Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

EU haluaa verokilpailun tosissaan kuriin – 13 miljardin Apple-kiista on merkki kovemmista otteista

Kansainvälisten yritysten verotuksen sääntöjä on tiukennettu Euroopan unionissa. Mitä yritysverokilpailu on, ja miksi se halutaan kuriin?

Talous
 
CLODAGH KILCOYNE / Reuters
Euroopan komissio ilmoitti tiistaina, että sen mielestä Apple Irlannissa saama lempeä verokohtelua on ollut yritystukea.
Euroopan komissio ilmoitti tiistaina, että sen mielestä Apple Irlannissa saama lempeä verokohtelua on ollut yritystukea. Kuva: CLODAGH KILCOYNE / Reuters
Tästä on kyse

Valtioiden verokilpailua käydään kolmella tapaa

 Perinteisin yritysverokilpailun väline on alentaa yhteisöveroprosenttia eli yritysten voitoistaan maksamien verojen prosenttia.

 Toinen tapa käydä verokilpailua on rajata joitain tuloja kokonaan verotuksen ulkopuolelle tai verottaa niitä kevyemmin. Tällöin rapautetaan veropohjaa eli supistetaan verotettavien kohteiden joukkoa.

 Kolmas tapa käydä verokilpailua on muuttaa verotuksen toteutusta yrityksiä suosivaksi. Yritykset voivat esimerkiksi sopia maksamistaan veroista joustavasti verottajan kanssa.

Voimasuhteet jatkuvassa kansainvälisessä yritysverokilpailussa ovat viime aikoina kääntyneet veroja keräämään pyrkivien kansallisvaltioiden eduksi.

Yhtenä merkkinä verokilpailun voimasuhteiden muutoksesta voidaan pitää Euroopan komission päätöksiä, joissa on katsonut, että suuryrityksille annettu lempeä verokohtelua on ollut laitonta yritystukea.

Verokilpailu tarkoittaa sitä, että jokin veronkantopiiri – tavallisesti itsenäinen valtio – houkuttelee puoleensa taloudellista toimeliaisuutta kevyellä verotuksella tai muulla tavoin lempeällä verokohtelulla.

Usein maiden välistä verotuskilpailua käydään yritysverotuksen alueella, eli jokin valtio keventää jollain tapaa yritysverotustaan, mikä puolestaan tuo maahan hyvinvointia kasvattavaa yritystoimintaa.

Verokilpailussa voittajia ovat siitä hyötyvät valtiot ja yritykset. Vastaavasti kärsijöitä ovat ne valtiot, jotka oman verotuksensa takia menettävät yritystoimintaa ja siten verotuloja.

Kiivaimmillaan yritysverokilpailu voi aiheuttaa isoja menetyksiä siinä häviölle jääville valtioille. Mitä vähemmän yritykset maksavat veroja, sitä vaikeampaa on julkisen vallan kerätä riittävästi verotuloja hyvinvointipalveluiden rahoittamiseen.

Eräänlainen käännekohta koettiin kansainvälisessä verokilpailussa vuosien 2008–2009 aikana.

Tuolloin rahoitusmarkkinoiden kriisin aiheuttama yleismaailmallinen taantuma paljasti sen, että monissa maissa verotulot eivät olleet enää tasapainossa julkisten menojen kanssa.

Osin verotulojen riittämättömyyteen oli vaikuttanut se, että monikansalliset yritykset olivat pystyneet verokilpailun olosuhteissa minimoimaan maksamiaan veroja.

Sami Kilpiö
Professori Marjaana Helminen
Professori Marjaana Helminen

Vuoden 2009 tapahtumat merkitsivät selkeää käännekohtaa siihen, kuinka valtiot suhtautuivat verokilpailuun ja ylikansalliseen verosuunnitteluun, sanoo Helsingin yliopiston vertailevan vero-oikeuden professori Marjaana Helminen.

”Tajuttiin, että rahat loppuvat ja että nykyinen järjestelmä ei toimi”, Helminen sanoo.

Jotta verokilpailun ja -suunnittelun kielteisiä vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, valtiot alkoivat uudistaa kansainvälisen yritysverotuksen sääntöjä. Tavoite oli, että yritykset maksavat veronsa sinne, missä niille voittoja tuottava arvo on syntynyt.

Tämä työ eteni syksyllä 2015, kun kehittyneiden talouksien yhteistyöjärjestö OECD julkisti yhteiset suositukset siitä, kuinka kansainvälistä yritysverotusta kiristetään.

EU-maat hyväksyivät viime kesäkuussa direktiiviehdotuksen, jolla puututaan suuryritysten aggressiiviseen verosuunnitteluun.

Professori Helmisen mukaan veronkierron vastainen direktiivi hankaloittaa suuryritysten verosuunnittelua.

”Se on konkreettinen toimi, koska se on pakottavaa lainsäädäntöä EU-maissa”, hän sanoo.

Helmisen mukaan lainsäädännön ja sen tulkinnan tiukentumisella on ollut konkreettisia vaikutuksia yritysten toimintaympäristöön.

”Yritykset on vedetty aika ahtaalle. Nämä ovat olleet aika haasteellisia aikoja yrityksille ja verosuunnittelijoille.”

Verokilpailusta hyötyvä valtio on esimerkiksi Hollanti, jonka lait ja käytänteet ovat luoneet otollisen ympäristön perustaa yrityksiä nimenomaan verosuunnittelua varten.

Euroopan komissio tutkii paraikaa, onko Hollanti antanut kahvilaketju Starbucksille niin lempeää verokohtelua, että sitä voidaan pitää EU-sääntöjen vastaisena yritystukena.

Helmisen mukaan Hollannin on pakko soveltaa direktiivin vaatimuksia käytäntöön kuten muidenkin EU-maiden.

Monet direktiivin vaatimukset ovat kuitenkin Helmisen mukaan verraten löyhiä.

”Eivät ne kaikkea suunnittelua estä. Esimerkiksi Hollannin verotus tulee pysymään kilpailukykyisenä”, Helminen sanoo.

Vaikka verokilpailu ja -suunnittelu ovat viime vuosina vaikeutuneet, ne jatkuvat silti.

Verokilpailun selkein ja perinteisin muoto eli yhteisöveroprosentin alentaminen on Helmisen mukaan todennäköisesti pysyvää.

”Siihen ei ole helppo puuttua, koska valtiot kokevat, että omasta verotuksesta päättäminen on itsemääräämisoikeuden tärkeimpiä piirteitä”, Helminen sanoo.

Maallikosta verokilpailu kuulostaa vastenmieliseltä ja epäoikeudenmukaiselta. Taloustieteen näkökulmasta se ei välttämättä ole sitä.

Kun valtio kilpailevat verotuksella, ne joutuvat jatkuvasti tehostamaan omaa toimintaansa ja julkisten varojen käyttöä.

”Kilpailu ei ole sinänsä huono asia, kun yritetään löytää parhaimmat ja tehokkaimmat toimintatavat verotuksessa”, Helminen sanoo.

Sopivan tasapainon saavuttaminen kilpailun hyötyjen ja haittojen välillä on kuitenkin vaikeaa. ”Se ei ole kenenkään etu, jos yritysverotus menee loputtomaksi kilpajuoksuksi, jossa prosentit vain alenevat ja alenevat”, Helminen toteaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat