Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomalaisten reaaliansiot paisuivat 20 vuodessa – laskuri kertoo, paljonko enemmän saat tavaroita palkallasi nyt kuin 1995

Tuore tutkimus paljastaa, että Suomi on hyötynyt globalisaatiosta enemmän kuin yksikään tutkimuksen 42 maasta. Nyt kasvu on hidastunut ja globalisaatio vastatuulessa. Tutkija on huolissaan: ”Jos kaikki rakentavat muureja rajoilleen, varallisuus vähenee.”

Talous
 
Sanasto

Tärkeitä termejä

 Ostovoima: Rahamäärä, joka kotitaloudella tai kuluttajalla on käytettävissään palveluiden ja tavaroiden hankkimiseen.

 Reaalipalkka: Palkan ostovoima sen saamishetkellä. Ottaa huomioon yleisen hintatason kehityksen.

 Globalisaatioindeksi: Valtion taloudellista, poliittista ja sosiaalista avoimuutta ja riippuvaisuutta kuvaava mittari.

 Bruttokansantuote: Maassa tuotettujen palveluiden ja tuotteiden yhteenlaskettu arvo tietyllä ajanjaksolla.

Jos keskipalkkainen suomalainen vuonna 1995 tarttui kodinkoneliike Expertin tarjoukseen ja päätti saada omakseen kotimaisen Saloran uuden kuvaputkitelevision alennettuun 3 490 markan hintaan, täytyi hänen tehdä hankintansa eteen noin 51 tuntia töitä.

Kun sama keskipalkkainen suomalainen tänään kävelee kodinkoneliikkeeseen ostaakseen vihdoin uuden laitteen vanhentuneen kuvaputkitelevision tilalle, on hinta suhteessa palkkaan paljon pienempi. Kotimaisen Saloran sijaan hänelle tarjotaan esimerkiksi korealaista Samsungia 550 euron hintaan. Summan ansaitakseen keskipalkkainen suomalainen joutuu tekemään töitä noin 25 tuntia.

Esimerkeistä on jätetty palkasta maksetut verot pois.

Televisiot havainnoillistavat, kuinka paljon enemmän suomalaiset saavat tavaraa palkallaan nyt kuin 20 vuotta sitten.

Kodinelektroniikan osalta suora vertailu ei tietenkään ole kovin mielekästä, sillä tuotteet ovat tässä ajassa muuttuneet valtavasti.

Banaanit, tiskiharjat ja elokuvaliput ovat sen sijaan pysyneet ominaisuuksiltaan suurin piirtein ennallaan. Hinnat niissäkin ovat halventuneet.

Tästä laskurista voit katsoa, miten paljon erilaisia tuotteita ja palveluita saisit päivän palkallasi nyt ja paljonko olisit saanut niitä 1995. Juttu jatkuu laskurin alla.

 

Kallistuneet tuotteet ja palvelut ovat poikkeuksia – vaikka niitäkin on, esimerkiksi kahvikuppi kahvilassa. Kaikkiaan tilastokeskuksen numerot puhuvat selvää kieltä: suomalaisten reaaliansiot ovat kasvaneet vuoden 1995 jälkeen yli 40 prosenttia.

Tähän on syynä pitkälti globalisaatio eli kansainvälisen kaupan vapautuminen, koveneva kilpailu ja työn uusjako.

Siis se sama ilmiö, joka on viime aikoina joutunut kehittyneissä maissa populistipoliitikkojen puruleluksi, jota on parjattu työpaikkojen viejäksi ja keskiluokan kurjistajaksi. Joidenkin arvioiden mukaan politiikassa on syntynyt vasemmisto-oikeisto-jaon tilalle uusi jakolinja globalisaation vastustajien ja kannattajien välille. Jakolinjan voi katsoa asettuvan myös sen mukaan, kuuluuko globalisaation voittajiin vai häviäjiin.

Joka tapauksessa globalisaatio on vastatuulessa. Pitäisikö siitä huolestua?

Juuri julkaistun saksalaistutkimuksen mukaan pitäisi, varsinkin Suomessa.

Tutkimuslaitos Bertelsmann Stiftungin tekemä tutkimus paljastaa, että talouden avautumiskehitys on kinostanut Suomeen vaurautta poikkeuksellisen paljon.

Kun tutkijat selvittivät, kuinka globalisaation lisääntyminen vaikutti talouskasvuun 42 maassa vuosina 1990–2014, kävi ilmi, että Suomi on voittanut kaikkein eniten.

Siis enemmän kuin Ruotsi, Saksa tai Yhdysvallat. Enemmän kuin yksikään selvityksessä mukana olleista kehittyneistä tai kehittyvistä maista.

Bertelsmannin mukaan talouden avautuminen kasvatti Suomen asukasta kohden laskettua bruttokansantuotetta keskimäärin 1 460 euroa joka vuosi.

Suhteellisesti vauraus lisääntyi eniten kehittyvissä talouksissa, ennen kaikkea Kiinassa, mutta tälläkin mittarilla Suomi kuuluu globalisaation suurimpiin voittajiin.

Uutinen jatkuu kuvan jälkeen.

Juhani Niiranen / HS
Helsinkiläinen Mauri Venemies, 63, tutustui televisiotarjontaan Powerissa kauppakskus Itiksessä perjantaina. Uusi telkkari saisi maksaa Venemiehen mukaan enintään noin viisisataa euroa ja se pitäisi voida liittää internetiin. ”Tuntuu, että koko ajan telkkareiden hinnat laskevat. Mutta on tietysti vaikeampi verrata, että paljonko ne ovat halventuneet palkkoihin nähden. Ensimmäisen telkkarini, joka oli varmaan joku vanha, mustavalkoinen Salora, ostin 150 markalla vuonna 1973.”
Helsinkiläinen Mauri Venemies, 63, tutustui televisiotarjontaan Powerissa kauppakskus Itiksessä perjantaina. Uusi telkkari saisi maksaa Venemiehen mukaan enintään noin viisisataa euroa ja se pitäisi voida liittää internetiin. ”Tuntuu, että koko ajan telkkareiden hinnat laskevat. Mutta on tietysti vaikeampi verrata, että paljonko ne ovat halventuneet palkkoihin nähden. Ensimmäisen telkkarini, joka oli varmaan joku vanha, mustavalkoinen Salora, ostin 150 markalla vuonna 1973.”

Osaksi tätä selittää, että Suomi avautui maailmanmarkkinoille monia verrokkimaita, kuten Ruotsia, myöhemmin. 1990-luvun alku oli Suomen taloudelle käännekohta.

”Suomen globalisaatioindeksi nousi hyvin jyrkästi 1990-luvun alussa”, sanoo Bertelsmann Stiftungin tutkija Cora Jungbluth.

”Suomi on väkimäärältään pieni maa, jolla on pienet kotimarkkinat. Tällaisten maiden on avauduttava maailmanmarkkinoille, muuten ne eivät pärjää kovin hyvin.”

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattorin Eero Lehdon mukaan globalisaatio Suomessa käynnistyi todella vasta 1990-luvulla, kun poliittinen idänkauppa loppui ja Suomi liittyi EU:n sisämarkkinoille.

1990-luvun talouskasvu oli vahvasti Nokia-vetoista, mutta Lehdon mukaan taustalla on perustavanlaatuisia ja pidemmän aikavälin muutoksia kuten koulutustason nousu ja juuri kytkeytyminen maailmanmarkkinoille.

”Taloudellinen integraatio vauhditti rakennemuutosta Suomessa. Suomi joutui keskittymään entistä enemmän korkean tuottavuuden aloille”, Lehto sanoo. Työpaikkoja siis myös katosi, kun esimerkiksi vaatteiden, tekstiilien ja kodinelektroniikan valmistus Suomessa kutistui merkittävästi.

Saloran televisioita ei valmisteta enää Suomessa, mutta korealaisen Samsungin eteen suomalaisen tarvitsee tehdä entistä vähemmän töitä.

Ajanjakso laman lopusta finanssikriisiin merkitsi Lehdon mukaan ”tosi hyviä vuosia palkansaajille”. Näin siitä huolimatta, että vuodet 1995–2008 olivat itse asiassa palkkamaltin vuosia. Silloin palkankorotukset olivat Suomessa historiallisesti katsoen pieniä, havaitsi Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo.

Todellinen ostovoima parani, koska hinnat nousivat palkkoja hitaammin. Samaan aikaan ansioverotus ei kiristynyt.

Laskimme alla oleviin vanhoihin ja uusiin mainoksiin, montako tuntia niissä olevien tavaroiden hankkimiseksi piti tehdä töitä vuonna 1995 ja nyt. Nämäkin laskelmat on tehty kuukausipalkasta ennen veroja. Juttu jatkuu niiden alla.

 

Globalisaation ja kaupan kiihtymisen ansiosta palkalla sai paitsi enemmän tavaraa, myös vuosi vuodelta laadukkaampaa ja monipuolisempaa tavaraa.

Kun Prismassa ostoskärryään työntelevä kansalainen saattoi vuonna 1995 valita tyypillisesti noin 5 000 erilaisesta päivittäistavaratuotteesta, nyt keskimääräisen Prisman valikoima on viisinkertaistunut 25 000 tuotteeseen.

”Esimerkiksi käyvät broilerituotteet. 1980-luvulla broileria ei ollut kaupassa tuoreena lainkaan, vain pakasteena. Nyt broilerivalikoimassa on satoja tuotteita”, kuvaa SOK:n kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu.

Valikoimat ovat paisuneet jo niin valtaviksi, että enää niitä ei voi kasvattaa, Alarotu sanoo. Päinvastoin, niitä aletaan mahdollisesti hieman supistaa.

”Jos kaupassa on 500–600 erilaista juustoa, se alkaa asiakkaalle olla jo hämmentävää.”

Globalisaatiosta ovat hyötyneet Jungbluthin mukaan Suomen lisäksi kaikki muutkin 41 maata, jotka olivat mukana Bertelsmann Stiftungin tutkimuksessa.

Kaikkien kakku siis kasvoi. Kokonaan toinen kysymys on, miten paisunut kakku jaetaan maiden sisällä.

Maailmanpankin tutkijoiden Christoph Laknerin ja Branko Milanovicin tutkimuksen mukaan kasvun hedelmät ovat jakautuneet epätasaisesti: vuosina 1988–2008 globalisaatiosta hyötyivät eniten yhtäältä Aasian keskiluokka, toisaalta maailman suurituloisin prosentti.

Monien kehittyneiden maiden alempi keskiluokka sen sijaan on jäänyt nuolemaan näppejään.

Tätä on tarjottu selitykseksi globalisaatiota vastustavan politiikan kannatukselle.

Suomessa hyödyt ovat kuitenkin jakautuneet verrattaen tasaisesti, sanoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen.

Tutkittuaan Laknerin ja Milanovicin Suomea koskevaan aineistoa hän huomasi, että reaalitulot ovat kasvaneet Suomessa kaikilla tulotasoilla. Suurituloisimmilla kasvu tosin on ollut muita nopeampaa.

Kärkkäisen mukaan ainoastaan pienituloisimmalla kymmenesosalla suomalaisista reaalitulojen kasvu jäi maailman keskiarvon eli 24,3 prosentin alle – mutta vain hieman.

Jos siis Bertelsmann Stiftungin mukaan Suomi on hyötynyt globalisaatiosta poikkeuksellisen paljon, Kärkkäisen mukaan Suomi on myös onnistunut jakamaan hyödyt erityisen tasaisesti. Syynä on hyvinvointivaltio.

”Verotus kerää, sosiaaliturva jakaa. Siksi myös pienituloiset ovat hyötyneet”, Kärkkäinen kuvaa.

Mutta jatkuuko suomalaisten reaaliansioiden kasvu ja kerman kuorinta globalisaatiosta myös tulevaisuudessa?

Ei siltä näytä. Niin Suomessa kuin koko maailmassakin talouskasvu on hidastunut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.

Sellaista reaaliansioiden paisumista, jota oheiset tilastot kuvaavat, tuskin Suomessa kannattaa lähivuosina odottaa. Nokia-vuosien jälkeen Suomessa tuottavuus ei ole kasvanut toivotulla tavalla.

”Reaaliansioiden kasvu näyttää lähivuosina aika huonolta”, sanoo kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen Tilastokeskuksesta.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten reaaliansioiden kasvu on jo nyt hidastunut selvästi. Hiipuminen alkoi 2000-luvulla ja kasvu lähes pysähtyi vuoden 2008 jälkeen.

”Ansiotaso ei ole noussut merkittävästi missään. Ansiotasoissa Suomi ei ole jäänyt merkittävästi jälkeen muista maista, poikkeuksena ehkä Ruotsi”, Palkansaajien tutkimuslaitoksen Lehto sanoo.

Samalla globalisaatio on hidastunut. Osasyynä tähänkin on juuri finanssikriisi, sanoo tutkija Jungbluth.

Bertelsmann Stiftungin seuraamat taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset mittarit osoittavat, että avautumiskehitys on kääntynyt.

”[Finanssikriisin takia] kysyntä joka puolella maailmaa väheni ja kauppa supistui. Se oli yksi iso syy sille, miksi globalisaatio on kärsinyt takaiskun viime vuosina.”

Myös poliittinen ilmapiiri on muuttunut. Puhe oman tuotannon suojaamisesta on lisääntynyt. Tämä näkyy ja kuuluu niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. Yhdysvalloissa vapaakauppasopimuksia vastaan on puhunut paitsi republikaanien presdienttiehdokas Donald Trump, myös demokraattien Hillary Clinton.

Mennyt neljännesvuosisata oli globalisaation voittokulkua.

Jungbluthin mielestä nyt ollaan käännekohdassa: jatkuuko globalisaatiokehitys vai kokeeko se merkittäviä takaiskuja?

Hänen mielestään talouksien käpertyminen olisi vaarallista. Erityisen paljon siitä kärsisivät Suomen kaltaiset pienet taloudet.

”Jos kaikki rakentavat muureja rajoilleen, varallisuus vähenee. Lopulta kuluttajat maksavat tästä korkeampina hintoina ja erilaisina rajoituksina.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat