Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Sijoittajat jonottivat lainatakseen Suomelle miljardeja – ja maksaakseen siitä miljoonia

Valtio järjesti historiallisen halvan lainan oikealla ajoituksella, erikoistarjouksilla ja tinkimällä.

Talous
 
Rio Gandara / HS
Valtion velan hankinnasta vastaavat Valtiokonttorin rahoitustoimialan johtaja Teppo Koivisto ja apulaisjohtaja Anu Sammallahti.
Valtion velan hankinnasta vastaavat Valtiokonttorin rahoitustoimialan johtaja Teppo Koivisto ja apulaisjohtaja Anu Sammallahti. Kuva: Rio Gandara / HS
Tästä on kyse

Valtio ottaa lainaa

 Suomen valtio tarvitsee tänä vuonna 5,7 miljardia euroa uutta nettolainaa.

 Lainan hankinnan hoitaa Valtiokonttori muutaman kerran vuodessa tapahtuvilla liikkeeseenlaskuilla.

 EKP:n elvytysohjelma on painanut euromaiden valtionlainojen korot alas ja jopa negatiivisiksi. Suomi sai keskiviikkona seitsemän vuoden lainan -0,22 prosentin korolla.

 Korkojen laskun vuoksi valtion velanhoitokulut ovat pysyneet ennallaan, vaikka valtion velan määrä on kaksinkertaistunut.

Ilmaisia ämpäreitä halpakaupan avajaisissa jonottaville suomalaisille pyöritellään ehkä huvittuneesti päätä, mutta heidän toimintansa on sentään arkijärjellä ymmärrettävää. Mutta nämä kansainväliset sijoittajat, heistä ei ota tolkkua.

Sijoittajat nimittäin jonottivat keskiviikkona päästäkseen lainaamaan Suomelle rahaa ja maksaakseen siitä ilosta. Kolme tuntia kestäneen tinkimisen jälkeen joukko sijoittajia lupautui maksamaan Suomen valtiolle 47 miljoonaa euroa siitä, että valtio suostuu lainaamaan niiltä kolme miljardia euroa seitsemän vuoden ajaksi.

Mikä vielä ällistyttävämpää, Suomi olisi näillä ehdoilla saanut paljon enemmän lainaa kuin lopulta otti. Sijoittajat olisivat olleet valmiita lainaamaan valtiolle peräti 11 miljardia euroa.

Kyseessä oli historiallinen tapaus: Suomi ei ole koskaan saanut rahaa näin edullisin ehdoin, kun se on laittanut liikkeelle uuden erän pitkäaikaista lainaa.

Järjestelyt, niin kutsuttu lainan liikkeeseenlasku, hoidettiin pienellä porukalla Sörnäisten rantatiellä Helsingissä sijaitsevan huomaamattoman virastotalon sisuksissa. Talossa pitää majaa valtion velanhallinnasta vastaava Valtiokonttori.

Toimittajaa ja kuvaajaa ei päästetä turvallisuussyiden takia edes kerrokseen, jossa rahoituksen hankinta tapahtuu.

Mielikuva välkkyvillä ruuduilla vuoratusta komentokeskuksesta on kuulemma väärä. Tilat eivät juuri eroa normaalista avokonttorista.

”Tila on paljon vaatimattomampi kuin pankkien kaupankäyntihuoneet”, kertoo Valtiokonttorin rahoitustoimialan johtaja Teppo Koivisto.

Itse liikkeeseenlasku eli lainan myynti kansainvälisille sijoittajille on nopea operaatio. Keskiviikkona homma hoitui kolmessa tunnissa.

Operaatio vaatii kuitenkin valmisteluja, kuten ajoituksen pohdintaa.

Koiviston mukaan elokuun loppu on liikkeeseenlaskulle hyvä ajankohta. Kesän aikana sijoittajille on kenties syntynyt patoutunutta tarvetta valtionvelkakirjoille, mistä Suomi voi hyötyä.

Sekään ei ole sattumaa, että liikkeeseenlaskun päiväksi valikoitui keskiviikko, kertoo apulaisjohtaja Anu Sammallahti, joka käytännössä johti keskiviikon järjestelyjä.

Maanantaina Euroopan suurin finanssikaupunki Lontoo oli kiinni pankkivapaan vuoksi. Torstai oli sijoittajille kiireinen päivä, sillä monet muut maat huutokauppasivat lainojaan.

Ennalta alkoivat myös keskustelut suurten pankkien kanssa.

Keskiviikkona liikkeeseen laskettu laina on niin kutsuttu syndikoitu laina, mikä tarkoittaa, että joukko kansainvälisiä pankkeja toimi välikätenä Suomen valtion ja sijoittajien välillä. Pankit käyttivät hyväkseen kontaktejaan ja etsivät ostajat Suomen velkapapereille.

Vaihtoehto syndikoidulle lainalle on huutokauppa, jossa Valtiokonttori myy lainoja päämarkkinatakaajapankeille, jotka myyvät ne eteenpäin sijoittajille.

Huutokauppaa käytetään, kun valtio laskee liikkeelle lisää jo olemassa olevia lainapapereita. Syndikointia taas käytetään, kun liikkeelle lasketaan kokonaan uudenlaista lainaa, kuten keskiviikkona tapahtui.

Syndikaatissa mukana olevien pankkien kanssa käytiin tunnusteluja: Olisiko sijoittajilla kiinnostusta? Millaisia velkapapereita he mahtaisivat haluta?

Valtiokonttori päätti herätellä sijoittajien kiinnostusta vanhalla markkinointikikalla: kyseessä on rajoitettu erä. Suomi ottaisi lainaa vain kolme miljardia euroa, ei enempää.

Lisäksi päätettiin, että liikkeeseen lasketaan tavallisen viisivuotisen lainan sijasta lainaa, joka erääntyy seitsemän vuoden päästä. Näin siksi, että Suomen viisivuotisen lainan korko on jo niin syvästi miinuksella, että sen ostaja ottaa riskin, ettei voikaan myydä sitä eteenpäin Euroopan keskuspankille.

Tarjouksia alettiin ottaa vastaan keskiviikkona kello 10 aamulla. Avattiin kirjat, kuten alan slangi kuuluu. Tarjousten saapumista seurattiin näytöltä reaaliajassa.

”Tarjouksia tuli hyvin nopeasti ensimmäisen tunnin aikana”, Sammallahti kertoo.

Se rohkaisi tinkimiseen.

Valtionlainamarkkinoilla on vakiintunut tapa, jonka mukaan sijoittajalle maksettava korko ilmoitetaan erotuksena viitekorkoon. Valtiokonttori oli etukäteen ilmoittanut, että korko olisi 0,2 prosenttiyksikköä alle viitekoron.

Kun kysyntä oli kovaa, Valtiokonttori lähti pudottamaan korkoa. Tämä tehtiin varovaisesti, jotta varmistettiin, etteivät mahdolliset ostajat kaikkoa.

Kun kirjat suljettiin kello 13, oli korko pudonnut 0,23 prosenttiyksikköön alle viitekoron. Ero on minimaalinen, mutta jokusen veroeuron tämäkin tinkiminen säästi.

Lopuksi vielä puhelu liikkeeseenlaskussa auttaneiden pankkien kanssa, ja lainan ehdot lyötiin lukkoon.

Lainan tuotoksi sijoittajille muodostuu -0,222 prosenttia. Valtio ei voi periä sijoittajilta vuotuista negatiivista korkoa, joten järjestely hoidetaan siten, että sijoittajat maksavat lainasta nimellishintaa suuremman summan.

Viiden pankkipäivän kuluessa valtion tilille kilahtaa 3,047 miljardia euroa. Takaisinmaksupäivä on syyskuun 15. päivä 2023, jolloin sijoittajat saavat takaisin tasan 3 miljardia euroa. Erotuksen valtio pitää itsellään.

Syy siihen, miksi sijoittajat ovat valmiita lainaamaan Suomelle negatiivisella korolla, on EKP:n valtionlainojen osto-ohjelma.

Kun keskuspankki ostaa markkinoilta paljon valtionlainoja ja muita matalan riskin arvopapereita, niiden hinta nousee ja vastaavasti korko laskee. Suursijoittajat silti tarvitsevat Suomen valtionlainojen kaltaisia turvallisia sijoituskohteita. Ei auta kuin maksaa.

Siksi lainan kysyntä oli keskiviikkona poikkeuksellisen suurta, vaikka ehdot olivat Suomelle poikkeuksellisen suotuisat.

”Rahasta on tullut talvirenkaiden kaltainen hyödyke, jonka varastoinnista joutuu maksamaan”, Sammallahti vertaa.

Oikaisu 2.9.2016 klo 12:00: Valtiokonttorin sijoittajille etukäteen ilmoittama korko oli 0,2 prosenttiyksikköä alle viitekoron, ei 0,02, kuten jutussa alunperin kerrottiin.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat