Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomalaiset uskovat töidensä säilyvän tulevaisuudessa – Tutkija: ”2010-luvulla työpaikkojen tuhoutuminen on ollut vähäisempää kuin 1990- ja 2000-luvuilla”

HS-gallupissa 74 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista uskoi työtehtävänsä säilyvän digitalisaatiosta ja roboteista huolimatta.

Talous
 
Rio Gandara / HS
Lasten ja nuorten kirjastonhoitaja Marjukka Peltonen esittelee värjätystä maissitärkkelyksestä esineitä valmistavaa 3D-printteriä Tapiolan kirjastossa. Hänen mukaansa kirjastonhoitajan työ kehittyy, mutta ei katoa.
Lasten ja nuorten kirjastonhoitaja Marjukka Peltonen esittelee värjätystä maissitärkkelyksestä esineitä valmistavaa 3D-printteriä Tapiolan kirjastossa. Hänen mukaansa kirjastonhoitajan työ kehittyy, mutta ei katoa. Kuva: Rio Gandara / HS
Fakta

Näin tutkimus tehtiin

 TNS Gallup toteutti tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta.

 Aineisto on kerätty tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin ajalla 15.8.–25.8.2016. Haastatteluita tehtiin 1 002.

 Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Työssäkäyvät suomalaiset ovat luottavaisia siihen, että heidän työtehtävänsä säilyvät tulevaisuudessakin.

HS-gallupissa 74 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista vastasi, ettei usko työtehtävänsä häviävän teknologisen kehityksen vuoksi. Joka neljännellä on tämä pelko – mutta suurin osa heistä uskoi näin käyvän vasta joskus kaukaisessa tulevaisuudessa. Prosentti vastaajista kertoi työnsä jo kadonneen.

Etlan tutkimusjohtajan Mika Malirannan mukaan tulos on erittäin kiinnostava. Etenkin siitä syystä, että viime vuosina on eri tahoilta rummutettu digitalisaation, tekoälyn ja robotisaation myötä monen ammatin katoavan ja muuttavan merkittävästi muotoaan.

”Luottamus työn säilymiseen vaikuttaa käyttäytymiseen. Ja käyttäytyminen vaikuttaa reaalitalouteen”, Maliranta sanoo.

Malirannan mukaan suomalaisten luottamukselle työn säilymisestä on myös perusteita. ”2010-luvulla työpaikkojen tuhoutuminen on ollut vähäisempää kuin 1990- ja 2000-luvuilla – niin meillä kuin myös esimerkiksi Yhdysvalloissa”, Maliranta sanoo.

Oxfordin yliopiston Carl Benedikt Frey ja Michael A. Osborne julkaisivat vuonna 2013 tutkimuksen, jonka mukaan Yhdysvalloissa noin puolet nykyisistä työpaikoista on vaarassa kadota digitalisaation ja tekoälyn kehityksen takia.

Seuraavana vuonna Etlan tutkimuksessa todettiin, että Suomessa työpaikkojen tuhoutuminen olisi Yhdysvaltoja vähäisempää. Täällä uhan alla on tutkimuksen mukaan 36 prosenttia työtehtävistä. Eron syynä on se, että Suomen ja Yhdysvaltain työmarkkinat ovat rakenteeltaan erilaisia.

”Ehkä suomalaiset uskovat, että työtehtävät kyllä muuttuvat. Niin ne ovat aina tehneet. Mutta harvemmin työtehtävät kokonaan katoavat”, Maliranta sanoo.

Työn muuttumisesta tutkijat ovatkin kutakuinkin yksimielisiä. Kyse ei ole vain siitä, että ruumiillisen työn tekijät korvautuvat koneilla. Tietotekniikan kehittyessä myös monet perinteiset rutiininomaiset valkokaulustehtävät korvaantuvat tietokoneohjelmistoilla. Tällaisia tehtäviä voi löytyä esimerkiksi palkanlaskennasta ja kirjanpidosta.

Viime viikolla Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa esitti asiasta huolensa HS:n haastattelussa. Siilasmaa sanoi pelkäävänsä suomalaisen yhteiskuntamallin olevan nykyistäkin pahemmassa pulassa, jos maata ei saada taloudellisesti kuntoon. Koneet tekevät yhä suuremman osan tietotyöstä ja hyvinvointiyhteiskuntaa pystyssä pitävän keskiluokan työpaikat häviävät.

Kiinnostavaa HS-gallupissa on se, että luottamuksessa työtehtävien säilymiseen ei ole suuriakaan eroja eri väestöryhmien välillä. Johtavassa asemassa olevat suhtautuvat tulevaisuuteensa keskimääräistä hieman optimistisemmin. Heistä 79 prosenttia ei usko, että heidän työnsä katoaisi. Työntekijöistä 72 ja alemmista toimihenkilöistä 70 prosenttia pitää oman työnsä katoamista epätodennäköisenä.

Digitalisaation huippututkija, MIT:n professori Erik Brynjolfsson arvioi viime viikolla HS:n haastattelussa, että työläiset ja keskiluokka turhautuvat, koska he eivät hyödy talouskasvusta. Brynjolfsson totesi, että vuosikymmenten aikajänteellä yhteiskuntien pitää varautua perinteisen palkkatyön katoamiseen.

Näitä suuria teemoja pohditaan keskiviikkona 7. syyskuuta Taloudenpuolustuskurssilla, joka on Helsingin Sanomien ja Aalto EE:n järjestämä tilaisuus. Puhujina on Aalto-yliopiston professoreita, yrityselämän huippuasiantuntijoita sekä poliitikkoja. Osallistujiksi on kutsuttu kaikki kansanedustajat.

HSTV lähettää tilaisuuden suorana lähetyksenä.

Tämän vuoden Taloudenpuolustuskurssin kattoteema on työn tuottavuus, jota lähestytään monesta eri kulmasta. Yksi näistä on digitalisaatio.

HS-gallupissa kysyttiin myös kansalaisten näkemystä siitä, miksi tuottavuus on Suomessa viime vuosina kehittynyt heikommin kuin monessa muussa Euroopan maassa. Suosituin selitys oli Suomen teollisuuden yksipuolinen toimialarakenne.

”Vastaajat ovat oikeilla jäljillä. Vika ei kuitenkaan ole niinkään tuotantorakenteen yksipuolisuudessa vaan epäedullisuudessa”, Maliranta sanoo. Suomen toimialarakenne oli suotuisa tuottavuuskasvulle aikaisempina vuosikymmeninä, mutta ole sitä samassa määrin enää.

”Suomen vientituotteiden rakenne on kansainvälisessä vertailussa juuri niin yksipuolinen –  tai monipuolinen – kuin Suomen kokoiselta maalta sopii odottaa”, Maliranta sanoo.

HS-gallupin vastaajat näkivät keskeisenä syynä tuottavuusongelmaan myös vähäiset tutkimus- ja tuotekehityspanokset sekä huonon johtamisen.

Maliranta on eri mieltä.

”Tuotekehityspanosten määrä ei selitä Suomen nykyistä heikkoa tuottavuuskehitystä, sillä panostusmäärä on edelleen kansainvälisesti vertaillen korkealla tasolla. Panostus on vaan historiallisista syistä suuntautunut aloille, joista ei enää saada niin voimakkaita tuottavuusvaikutuksia kuin ennen”, hän sanoo.

Huonon johtamisen vaikutuksesta Maliranta ei uskalla tiedemiehenä sanoa mitään varmaa. ”Tarvittaisiin nykyistä parempaa vertailuaineistoa sen arvioimiseksi”, hän sanoo. Kansalaisena hänellä kuitenkin on näkemys.

”Takavuosina tuottavuuskehitys oli paremmalla tolalla kuin nyt, mutta oliko johtaminen silloin nykyistä parempaa? Hieman vaikea uskoa.”

Kymmenen prosenttia vastaajista arvioi tuottavuusongelman syyksi työntekijöiden laiskuuden.

HS-gallupissa kysyttiin myös näkemystä paikallisesta sopimisesta. Vastaajista 44 prosenttia haluaisi lisätä sitä. Lähes yhtä moni halusi säilyttää tilanteen nykyisellään.

”Kirjasto on uusien juttujen majakka”

Kirjavarastojen hoitaminen katoaa ennen pitkää Suomen kirjastoista. Paperiset kirjat ja lehdet korvautuvat pääosin sähköisillä versioilla, jotka pysyvät vaivatta järjestyksessä älykkäiden ohjelmistojen avulla.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan kirjastotyöntekijöiden ammatti häviää tai muuttuu radikaalisti 97 prosentin todennäköisyydellä 10–20 vuoden aikana. Lasten ja nuorten kirjastonhoitaja Marjukka Peltonen uskoo muutokseen, mutta tyrmää pelot työnsä katoamisesta.

Rio Gandara / HS
Marjukka Peltonen
Marjukka Peltonen

”Listat tuhoutuvista työpaikoista ovat kyllä tuttuja. Listoja lukiessa tulee mieleen, että niiden laatijat eivät tiedä, mitä kirjastossa oikeasti tehdään. Kirjasto on majakka, josta uusi tieto ja uudet jutut jatkossakin löytyvät.”

Peltosen työpaikalla Espoon Tapiolan kirjastossa kansalaiset pääsevät muun muassa käyttämään 3D-tulostimia. Hänen mukaansa kirjaston rooli vain kasvaa, kun teknologia kehittyy kiihtyvää vauhtia.

”Olemme digitaalisen kansalaisuuden takaaja. Varmistamme, että eri väestöryhmien välille ei synny eriarvoisuutta. Mummot eivät saa jäädä digikuiluun, vaan heidän pitää pystyä olemaan aktiivisia kansalaisia verkossakin.”

Hän lukee itse sekä digitaalisia e-kirjoja että paperikirjoja.

”Kun uppoudun tarinaan, unohdan välineen. Nuoret ovat tässä paljon konservatiivisempia ja suosivat yhä paperikirjoja.”

Peltosen haaveiden kirjasto muistuttaa Harry Potter -kirjasarjan Tylypahka-koulua, jossa on täydelliseen keskittymiseen kutsuvia lukulampullisia pöytiä mutta myös vapaata tilaa harrastaa ja kokeilla kaikkea uutta.

”Meillä on esimerkiksi meneillään esineiden internet -kurssi. Lisäksi olen tehnyt koulujen kanssa runokoodausta itseilmaisun välineenä. Koodaamme tietysti myös hirveästi pelejä.”

”Talvi suojaa Suomen satamia automaatiolta”

Vielä viime vuosikymmenellä satamat raikuivat, kun kontit siirtyivät karjumalla.

”Olin opiskeluaikoinani vuonna 2008 töissä Haminan satamassa. Konttien siirtely hoidettiin radiopuhelimitse ja huutamalla”, kertoo Timo Riihelä.

Nykyään hän työskentelee tuotannonohjaajana satamaoperaattori Stevecolle Helsingin Vuosaaressa. Satama on yksi niistä työympäristöistä, joita digitalisaatio riepottelee tutkimusten mukaan erityisen rankasti.

”Ennen ahtaajien ohjeet tehtiin käsin paperille. Nykyään lataamme tietokoneeseen tekstitiedoston, joka muuttuu ohjelmassa laivan muotoon. Ahtaajat purkavat lastin kuvan mukaan.”

Kontteja siirtelevät satamakoneet eli lukit saavat tietokoneilta ohjeet, mikä kontti pitää siirtää ja minne. Maailmantalouden sykkeen tahtiin virtaava konttiliikenne vaatii silti yhä ihmissilmää, jotta virta ei tukkeudu.

”Jossain määrin teknologian kehitys huolestuttaa. Etenkin kenttätöissä koneet ja automaatio ovat jo alkaneet joissain satamissa korvata ihmisiä.”

Konttitunnuksia peittävä lumi ja koneita rasittava pakkanen suojaavat ahtaajien työpaikkoja vielä pitkään ainakin pohjoisissa maissa, Riihelä ennustaa.

”Tämä on sataprosenttisesti ulkotyötä, ja sääolot pistävät monissa Euroopan satamissa automaatiolle hanttiin. Lämpimien maiden automatisoiduissa satamissa tarvitaan murto-osa ahtaajia Suomeen verrattuna.”

Täyteen automaation siirtyminen vaatii isoja investointeja. Viime vuosina yritysten investointihalukkuus on ollut Suomessa ja muualla Euroopassa heikkoa.

”Olen ollut alalla hommissa 14 vuotta, eikä automaatio ole Suomen satamissa juuri työtä vähentänyt. Pitkällä aikavälillä se toisi toki myös säästöjä, kun palkkakustannukset ja sairauslomat jäisivät pois.”

Liisa Takala
Timo Riihelä ohjaa työkseen konttilaivojen purkua ja lastausta Vuosaaren satamassa. Lämpimän ilmaston maissa robotit tyhjentävät jo satamia ihmisistä. Suomessa työpaikkoja turvaa ankara talvi, Riihelä uskoo.
Timo Riihelä ohjaa työkseen konttilaivojen purkua ja lastausta Vuosaaren satamassa. Lämpimän ilmaston maissa robotit tyhjentävät jo satamia ihmisistä. Suomessa työpaikkoja turvaa ankara talvi, Riihelä uskoo.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat