Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomen arktinen strategia kurottaa myös avaruuteen – Tästä on kyse Suomeen puuhatussa avaruuskiihdyttämössä

Euroopan avaruusjärjestö Esa on ehdottamassa Suomeen Arktista avaruuskiihdyttämöä eli Arctic Space Solutions Centeriä. HS kertoo, mistä hankkeessa kyse ja kuinka se sivuaa Suomen arktista strategiaa.

Talous
 
ESA
Suomessa Ilmatieteen laitoksen satelliittidatakeskus Sodankylässä vastaanottaa Esan Sentinel-1-satelliitin lähettämiä tietoja.
Suomessa Ilmatieteen laitoksen satelliittidatakeskus Sodankylässä vastaanottaa Esan Sentinel-1-satelliitin lähettämiä tietoja. Kuva: ESA

Helsingissä järjestetään tiistaina pohjoismainen seminaari ja työpaja, jossa kohtaavat avaruusteknologia ja arktinen osaaminen. Seminaarin asialistalla on muun muassa se, että Euroopan avaruusjärjestö Esa on ehdottamassa Suomeen Arktista avaruuskiihdyttämöä. Avaruustekniikan edistämisen lisäksi Suomi yrittää hyödyntää Arktista eli maapallon pohjoisia alueita muulla tavoin.

Yrittääkö Suomi aloittaa oman avaruusohjelman?

Ei. Sen sijaan avaruuskiihdyttämön tarkoitus on koota erilaisia kaupallisia toimijoita yhteen kiihdyttämöön, joka auttaisi toimijoita löytämään Esan kaikesta osaamisesta mahdollisuuksia kehittää uutta liiketoimintaa, kertoo neuvotteleva virkamies Tuija Ypyä työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Tekeekö Suomi jo Esan kanssa yhteistyötä, jossa yhdistyvät avaruus ja Arktis?

Kyllä. Lapin Sodankylässä sijaitsee Ilmatieteen laitoksen kansallinen satelliittidatakeskus. Keskus vastaanottaa Esan Sentinel-1-satelliitin lähettämiä tietoja, joiden avulla seurataan esimerkiksi Itämeren jääpeitteen muutoksia.

Onko Suomella avaruustekniikan ohella muita tavoitteita Arktiksen eli pohjoisten alueiden osalta?

Kyllä. Suomen hallitus teki kolme vuotta sitten elokuussa periaatepäätöksen, jossa määriteltiin Suomelle oma arktinen strategia. Sen mukaan Suomen tavoitteena on ”lisätä arktiselle alueelle kasvua ja kilpailukykyä tukevia painotuksia arktista ympäristöä kunnioittaen”. Käytännössä Suomi haluaa kasvattaa erilaisten arktisten hankkeiden avulla taloudellista toimeliaisuutta ja luoda siten uutta hyvinvointia Suomeen. Tekes on organisoitunut Arktiset meret -hankkeen edistääkseen Arktikseen liittyvää meriteollisuuden liiketoimintaa.

Onko arktisessa strategiassa mitään järkeä?

Kyllä ja ei. Arktis on taloudellisesti kasvualue, ja Suomella on luonnollinen yhteys pohjoisiin alueisiin, sillä maapallolla noin joka kolmas 60. leveyspiirin pohjoispuolella asuvasta ihmisestä on suomalainen. Tosin vaikka Suomi sijaitsee pohjoisessa, Suomella ei ole suoraa maayhteyttä Jäämerelle, eikä pohjoisilla suurvalloilla eli Yhdysvalloilla, Venäjällä ja Kanadalla ole mitään pakkoa osallistaa Suomea pohjoisiin hankkeisiinsa.

Mitä Arktiksessa on nyt vireillä?

Ilmastonmuutoksen ja jäiden sulamisen johdosta Venäjän pohjoisrannikkoa noudattavan Koillisväylän odotetaan avautuvan kauppamerenkululle. Koillisväylä tarjoaa Itä-Aasian suurista satamakaupungeista Eurooppaan 25–40 prosenttia lyhyemmän meritien verrattuna Suezin kanaalin kautta kulkevaan reittiin. Toisaalta hiljan julkistetun tieteellisen artikkelin mukaan Koillisväylään kaupallisena meritienä kohdistuu kohtuuttomia odotuksia. Koillisväylä-innostus on vaikuttanut myös siihen, että Suomessa haaveillaan rautatieyhteyttä Jäämeren rannalle.

Mitä muuta Suomi haluaa Arktiksen avulla myydä avaruustekniikan lisäksi?

Suomessa on monia kylmiin ja lumisiin oloihin tekniikkaa valmistavaa yritystä. Niiden joukosta voi summittaisina esimerkkeinä mainita teiden jääpolanteiden poistoon tekniikkaa kehittäneen Sah-Kon ja lentokonelämmittimiä valmistavan Polarthermin. Nykyisin venäläisessä omistuksessa oleva Helsingin Hietalahden telakka on rakentanut ison osan maailman jäänmurtajista, ja Vuosaaressa toimiva Aker Arctic Technology -yhtiö myy jääolosuhteisiin tarkoitettujen alusten suunnitteluosaamista. Esimerkiksi Kanadan valtion arktisen toiminnan tuleva kulmakivi eli jäänmurtaja CCGS John G. Diefenbaker hyödyntää Aker Arcticin suunnitteluosaamista.

Benjamin Suomela / Lehtikuva
Jäätämurtavaa huoltoalus Vitus Beringiä viimeisteltiin Hietalahden telakalla Helsingissä kesällä 2012. Aker Arctic -yhtiö osallistui aluksen suunnitteluun.
Jäätämurtavaa huoltoalus Vitus Beringiä viimeisteltiin Hietalahden telakalla Helsingissä kesällä 2012. Aker Arctic -yhtiö osallistui aluksen suunnitteluun.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat