Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kiinan valtio kalastaa huipputeknologiaa Suomesta – uusi rahasto sijoittaa 400 miljoonaa euroa pohjoismaisiin liikeideoihin

Kiina perusti pohjoismaisiin teknologiayrityksiin sijoittavan 400 miljoonan euron rahaston. Rahaston kautta suomalaisiakin neronleimauksia voi päätyä Kiinan pörsseihin.

Talous
 
Rio Gandara / HS
Kiinan valtion pääomasijoitusyhtiön BCI:n pääjohtaja Wang Shaojun kertoi uudesta kasvurahastosta Suomen työ- ja elinkeinoministeriön tiloissa maanantaina.
Kiinan valtion pääomasijoitusyhtiön BCI:n pääjohtaja Wang Shaojun kertoi uudesta kasvurahastosta Suomen työ- ja elinkeinoministeriön tiloissa maanantaina. Kuva: Rio Gandara / HS
Fakta

Pohjoismaat Kiinan kiikarissa

 BCI (Beijing Capital Investment) on Kiinan valtion omistama pääomasijoitusyhtiö, joka perustettiin vuonna 1998. Sen emoyhtiö BCG hallinnoi yli 30 miljardin dollarin edestä varallisuutta.

 BCI on perustanut tänä vuonna Nordic-China-kasvurahaston, jonka tarkoituksena on sijoittaa pohjoismaiseen teknologiaan 400 miljoonaa euroa tulevina vuosina.

 Rahasto keskittyy uusiutuvaan energiaan, puhtaaseen teknologiaan eli cleantechiin, biotieteisiin, terveydenhoitoon ja kehittyneeseen teollisuustuotantoon.

 Sijoitusyhtiön pääjohtajana Wang Shaojun, joka esitteli rahaston toimintaa maanantaina Suomen työ- ja elinkeinoministeriölle.

Kiinan valtion jättimäinen pääomasijoitusyhtiö Beijing Capital Investment (BCI) koluaa parhaillaan tarkkaan suomalaisia teknologiayrityksiä. Se haluaa sijoittaa yhteensä 400 miljoonaa euroa kehittyneeseen teknologiaan Pohjoismaissa.

”Pohjoismainen rinnakkaisrahastomme sijoittaa ensin sata miljoonaa euroa paikallisiin yrityksiin. Sitten perustamme Kiinan markkinoille yhteisyrityksiä, joihin kiinalainen päärahastomme sijoittaa vielä yhteensä 300 miljoonaa euroa”, selittää BCI:n pääjohtaja Wang Shaojun.

Wang vieraili maanantaina Suomen työ- ja elinkeinoministeriössä perustelemassa, miksi suomalaisten kannattaisi myydä huipputeknologiaansa Kiinan valtiolle.

Wang muistuttaa, että 1,36 miljardin ihmisen Kiinassa asuu noin 52 kertaa enemmän ihmisiä kuin kaikissa Pohjoismaissa yhteensä.

”Pohjoismaissa on useita yrityksiä, joiden teknologia on erittäin hyvää, mutta kotimarkkinat ovat aivan liian pienet. Me tuomme Kiinan markkinapotentiaalin ja omat verkostomme pohjoismaisten yritysten ulottuville.”

Rahaston tarkoituksena on sijoittaa ympäristöteknologiaan, terveysalaan ja kehittyneeseen teollisuustuotantoon. Se keskittyy ostamaan lähinnä vähemmistöosuuksia, mutta myös kokonaisten yritysten ostaminen on mahdollista.

Wang nostaa esille hissiyhtiö Koneen ja taajuusmuuttajia valmistavan Vaconin suomalaisina menestystarinoina Kiinassa. Hän haluaisi, että rahasto pystyisi samankaltaisiin onnistumisiin. Vacon tosin siirtyi pari vuotta sitten miljardikaupassa tanskalaisen Danfossin omistukseen.

BCI on yksi Kiinan suurimmista pääomasijoitusyhtiöistä. Se hoitaa noin 30 miljardin dollarin eli noin 27 miljardin euron varallisuutta.

”Tiedämme, millaista kysyntää Kiinan markkinoilla on. Pohjoismainen verkostomme valitsee ne teknologiayritykset, jotka voivat parhaiten tähän kysyntään vastata”, Wang kertoo.

BCI alkoi valmistella uutta rahastoa jo puolitoista vuotta sitten. Toukokuussa 2015 BCI:n johto kävi Pohjoismaissa tunnustelemassa, josko alueelta löytyisi Kiinan markkinoille sopivia yrityksiä.

”Emme jaa rahoja maantieteen perusteella, vaan etsimme kiinnostavinta teknologiaa. Jos esimerkiksi suomalaiset yritykset ovat parhaita, miksi emme sijoittaisi vain niihin? Teemme päätökset liiketoiminnallisin periaattein.”

Kun rahasto tekee sijoituksen, kohdeyritys luovuttaa immateriaalioikeutensa kiinalaiseen yhteisyritykseen. Wang vakuuttaa, ettei tarkoituksena ole, että Kiina kuorii Pohjoismaiden teknologiasektorilta kermat päältä ja ostaa parhaat patentit halvalla pois.

”Mitä tulee aineettoman omaisuuden suojaan, haluamme hyödyntää innovaatioita lähinnä Manner-Kiinassa ja ehkä muualla Aasiassa. Muualla maailmassa oikeudet säilyvät pohjoismaisella yrityksellä.”

Liikeidean alunperin kehittäneet yritykset saavat siivunsa Kiinan tuotoista, koska ne ovat osaomistajia kiinalaisessa yhteisyrityksessä. Lisäksi pohjoismainen yritys voi Kiinan-näytöillä viedä tuotteitaan muihin maihin.

”Se on win-win-tilanne. Sekä Kiina että Pohjoismaat hyötyvät”, Wang sanoo.

Kiinalaisrahaston lopullisena päämääränä on tietenkin irtautua yrityksistä voitollisesti. Yhteisyritykset listataan pörssiin Kiinassa, fuusioidaan kiinalaisiin pörssiyhtiöihin tai myydään eteenpäin muille sijoittajille.

Tavoitteena on, että BCI ja pohjoismaiset omistajat irtautuvat yhteisyrityksestä yhtä aikaa.

Mannerkiinalaiset käyvät jo tottuneesti yritysostoksilla ulkomailla. Tutkimusyhtiö Rhodium Groupin mukaan kiinalaiset tekivät viime vuonna 61 miljardin dollarin edestä ulkomaisia yrityskauppoja. Toteutuneiden kauppojen yhteenlaskettu arvo oli kaikkien aikojen suurin, ja kasvua edellisvuoteen tuli peräti 16 prosenttia.

Etenkin ympäristöratkaisuilla on Kiinassa valtavasti kysyntää. Myös BCI:n kasvurahasto on erityisen kiinnostunut puhtaan teknologian ja uusiutuvan energian yrityksistä.

Viime vuonna Kiina investoi uusiutuvaan energiaan YK:n tilastojen mukaan 103 miljardia dollaria, mikä oli suurin piirtein yhtä paljon kuin Eurooppa, Yhdysvallat ja Intia yhteensä. Kiinan cleantech-sektori kasvaa 15–20 prosentin vuosivauhtia, kun viime vuonna maan talouskasvu jarrutti 6,9 prosenttiin eli pienimmilleen 25 vuoteen.

Cleantech-selvitystä valmisteleva Suomen ilmastopaneeli kertoi elokuussa, että Suomessa puhdas teknologia uhkaa jäädä taloudelliseksi pettymykseksi.

Jyrki Kataisen (kok) hallitus maalaili vuonna 2014 julkaistussa strategiassa Suomesta cleantechin suurvaltaa. Alan liikevaihto olisi vuonna 2020 jo 50 miljardia euroa, josta viennin osuus olisi 75 prosenttia. Ilmastopaneelin arvion mukaan sektorin koko on nykyisin noin 24 miljardia euroa ja vienti on kääntynyt hienoiseen laskuun.

Vientiapu Kiinasta tulisi siis tarpeeseen. Kiinassa sijaitseva BCI:n päärahasto odottelee jo toimintavalmiina sijoituskohteita. Pohjoismaisen rinnakkaisrahaston pitäisi aloittaa toimintansa lokakuussa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat