästä on kyse: Työnantaja ja työntekijät voisivat sopia palkkauksesta ja muista työehdoista keskenään.

Etla: Työehtosopimusten joustavuuden lisääntymistä pidetään yhtenä keskeisenä syynä yritysten kilpailukyvyn paranemiseen Saksassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Saksan kokemusten perusteella on uskottavaa, että Suomessakin pystyttäisiin kilpailukykyä parantamaan ja siten nostamaan työllisyyttä paikallista sopimista lisäämällä.

PT: Pitäisi tarkemmin määritellä, mistä ja miten sovitaan paikallisesti. Kysymyksen laajuuden takia siihen ei tässä anneta lyhyttä vastausta.

8) Harjoittelupalkat vaikeasti työllistyville

Tästä on kyse: Maahanmuuttajille ja muille vaikeasti työllistyville maksettaisiin palkkoja, jotka ovat pienimpiä kuin on määritelty työehtosopimuksissa.

Etla: On tutkimuksia, joissa hyvin rajattujen palkkaustukien on näytetty parantavan kohderyhmien työllisyyttä. Samalla ne kuitenkin saattavat heikentää muiden ryhmien työllistymismahdollisuuksia.

PT: Suurten osaamiserojen maassa on suurempi palkkahaitari kuin pienten erojen maassa. Samalla ei ole olemassa yhtä universaalia totuutta siitä, kuinka pieniä matalimpien palkkojen tulisi olla. Pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien työllistymistä voidaan tukea työnantajille maksettavan palkkatuen avulla.

Professori: Toimien vaikutusten kokoa on vaikea arvioida

HS pyysi kommentit myös Helsingin yliopiston taloustieteen professorilta Antti Ripatilta. Hänen mukaansa työkalut vaikuttaisivat työllisyyteen, mutta on vaikea arvioida niiden tarkkoja vaikutuksia työllisten ja työttömien määrään.

Vaikutuksiltaan isoimpana työkaluna Ripatti pitää mahdollisia muutoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Kun tarkastellaan mikrotasoa eli yksittäisten ihmisten käyttäytymistä, ansioturvan heikennykset kannustavat hakemaan ja ottamaan työtä vastaan, Ripatti toteaa.

Mutta kun ansioturvan muutosten vaikutuksia tarkastellaan makro- eli koko kansantalouden tasolla, Ripatin mukaan tutkijoilla on erilaisia näkemyksiä muutosten vaikutuksista.

”Siellä voi olla positiivisia vaikutuksia, mutta siitä ei voi olla varma, koska asiaa on niin vaikea tutkia makrotasolla.”

Ripatti toteaa, että työkalut eivät pyri lainkaan vaikuttamaan kohtaanto-ongelmaan. Kohtaanto-ongelma tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työttömät ja avoimet työpaikat sijaitsevat eri paikkakunnilla.

Kohtaanto-ongelmaa voitaisiin lievittää Ripatin mukaan esimerkiksi siten, että rakennettaisiin lisää asuntoja kasvukeskuksiin ja tarjottaisiin vaikeasti työllistyville laadukasta koulutusta uusiin ammatteihin.

PT:n puolesta ehdotuksia kommentoivat Seija Ilmakunnas, Tuomas Kosonen Merja Kauhanen, Ilpo Suoniemi ja Heikki Taimio. Etlan puolesta ehdotuksia kommentoivat Antti Kauhanen, Rita Asplund, Niku Määttänen ja Tarmo Valkonen. Toimitus on tiivistänyt ja toimittanut asiantuntijoiden antamia vastauksia.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat