Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Valtio joutuu sijoittamaan miinuskorolla saadut lainarahat myös miinuskorolla eteenpäin

Valtion keskiviikkona lainaamat kolme miljardia euroa eivät makaa valtion kassassa pitkään. Rahat kuluvat loppuvuoden aikana valtion menoihin.

Talous
 
Rio Gandara / HS
Suomen valtion velanottoa johtavat Valtiokonttorin rahoitustoimialan apulaisjohtaja Anu Sammallahti ja johtaja Teppo Koivisto.
Suomen valtion velanottoa johtavat Valtiokonttorin rahoitustoimialan apulaisjohtaja Anu Sammallahti ja johtaja Teppo Koivisto. Kuva: Rio Gandara / HS

Suomessa riemuittiin keskiviikkona, kun kansainväliset sijoittajat antoivat Suomelle kolme miljardia euroa lainaa. Ja maksoivat siitä ilosta 47 miljoonaa euroa ylimääräistä. Summa muodostui lainan seitsemän vuoden juoksuajalle lasketusta 0,22 prosentin negatiivisesta korosta.

Sellaiseksi on meno sijoitusmarkkinoilla mennyt, että sijoittajat maksavat siitä, että joku säilöö heidän rahansa lähes riskittömästi. Pankitkin perivät nykyään instituutio- ja yritystallettajilta maksun rahojen tallettamisesta. Niin tekee myös Euroopan keskuspankki. Myös Suomen valtion lainaa pidetään lähes riskittömänä sijoituskohteena.

Mihin sitten valtio kolme miljardia plus 47 miljoonaa euroansa laittaa, kun ne tupsahtavat tilille ensi viikon alkuun mennessä. Varat tulevat Euroopan keskuspankin target2-maksujärjestelmässä olevalle Suomen valtion tilille, josta niitä voidaan sijoittaa eteenpäin.

”Nämä varat käytetään käytännössä loppuvuoden aikana valtion menoihin, joten kovin pitkäksi aikaa niitä ei tarvitse sijoittaa mihinkään”, Valtiokonttorin apulaisjohtaja Anu Sammallahti sanoo.

Valtion kassassa pyörii koko ajan vaihteleva summa miljardeja. Saldo muuttuu vanhojen velkojen kuoletusten, verotulojen ja erääntyvien menojen mukaan. Sammallahden mukaan esimerkiksi verotuloja tupsahtaa tilille aina puolen kuun aikaan.

Tästä linkistä näet, miten valtion kassavarat ovat vaihdelleet viime vuosina.

”Kassavarat sijoitetaan hyvin matalariskisiin vakuudellisiin rahamarkkinasijoituksiin”, Sammallahti kertoo.

Näiden sijoituskohteiden korot ovat vielä syvemmällä miinuksella kuin mitä Suomi keskiviikkona ottamastaan lainasta sai. Taso on suurin piirtein sama kuin Euroopan keskuspankin talletuskorko eli -0,4 prosenttia.

Valtio joutuu siis jatkuvasti maksamaan nostetusta lainarahasta ja muun muassa kertyneistä verotuloista miinusmerkkistä korkoa niille, jotka suostuvat Suomen valtion varoista huolehtimaan.

Vaihtoehtoja ei oikein ole. Seteleinäkään rahoja ei voi säilyttää. Vartiointi, kuljettaminen, rahojen käsitteleminen ja holvitila maksaisivat monin verroin enemmän kuin markkinoiden vaatiman pienen miinuskoron verran.

Valtion kassanhoidon säännöt eivät myöskään salli kassavarojen sijoittamista korkeammalla riskillä ja mahdollisesti tuottavammin. Valtion työntekijöiden palkkarahoilla ei oikein riskiä voi ottaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat