Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

”Nyt olette tytöt astumassa liian suuriin saappaisiin” – Vähätellyt oululaissisarukset suunnittelevat nyt vaatteita, joita äidit jonottavat ja diilaavat vimmalla eteenpäin

Muutamat nuoret suomalaiset lastenvaateyritykset ovat onnistuneet suunnittelemaan vaatteita, jotka viedään käsistä. Yksi niistä on oululaislähtöinen Gugguu.

Talous
 
Ville Männikkö
Punavuoren peikko -nimeä kantavan lastenvaateliikkeen ovella oli jonoa jo ennen avaamisaikaa, kun Gugguun merinovillapipot tulivat myyntiin. Kassalle ensimmäisenä ehättivät Anette Aho ja Catharina Jakobsen (vas.).
Punavuoren peikko -nimeä kantavan lastenvaateliikkeen ovella oli jonoa jo ennen avaamisaikaa, kun Gugguun merinovillapipot tulivat myyntiin. Kassalle ensimmäisenä ehättivät Anette Aho ja Catharina Jakobsen (vas.). Kuva: Ville Männikkö
Fakta

Gugguu on kasvava lastenvaateyritys

  Vuonna 2012 perustettu pääasiassa 0–12-vuotiaiden lasten vaatteita valmistava, markkinoiva ja myyvä yritys. Joitain malliston osia tehdään myös aikuisille.

  Kaksi mallistoa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Jälleenmyyjäverkosto laajenee jatkuvasti, muun muassa tavarataloketju Stockmann on ottamassa tuotteet vakituisesti valikoimiinsa.

  Sisävaatteiden lisäksi valikoimaan kuuluu muun muassa pipoja ja kaulahuiveja. Syksyllä myyntiin tulevat ensimmäiset toppatakit ja -haalarit.

  Vaatteet valmistetaan Virossa sijaitsevalla tehtaalla. Asusteita, kuten pipoja, tehdään Suomessa.

  Ulkomailla jälleenmyyjiä on esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Kuwaitissa. Suurinta vienti on Kiinaan.

  Yrityksen perustajia ovat Miia Riekki ja hänen ystävänsä Anne Sorvari, joka oli mukana ”polkaisemassa yrityksen kirjoille”, mutta siirtyi pian takavasemmalle. Sorvari on edelleen mukana vähemmistöosakkaana, mutta ei osallistu operatiiviseen toimintaan.

”Tässä vaan kytätään ja kytätään! Pakko saada :(”

”Taas on yli tunti taas käytetty elämästä tähän...”

”Sovituskuvia?” ”Sopiiko tämä väri meille?”

”Onko joku muu pettynyt näihin tupsuihin?”

”Missäs on diilaus- tai vaihtoketju?!”

Lastenvaatteet – ne aiheuttavat monelle suomalaiselle nykyään sydämentykytyksiä. Ja taustalla ovat yhä useammin suomalaiset merkit.

Oheiset kommentit on poimittu lastenvaatteisiin palavasti ihastuneiden Facebook-ryhmästä. Gugguu-nimisen lastenvaateyrityksen pipot olivat juuri tulleet myyntiin, ja verkkokauppa takkusi. Moni jäi ilman haluamaansa.

Kaukaa viisaat eivät luottaneet verkkosivujen toimintaan – yleensä ne kaatuvat, kun kaikki rynnistävät sinne samaan aikaan –, vaan jonottivat Helsingin kantakaupungissa lastenvaatteita myyvän Punavuoren peikon edessä.

Viime viikon tiistaina oli niin sanottu ”droppipäivä”: päivä, jolloin yritys tuo myyntiin erän uuden malliston tuotteita. Jos on iskenyt silmänsä johonkin tiettyyn, on oltava ajoissa liikkeellä – monet tuotteet myyvät loppuun lanseerauspäivänä.

Punavuoren peikon pieni pipoerä myytiin loppuun muutamassa tunnissa.

Mikä on tämä firma, joka on saanut aikaan tällaista hurmosta?

Juhani Niiranen / HS
Siskoksilla Anne Vallilla (vas.) ja Miia Riekillä ei ole aiempaa kokemusta muotimaailmasta. Molemmilla on kolme lasta, joilla uusia vaatteita aina testataan.
Siskoksilla Anne Vallilla (vas.) ja Miia Riekillä ei ole aiempaa kokemusta muotimaailmasta. Molemmilla on kolme lasta, joilla uusia vaatteita aina testataan.

Kyse on oululaisen yrittäjäperheen sisarusten, Miia Riekin, 32, ja Anne Vallin, 30, yhteisestä luomuksesta.

Kaikki sai alkunsa toistuvista pettymyksistä. Sisarukset olivat tympääntyneet lastenvaatteissa 2010-luvun alussa vallinneeseen retromuotiin ja kaipasivat omien lastensa vaatteisiin yksinkertaisuutta ja raikkautta.

”Aina kun tilasi lastenvaatteita, niissä oli joku pielessä. Jos vaate oli kivan näköinen, materiaali tai mittasuhteet olivat huonot”, Valli muistelee vuotta 2012. Molemmilla oli jo tuolloin kolme lasta.

Riekki alkoi vaivihkaa suunnitella omaa lastenvaatemallistoa – ensin huvin vuoksi, sitten vähän enemmän tosissaan. Jotain yksinkertaista, suoraviivaista, värikästä ja kestävää. Lähipiiristä löytyi ystävä, joka uskoi ideaan – ja tuttu, joka alkoi ommella Riekin visioista totta.

Vähitellen Riekki alkoi patistella vasta valmistunutta siskoaan mukaan. Kuukausipalkasta ja säännöllisistä työajoista haaveilleelle Vallille päätös yrittäjyyteen ja samalla epävarmuuteen heittäytymisestä ei ollut helppo.

Ympärillä oli myös runsaasti epäilijöitä.

”Pitkin matkaa on saatu tekstiilialan ammattilaisilta kuulla, että emme tiedä mitä teemme”, Riekki sanoo. ”Että olette tytöt astumassa vähän liian suuriin saappaisiin.”

”Ja starttirahaa hakiessa vastaanotto oli täydellinen teilaus, vaikka pitäisi olla kannustava. Jos en olisi ollut ideasta niin varma, olisin jättänyt asian sikseen”, Valli muistelee.

Taloudellista epävarmuutta helpotti siskosten aviomiesten tuki.

”Puolitoista vuotta mentiin täysin palkatta, ja se vaati miehiltämme aikamoista luottoa tulevaisuuteen.”

Nyt naiset miettivät, että vaikeuksista huolimatta kaikki on oikeastaan sujunut ihan yllättävän hyvin.

Vuonna 2013 tulos oli vielä tappiollinen, mutta seuraavalla tilikaudella yrityksen liikevaihto kasvoi 548,3 prosenttia ja tulos nousi voitolliseksi 143 000 euroon.

Vuonna 2015 liikevaihto kasvoi 92,8 prosenttia 1 685 000 euroon. Liikevoitto oli 247 000 euroa.

Kuluvana vuonna liikevaihdon ennakoidaan kasvavan edelleen, 2,5–3 miljoonaan euroon. 2010-luvulla perustettuihin saman alan kilpailijoihinsa verrattuna kasvu on ollut nopeaa.

Toki jos verrataan esimerkiksi perinteiseen lastenvaatevalmistajaan Reimaan, ovat volyymit vielä pieniä: Reiman liikevaihto oli vuonna 2015 noin 75 miljoonaa euroa. Neljä viidesosaa siitä kertyy ulkomailta.

Suurin osa Reiman vaatteista myös valmistetaan Euroopan ulkopuolella, pääosin Kiinassa. Reiman toimitusjohtaja Elina Björklund selitti HS:n haastattelussa, että ”jos ompelisimme vaatteet Suomessa, hinta olisi reilusti yli kaksinkertainen”.

Gugguun perustajille tuotteiden valmistus mahdollisimman lähellä ja vähintään Euroopassa on arvokysymys, josta ei haluta tinkiä.

Samoin tuntuu ajattelevan moni tuore lastenvaatteita valmistava yritys, joita on Suomeen noussut 2010-luvulla kymmenkunta. Kaikki, jotka kertovat valmistusmaan kotisivuillaan, valmistavat tuotteensa jossain päin Eurooppaa – esimerkiksi Papu Design, Vimmacompany ja Aarrekid. Hilla Clothingilla ja Melli Eco Designilla valmistus on kankaita myöten Suomessa.

Työn teettäminen Euroopassa (yllä mainituilla merkeillä on yhteistyötehtaita ainakin Virossa ja Portugalissa) ei ole aivan halpaa, ja korkeammat valmistuskustannukset nostavat tietysti myös kuluttajahintoja.

Jos on tottunut shoppailemaan supermarketeissa tai H&M:n ja Lindexin kaltaisissa ketjuvaateliikkeissä, voi ajatus 30 euroa maksavasta trikoopaidasta tai lähes 90 euron jumppiksesta eli sisähaalarista saada kahvin väärään kurkkuun. Onhan se paljon rahaa lastenvaatteista – varsinkin, kun ne jäävät koko ajan pieniksi.

”Ensimmäisillä lapsimessuilla jouduimme koko ajan perustelemaan hintojamme. Melkein jokainen kysyi, miten tuote voi olla näin kallis”, Valli sanoo.

Nyt tuo kysely on loppunut. Valli uskoo monen olevan tyytyväinen tuotteiden laatuun ja kestävyyteen. Moni myös ajattelee, että suomalaista yrittämistä on hyvä tukea.

Lisäksi useiden suomalaismerkkien tuotteiden jälleenmyyntiarvo on ainakin toistaiseksi hyvä: omansa saattaa saada jopa kokonaan takaisin, jos on onnistunut ostamaan erityisen halutuksi osoittautunutta väriä tai mallia.

Gugguun lisäksi esimerkiksi Vimman ja Papun vaatteet ovat juuri nyt haluttuja. Ulkomaisista merkeistä ruotsalainen Mini Rodini nauttii suurta suosiota. Lue HS:n juttu: Käytetyillä lastenvaatteilla voi tienata - ”Markettikamat livekirppikselle ja helmet nettiin”.

Ville Männikkö
Catharina Jakobsen sovitti pipoa 9 kuukautta vanhalle Bastian Hannoselle.
Catharina Jakobsen sovitti pipoa 9 kuukautta vanhalle Bastian Hannoselle.

Punavuoren peikossa asioinut Catharina Jakobsen halusi pojalleen Bastian Hannoselle, 9 kuukautta, mustan ja tummansinisen Gugguun pipon. Häntä merkin design on miellyttänyt alkuajoista asti.

”Ostamisesta vain on tullut vaikeampaa. Pari vuotta sitten saattoi vain klikata pipon ostoskoriin pari päivää tuotteiden ilmestymisen jälkeen, nyt pitää olla heti kärkkymässä.”

Suosiota on karttunut kuin varkain. Paljosta lienee kiittäminen sosiaalista mediaa, jossa Gugguukin markkinointinsa lähes yksinomaan hoitaa. Tyylitellyt asukuvat leviävät kulovalkean tavoin kohderyhmän joukossa, ja merkin visuaalinen ilme on raikas ja tunnistettava.

Monelle suomalaisäidille lastenvaatteista on vähitellen tullut harrastus: myyntiin tuleviin tuotteisiin tutustutaan etukäteen, otetaan kuvia ”päivän asusta” omalla lapsella, kysellään vinkkejä hyvin yhteensopivista asusteista ja niin edelleen (ja niin, toki harrastuneiden joukossa on yksittäisiä miehiä, mutta ylivoimainen enemmistö on naisia).

Jos itse on jo onnistunut löytämään haluamansa, ryhmissä saatetaan vinkata, että johonkin on tullut täydennystä. Avuliaimmat ostavat vaatteita jopa muiden puolesta ja hoitavat postituksen. Raha liikkuu nopeasti esimerkiksi MobilePay-sovelluksen avulla.

”Kyllä tämä harrastus on. Kuka hullu muuten jonottaa lastenvaatteita tällä tavalla?” Jakobsen nauraa.

Rajallinen saatavuus on hyvä markkinointistrategia, pohtii Suomen tekstiili ja muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen.

”Silloin kiinnostavuus lisääntyy aivan eri tavalla. On onnistuttu rakentamaan kiinnostava brändi”, hän sanoo.

Gugguun asiakkaat ovat ainakin Facebook-keskusteluissaan pohtineet, onko verkkokaupan kehno kapasiteetti ja ainainen kaatuminen jopa tarkoituksellista: kenties halutaan luoda mielikuva, että tuotteet menevät kuin kuumille kiville ja kenties toivotaankin, että osa tuotteista loppuu heti kesken.

Ei se näin ole, yrittäjät sanovat.

”Kyllä me yritämme arvioida, mitkä tuotteet myyvät eniten. On kuitenkin mahdoton tietää etukäteen, mikä väri tai väriyhdistelmä nousee suosituimmaksi. Emme voi ottaa hirveää riskiä ja ottaa varastoja aivan pullolleen”, Valli sanoo. Varastomäärät ovat alkuajoilta kasvaneet kuitenkin monikymmenkertaisiksi.

Lisäksi verkkokaupan ongelmien takia on luultavasti menetetty useita asiakkaita. Tätä ei kukaan yrittäjä tietenkään toivo.

Ville Männikkö
Juho Saloniemi tuli tyttärensä Mea Saloniemen kanssa ostamaan pipoa vaimonsa pyynnöstä.
Juho Saloniemi tuli tyttärensä Mea Saloniemen kanssa ostamaan pipoa vaimonsa pyynnöstä.

Lähivuosien suurimmat haasteet ovat ennen muuta tuotannollisia: Viron tehdas ei enää kauaa pysty vastaamaan kasvavaan kysyntään. Uutta etsitään.

Kasvua haetaan ulkomailta, ja pyrkimys on laajentaa jälleenmyyjäverkostoa niin Euroopassa kuin sen ulkopuolellakin.

Tänä vuonna tulevat myyntiin yrityksen ensimmäiset talvivaatteet; toppatakit ja -haalarit. Niiden vastaanotto tietysti jännittää. Facebook-ryhmissä tullaan taas puimaan tuotteiden laatua, värejä ja mahdollisia valmistusvirheitä suurella intensiteetillä. Gugguun vaatteiden reklamaatioille on perustettu oma Facebook-ryhmänsäkin.

Näistä ryhmistä sisarukset pysyvät tietoisesti erossa. Kritiikki voi olla joskus hyvin tiukkasanaista ja henkilöön menevää.

”Se on yllättänyt, että lastenvaatteet herättävät niin paljon tunteita. En olisi ikinä uskonut”, Valli sanoo.

Yrittäjille tämä on näkynyt esimerkiksi erilaisten vihaviestien määrässä: kun Gugguu oli reklamaatioita koskeneen kohun silmässä sosiaalisessa mediassa viime kesänä, siskokset saivat jopa henkilökohtaisia uhkauksia.

Toisaalta intohimoinen suhtautuminen vaatteisiin on yrittäjien näkökulmasta tietysti iloinen asia – ja ilman sosiaalista mediaa ja sen lastenvaatteisiin vihkiytyneitä ryhmiä tuotteiden ympärille tuskin olisi syntynyt samanlaista yhteisöä kuin nyt on.

Ville Männikkö
Asiakkaat kokoontuivat pipon toivossa Punavuoren peikon eteen Helsingin Uudenmaankadulle jo ennen avaamisaikaa.
Asiakkaat kokoontuivat pipon toivossa Punavuoren peikon eteen Helsingin Uudenmaankadulle jo ennen avaamisaikaa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat