Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Yhdysvallat ja Kiina ratifioivat Pariisin ilmastosopimuksen – suomalaisprofessori uskoo, että Intiakin liittyy ennen pitkää joukkoon

Pariisin ilmastosopimus tulee voimaan, kun sen ratifioi vähintään 55 maata, jotka vastaavat ainakin 55 prosentista maailmanlaajuisista kasvihuonekaasujen päästöistä.

Talous
 
Obama: Kiina ja USA näyttävät ilmastosopimuksella esimerkkiä
Obama: Kiina ja USA näyttävät ilmastosopimuksella esimerkkiä
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kehui USA:n ja Kiinan toimia Pariisin ilmastosopimuksen hyväksi. Suomalaisprofessori uskoo, että suurmaiden mukaantulo edistää sopimusta.
Fakta

Pariisin ilmastosopimus

 180 maata Pariisin ilmastokokouksessa solmi 12. joulukuuta 2015 oikeudellisesti sitovan ilmastosopimuksen.

 Sopimuksen mukaan päästöjä vähennetään maailmanlaajuisesti vuodesta 2020 alkaen.

 Maat pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, että maapallon keskilämpötilan nousu tulee rajoittaa selvästi alle kahden asteen ja yrittää saada lämpeneminen rajattua alle 1,5 asteen.

Sekä Yhdysvallat että Kiina ratifioivat lauantaina Pariisin ilmastosopimuksen, kertovat uutistoimistot. Ratifiointi tapahtui suurten talousmaiden muodostaman G20-ryhmän sunnuntaina ja maanantaina Kiinassa järjestettävän kokouksen alla.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kutsui päätöstä käännekohdaksi ja ”hetkeksi, jolloin me viimein päätimme pelastaa planeettamme”. Obaman mukaan ilmastonmuutos määrittelee kuluvan vuosisadan kulkua ”dramaattisemmin kuin mikään muu haaste”.

Kiinan presidentti Xi Jinping puolestaan sanoi, että Kiina on vakaasti sitoutunut sopimukseen. ”Meidän pitää ottaa innovatiivinen lähestymistapa ilmastonmuutokseen”, Xi sanoi AFP:n mukaan.

Sopimuksessa mukana olevat maat lupautuvat leikkaamaan päästöjä niin paljon, että keskimääräinen maailmanlaajuinen lämpötilan nousu jää selvästi alle kahden asteen.

Uutistoimisto Reutersin mukaan G20-maat ovat vastuussa noin 80 prosentista maailman hiilipäästöistä. Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan Kiina vastaa 24 prosentista maailman kasvihuonekaasupäästöistä, Yhdysvaltojen osuus on 12 prosenttia ja EU:n 9 prosenttia.

Kiina ohitti Yhdysvallat maailman suurimpana hiilidioksidipäästöjen tuottajana vuonna 2007. Nyt päästöt ovat yhtä suuret kuin Yhdysvaltojen ja EU:n yhteensä.

Suurten maiden mukaantulon toivotaan innostavan myös muita maita hyväksymään sopimuksen. Muun muassa Intian toivotaan ratifioivan ilmastosopimuksen tämän vuoden aikana.

Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen näkee Yhdysvaltojen ja Kiinan ratifiointipäätöksen merkittävänä, mutta odotettuna askeleena kohti sopimuksen voimaantulon ehtojen täyttymistä. Aiemmin sopimuksen olivat ratifioineet vain Peru, Norja ja joukko pieniä saarivaltioita.

”[Ratifiointi] ei ollut yllätys. Mutta positiivista tässä on, että tämä tapahtui näinkin nopeasti. Ajattelen kuitenkin, että Kiinalla on tiettyä auktoriteettia kehitysmaiden joukossa ja sitäkin kautta tällä nopealla liikkumisella on vaikutusta”, Ollikainen sanoo ja kertoo uskovansa, että ilmastosopimus tulee lopulta voimaan.

Hän moittii Euroopan unionia asian etenemisen viivästymisestä.

”EU on ollut kiusallisen hidas näihin kahteen maahan verrattuna. Unionissa ratifioinnin esitystä kuitenkin edistetään ilman muuta, eikä tilanne ole sellainen, että olisi odotettu esimerkkiä. EU:ssa asia pitää käsitellä jokaisessa jäsenmaassa erikseen sekä unionin tasolla.”

Ollikaisen mielestä on hyvä asia, että Yhdysvallat ja Kiina etenivät sopimuksen ratifioinnissa yhdessä. Hän uskoo, että esimerkiksi Intia liittyy ennen pitkää sopimuksen ratifioineiden maiden joukkoon.

”Intian esiintyminen [ilmastoneuvotteluissa] oli siinä mielessä suoraselkäistä, että he sanoivat, etteivät pidä sopimuksesta mutta tulevat mukaan siitä huolimatta.”

Myös Suomen pääneuvottelijana kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ja myös Pariisin ilmastokokouksessa toiminut Harri Laurikka kuvailee Yhdysvaltojen ja Kiinan päätöstä erittäin tärkeäksi signaaliksi muille maille.

”Tämä on tietysti merkittävää, että kaksi isoa toimijaa ratifioi sopimuksen. Toki se on ollut ratkaisevaa, kuten oli viime vuoden aikanakin, että maat indikoivat [ilmaisivat] tulevansa Pariisin sopimukseen mukaan ja toimivat sen mukaisesti. Yleisestihän on jo arvioitu, että näin tulee tapahtumaan, että ei tämä suuri yllätys ole”, Laurikka sanoo.

Laurikan ja Ollikaisen mukaan on ollut yleisesti tiedossa, että Yhdysvallat pyrkii ratifioimaan sopimuksen vielä Obaman kaudella ennen maassa marraskuussa järjestettäviä presidentinvaaleja.

”Toistaiseksi voisi sanoa, että ilmastonmuutos ei ole ollut vahvasti teemana siellä esillä. Mutta se on selvää, että [republikaanien presidenttiehdokkaan] Donald Trumpin taustavoimat eivät anna tälle painoa. On ihan hyvä, että ratifiointi tuli nyt”, Ollikainen sanoo.

Lämpeneminen yritetään saada rajattua alle 1,5 asteen. Ratifioinnin ohella nyt on tärkeää seurata, että Pariisin sopimuksen käynnistämä muutos johtaa todellisiin toimiin.

Pariisin ilmastosopimus tulee voimaan, kun sen ratifioi vähintään 55 maata, jotka vastaavat ainakin 55 prosentista maailmanlaajuisista kasvihuonekaasujen päästöistä.

Lauantaihin mennessä vasta 23 ilmastosopimuksen allekirjoittajasta oli ratifioinut sopimuksen, laski uutistoimisto AFP. Kun Kiina ja Yhdysvallat lasketaan ratifioijien joukkoon, sopimuksen ratifioineiden maiden päästöt muodostavat 40 prosenttia kasvihuonepäästöistä, kertoi BBC. Esimerkiksi Reuters kuitenkin arvioi, että Pariisin ilmastosopimus voi tulla voimaan vielä tämän vuoden aikana.

Myös YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon sanoi lauantaina olevansa optimistinen sen suhteen, että ilmastosopimus tulisi voimaan vielä tänä vuonna.

Ympäristöjärjestö Suomen WWF tiedotti perjantaina WWF:n tuoreesta kirjasta, jossa nimetään 15 merkkiä, jotka kertovat uuden energia-ajan alkamisesta. Kirjassa kerrotaan esimerkiksi, että kivihiilen kulutus Kiinassa näyttää saavuttaneen huippunsa ja että maailman maista Kiina panostaa eniten uusiutuvaan energiaan.

Muita uudesta energia-ajasta kertovia merkkejä ovat esimerkiksi se, että maailman energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen kasvu on pysähtynyt ja että aurinkoenergian hinta on romahtanut ja laskee yhä.

How Hwee Young / Reuters
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ja Kiinan presidentti Xi Jinping kättelivät G20-kokouksen aattona Kiinan Hangzhoussa.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ja Kiinan presidentti Xi Jinping kättelivät G20-kokouksen aattona Kiinan Hangzhoussa.
DAVID GRAY / Reuters
Tehdas päästi ilmoille savua Baotoun kaupungissa Kiinassa elokuussa 2010.
Tehdas päästi ilmoille savua Baotoun kaupungissa Kiinassa elokuussa 2010.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat